Metsähallitus: ”Luontopaneelin vaatimus iskisi ison loven tukkipuiden hakkuisiin” - Talous | HS.fi

Metsähallitus: ”Luontopaneelin vaatimus iskisi ison loven tukkipuiden hakkuisiin”

Luontopaneelin vaatima maakuntakohtainen 10 prosentin suojelukiintiö tarkoittaisi laajaa yksityisesti omistettujen metsämaiden suojelua Etelä-Suomessa. Lisärahaa siihen tarvittaisiin 6,8 miljardia euroa.

EU:ssa halutaan suojella vanhat metsät. Käsitys vanhan metsän rajauksesta kuitenkin vaihtelee.

1.12.2021 16:55

Luontopaneeli julkaisi keskiviikkona raportin toimista, joilla Suomi voisi paneelin mielestä täyttää EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet.

Toimia olisi ensinnäkin kaikkien vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeleminen.

Lisäksi luontopaneeli esittää, että metsämaasta kymmenen prosenttia pitäisi saada tiukan suojelun piiriin kaikissa maakunnissa erikseen.

Suomen kaikesta metsämaasta on suojeltu tiukasti 8,2 prosenttia jo nyt. Ala jakaantuu maan sisällä kuitenkin hyvin epätasaisesti.

Lapin metsämaasta on suojeltu tiukasti 14 prosenttia jo nyt. Siellä pitäisi suojella luontopaneelin mukaan lisäksi vielä huomattava määrä vanhoja tai luonnontilaisia metsiä.

Metsämaa tarkoittaa sitä osaa metsistä, jossa puusto kasvaa yli kuution hehtaarilla vuodessa.

Loput metsistä ovat karua tai soista kitumaata, jolla ei ole metsätaloudessa suurta arvoa. Kitumaista reilusti yli kymmenen prosenttia on suojeltu lähes kaikissa maakunnissa jo nyt.

Eteläisemmissä maakunnissa metsämaasta on suojeltu 1–5 prosenttia maakunnasta riippuen. Luontopaneelin mukaan metsäluontoa pitäisi kuitenkin suojella tasaisesti koko maassa, sillä myös luonto ja lajisto vaihtelevat alueittain.

Kymmenen prosentin saavuttamiseksi Etelä-Suomessa pitäisi luontopaneelin mukaan suojella alkajaisiksi kaikki vanhat ja luonnontilaiset metsämaat.

Sekään ei vielä riittäisi kymmenen prosentin saavuttamiseen, vaan lisäksi pitäisi suojella muuta talouskäytössä olevaa metsämaata vanhimmasta päästä alkaen.

Luontopaneelin puheenjohtajan, professori Janne Kotiahon mukaan valtion pitäisi joka tapauksessa näyttää esimerkkiä ja lopettaa välittömästi hakkuut kaikissa luonnontilaisissa metsissä ja yli 120-vuotiaissa metsissään.

Lue lisää: Valtion yli 120-vuotiaat metsät pitää asettaa hakkuu­kieltoon, vaatii Luonto­paneelin puheen­johtaja: ”Valtio hakkaa edelleen vanhoja metsiään paljon”

Kotiahon mukaan valtio tekee tällaisissa metsissä hakkuita jatkuvasti.

Metsähallituksen Metsätalous oy:n toimitusjohtajan Jussi Kumpulan mukaan näin ei luonnontilaisten metsien osalta ole.

”Metsähallitus ei hakkaa arvokkaita luonnontilaisia metsiä. Teemme hakkuita vain metsissä, jotka ovat olleet metsätalouskäytössä jo pitkään ja niissä näkyy ihmisen toimien jälki. Se on näin”, Kumpula sanoo.

Vanhoja metsiä Metsähallitus kuitenkin hakkaa, jos vanhan metsän määritelmä on luontopaneelin esittämä 120 vuotta havumetsissä Etelä-Suomessa ja 160 vuotta Lapissa. Ikärajat ovatkin Metsähallituksen mielestä varsin matalia.

”Tällainen hakkuukielto vaikuttaisi aivan olennaisesti tukkipuun hakkuisiin niin meidän kuin muidenkin metsänomistajien metsissä. Se tekisi ison loven tukkipuun tuotantoon ja vaikuttaisi myös koko sahateollisuuteen”, Kumpula sanoo.

Pohjois-Suomessa tukkipuut korjataan Kumpulan mukaan tyypillisesti yli satavuotiaina, mutta 160-vuotiaitakin puita on merkittävä määrä.

Etelä-Suomessa puu on hyvän tukkipuun mitoissa yleensä jo alle satavuotiaana, mutta 120 vuoden ylittävääkin puuta korjataan.

Valtaosa Suomen tiukasti suojelluista metsistä on Metsähallituksen omistuksessa.

Kumpulan näkemyksen mukaan Luontopaneeli on ylipäätään tulkinnut EU:n biodiversiteettistrategiaa tarkoitushakuisesti. Selvää ei ole vielä edes se, miten suojelutavoite EU-maiden välillä jyvitetään.

”Kymmenen prosentin pinta-alatavoite ei myöskään koske metsämaata, vaan kokonaismaa-alaa mukaan lukien sisävedet. Näiden osalta Suomi ylittää jo nyt kymmenen prosentin tavoitteen”, hän sanoo.

EU:n määritelmä vanhoista metsistä on odotettavissa talven kuluessa.

Metsähallitus eli valtio omistaa talouskäytössä olevaa metsämaata yhteensä 2,8 miljoonaa hehtaaria. Kaiken kaikkiaan metsähallitus omistaa 9,3 miljoonaa hehtaaria maa-alueita ja 3,4 miljoonaa hehtaaria vesialueita.

Alasta suuri osa on kansallispuistoja ja erämaita.

Valtaosa Suomen tiukasti suojelluista metsistä on Metsähallituksen omistuksessa. Kaiken kaikkiaan metsiä on suojeltu 2,9 miljoonaa hehtaaria, josta 1,7 miljoonaa hehtaaria on metsämaata.

Maakunnallisen kymmenen prosentin suojelutavoitteen toteuttaminen tarkoittaisi etenkin Etelä- ja Keski-Suomessa yksityisessä omistuksessa olevien metsien suojelemista. Siitä metsänomistajille pitäisi maksaa korvaus.

Luontopaneeli laskee, että tarve olisi noin 3,5 miljardia euroa rahaa. Lisäksi vanhojen metsien tiukka suojelu vaatisi 3,2 miljardin euron lisärahoitusta.