Suomalaisten eläkkeistä huolehtiva yhtiö joutui valvojan holhoukseen vuosi sitten – mitä Elossa oikein tapahtui? - Talous | HS.fi

Suomalaisten eläkkeistä huolehtiva yhtiö joutui valvojan holhoukseen vuosi sitten – mitä Elossa oikein tapahtui?

Elon uusi toimitusjohtaja Carl Pettersson kertoo syitä sille, miksi 26 miljardin euron eläkesijoituksista huolehtiva yhtiö ajautui kriisiin.

Elon uusi toimitusjohtaja Carl Pettersson pääkonttorin 8. kerroksessa, joka oli aikaisemmin niin sanottu johtajakerros.

3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 6:15

Suomen Finanssivalvonta (Fiva) teki vuosi sitten päätöksen, jollaista ei ole nähty koskaan aikaisemmin. Linjaus oli niin merkittävä, että sen hyväksyi lopullisesti Fivan ulkopuolisista päättäjistä koostuva johtokunta vuoden 2020 joulukuussa.

Fivan luottamus suomalaisten eläkkeistä huolehtivan Elon johtajistoon, hallitukseen ja hallintoneuvostoon oli loppu. Finanssivalvonta päätti, että sen määräämä asiamies alkaa valvoa työeläkeyhtiön johtoa – käytännössä yhtiö pantiin holhoukseen.

Elo itse vastusti koko päätöstä ja halusi pitää taustat pois julkisuudesta.

Lue lisää: Työeläkeyhtiö Elo ja Finanssivalvonta erikoisessa kiistassa: Valvoja haluaa asianajajan vahtimaan Elon johtoa, mutta Elo vastustaa

Mitä yli 700 000 suomalaisen työeläkkeistä huolehtivassa Elossa oikein tapahtui?

Elon uusi toimitusjohtaja Carl Pettersson, 42, vastailee kysymyksiin työeläkeyhtiön pääkonttorin maisemakonttorissa Tapiolassa. Työeläkeyhtiö Veritaksesta löytynyt uusi toimitusjohtaja on tutustunut Eloon kohta kolmen kuukauden ajan.

”Minun näkökulmastani kyse oli tapahtumasarjasta, yhdistelmästä tapahtumia”, Carl Pettersson vastaa kysymykseen siitä, mikä meni pieleen.

Carl Petterssonin mukaan Elon riskienvalvonta ja sisäinen valvonta reagoivat liian hitaasti kevään 2020 koronakriisissä.

Pettersson viittaa koronakevääseen 2020, jolloin Suomen kolmanneksi suurimman työeläkeyhtiön vakavaraisuuspääoma alitti valvojan edellyttämän tason osakekurssien romahduksen jälkeen.

”Kaikkien työeläkeyhtiöiden vakavaraisuudet putosivat, mutta Elon vakavaraisuus oli valmiiksi alan matalin. Näin Elolla oli lyhyin matka vakavaraisuusrajaan, ja se tuli vastaan”, Pettersson selvittää.

Vakavaraisuus tarkoittaa työeläkeyhtiön kykyä vastata sitoumuksista työeläkkeen saajille.

Elon vakavaraisuus kävi kriittisen rajan alapuolella torstaina 19. maaliskuuta. Se viimeistään herätti Finanssivalvonnan.

”Kun vakavaraisuuden alaraja lähenee, sijoitussalkun riskiä voi tietenkin vähentää ja pysyä vakavaraisuusrajan yläpuolella. Elon riskienvalvonta ja sisäinen valvonta kuitenkin reagoivat liian hitaasti”, Pettersson jatkaa.

Kolmas holhoukseen johtanut syy oli hallinnon epäselvä vastuunjako.

”Kriisitilanteessa tai haastavassa tilanteessa osoittautui, että vastuunjako ja päätöksenteko eivät toimineet kunnolla sillä hetkellä”, Pettersson sanoo.

Hallinnon huterasta järjestämisestä kertoi muun muassa se, että Elossa toimitusjohtajalle ei ole nimetty sijaista. Muissa työeläkeyhtiöissä toimitusjohtajan sijainen on nimitetty valmiiksi – vaikkapa toimitusjohtajan äkkilähdön varalta.

Yhtiön johtoryhmärakenne oli tarpeettoman monimutkainen. Erilaiset johtoryhmät tekivät päällekkäistä työtä.

