Tutkimus: Vauvan alhaisella syntymäpainolla yhteys sijoitusintoon aikuisena - Talous | HS.fi

Tutkimus: Vauvan alhaisella syntymä­painolla yhteys sijoitus­intoon aikuisena

Heikolla terveydentilalla on yhteys siihen, kuinka todennäköisesti ihminen ottaa taloudessaan riskejä.

Vauvan alhainen syntymäpaino on karkea mittari lapsen yleiseen terveydentilaan.

2.12.2021 19:10

Ihmisen varhaislapsuuden terveydentilalla on yhteys sijoitusintoon aikuisena, selviää käyttäytymistaloustieteen tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan vauvan syntymäpaino on yhteydessä siihen, kuinka todennäköisesti henkilö osallistuu aikuisena osakemarkkinoille.

Alhainen syntymäpaino on karkea vauvan yleisen terveydentilan mittari. Heikko terveydentila varhaislapsuudessa taas tarkoittaa todennäköisesti heikompaa terveydentilaa myös myöhemmin elämässä.

Tutkimuksen mukaan sairaampi ihminen ottaa taloudessaan vähemmän riskejä eikä osallistu suuririskiseen osakesijoittamiseen yhtä todennäköisesti kuin ihminen, jonka terveys on hyvä.

Tutkimuksen tutkija Petri Böckerman pitää tulosta luontevana. Böckerman on Laboren (entinen Palkansaajien tutkimuslaitos) johtava tutkija ja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun terveystaloustieteen professori.

”Ihminen, jonka terveydentila on heikko, ei välttämättä suunnittele niin pitkälle tulevaisuuteen kuin muut. Jos suunnitteluhorisontti on lyhyt, henkilö ei välttämättä halua osallistua osakemarkkinoille, joilla tulokset vaativat pitkää aikaväliä.”

Laboren tutkimuksessa on verrattu 5 000:n vuonna 1966 syntyneen ihmisen syntymäpainoa heidän osallistumiseensa osakemarkkinoille aikuisena vuosina 1995–2010.

Syntymäpainot on kerätty Pohjois-Suomen syntymäkohortista, jossa on seurattu Oulun seudulla vuonna 1966 syntyneitä ihmisiä koko heidän elämänsä ajan. Tiedot kohteiden arvopaperiomistuksista on saatu arvopaperirekisteristä.

Böckermanin mukaan tutkimus tuo yhden uuden mahdollisen syyn siihen, miksi ihmiset eivät osallistu osakemarkkinoille.

”Terveydentila on uusi elementti, josta on kansainvälisestikin ainoastaan muutama tutkimus.”

Tutkimustulos liittyy Böckermanin mukaan laajemmin varallisuuden kasaantumiseen yhteiskunnassa.

”On huolestuttavaa, että huono terveydentila vaikuttaa omaisuuden kasvamiseen pitkällä aikavälillä.”

Selvää on se, että huono terveydentila vaikuttaa myös ihmisten työllistymiseen. Terveet henkilöt ovat todennäköisemmin työelämässä ja saavat siten parempaa ansiota.

Terveydentila siis heijastuu ihmisen taloudelliseen asemaan palkan ja pitkän aikavälin säästämisen kautta koko ihmisen elinkaaren ajan.

On toki mahdollista, että vauvan alipaino johtuu ainakin osin vanhempien sosio­ekonomisesta asemasta.

Böckermanin tutkimuksessa selvitettiin kuitenkin myös kohteiden äitien koulutustasot vauvojen syntymävuonna 1966, eikä vastaavuuksia koulutustason ja syntymäpainon välillä löydetty.

”Se ei kuitenkaan sulje pois sitä, etteikö tämä voisi olla yksi potentiaalinen selitys.”

Böckerman arvelee, että äidin koulutustaso vaikuttaa lapsen painoon Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, koska Suomessa on esimerkiksi kaikki kattavat terveydenhoitojärjestelmä.

Se, ettei äidin koulutustaso korreloinut lapsen syntymäpainon kanssa, on Böckermanin mielestä positiivinen uutinen.

”Yhteiskunnallisesti toivottava lopputulos.”

Artikkeliin liittyviä aiheita