Lue lisää: Elon toimitusjohtajan Satu Huberin lähtö johtui huonosta hallinnosta – riskipeli työeläkevaroilla kaatuu kaikkien vahingoksi

Elo alkoi parantaa hallintoaan pian sen jälkeen, kun Finanssivalvonnan vaatima asiamies tuli taloon vuosi sitten joulukuussa. Asiamiehen piti alun perin olla pestissään vuoden 2021 kesään.

Viime kesäkuussa kävi kuitenkin ilmi, että Elo ei ollut edistynyt riittävästi hallinto- ja ohjaus­järjestelmää koskevien ongelmien ratkaisemisessa. Finanssivalvonta halusi Elon hallinto­neuvostolta, hallitukselta ja johtoryhmiltä kirjalliset suunnitelmat hallinnon sotkujen ratkaisemiseksi.

Finanssivalvonta halusi tietää muun muassa, miten Elo aikoo lisätä johtoelinten asiantuntemusta työeläkeasioissa. Samalla Fiva päätti, että sen nimittämä asiamies Pekka Jaatinen jatkaa osallistumista Elon hallituksen ja johdon kokouksiin ainakin ensi huhtikuuhun asti – kolme kertaa aiemmin suunniteltua pitempään.

Elo sai marraskuussa valmiiksi vastauksensa Finanssivalvonnalle. Helsingin Sanomat sai ne tietopyynnöllä luettavakseen osin salattuina.

Vastauksissaan Elo muun muassa lupaa laittaa 38 hallintoneuvoston jäsentä koulutukseen. Hallituksen jäsenten osaamista Elo pyrkii parantamaan niin, että heidän valinnassaan otetaan huomioon entistä paremmin sijoitustoiminnan osaaminen.

”Hallintoneuvostollahan on kaksi tehtävää. Se nimittää hallituksen ja valvoo hallituksen ja toimivan johdon tekemisiä. Siksi myös sisäistä raportointia hallintoneuvostolle parannetaan”, toimitusjohtaja Carl Pettersson sanoo.

Jotta Elon hallintoneuvoston jäsenet ottaisivat entistä paremmin vastuuta tekemisistään, sen kokoa on tarkoitus pienentää tulevaisuudessa.

Elon hallintoneuvostoon kuuluu muun muassa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka pohti Elon ja muiden työeläkeyhtiöiden yhdistämistä kirjoituksessaan pari viikkoa sitten.

Pettersson kertoo, että Elo aikoo perustaa myös täysin uuden riskienhallintaan liittyvän johtajanviran. Se on sisäisen laillisuusvalvojan eli compliance-johtajan tehtävä.

Samalla tammikuun alussa vaihtuu myös sisäisen tarkastuksen johtaja, kun edellinen johtaja jää eläkkeelle.

”Näillä nimityksillä lähdemme sitten sisäisen valvonnan kokonaisuutta rakentamaan ja vahvistamaan”, Pettersson lupaa.

Fiva on alustavassa palautteessaan pitänyt Elon suunnitelmia hyvinä.

Elon uusi toimitusjohtaja Carl Pettersson lupaa vahvistaa työeläkeyhtiön sisäistä valvontaa.

Onko isompi organisaation mylläys vielä odotettavissa?

”Olen ollut vasta reilut kaksi kuukautta täällä, niin ensin pitää oppia, perehtyä ja tutustua tähän kokonaisuuteen”, Pettersson sanoo.

Onko edellinen toimitusjohtaja Satu Huber ollut mukana perehdyttämässä sinua tehtävään?

”Ei ole perehdyttänyt. Sain häneltä onnitteluviestin, jossa toivotettiin onnea ja menestystä.”

Carl Pettersson

  • Työeläkeyhtiö Elo, toimitusjohtaja lokakuu 2021– (kuukausipalkka 29 000 euroa, ei lisäeläkejärjestelyä).

  • Eläkevakuutusyhtiö Veritas, toimitusjohtaja vuosina 2017–2021.

  • Aktia Pankki oy, eri tehtävissä vuosina 2008–2017.

  • Tätä ennen muun muassa ympäristöministeri, kansanedustaja Jan-Erik Enestamin (r) avustaja vuosina 2002–2003.

  • Åbo Akademi, kauppatieteiden kandidaatti 2007. Aalto-yliopisto, EMBA-ohjelma 2014.

  • Avioliitossa, kaksi tytärtä.

  • Harrastaa muun muassa haitarinsoittoa, jossa pronssia Kultainen Harmonikka -kilpailussa vuonna 1999.

  • Omistaa pörssiosakkeita suoraan ja Pettersson Productions Ab:n kautta yhteensä noin 266 000 eurolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita