Miksi Suomessa ei käytetä pikatestejä kuten Saksassa ja Yhdysvalloissa, ihmettelee Salossa koronapikatestejä valmistava suomalaisyritys - Talous | HS.fi

Miksi Suomessa ei käytetä pikatestejä kuten Saksassa ja Yhdysvalloissa, ihmettelee Salossa korona­pika­testejä valmistava suomalais­yritys

Kuluttajakäyttöisten koronapika­testien menekki on viime viikkoina ollut voimakkaassa nousussa, kertovat päivittäis­tavarakaupat.

Muun muassa koronapikatestejä valmistava Salofa rakentaa uuden tuotantolaitoksen Saloon. Puhdastiloissa valmistetaan myös esimerkiksi infuusioletkuja.

7.12.2021 10:06 | Päivitetty 7.12.2021 10:21

Osa suomalaisyrityksistä on myös hyötynyt koronapandemiasta. Yksi näistä on terveydenhuollon teknologiatuotteita Salossa valmistava Salofa.

Vuonna 2020 koronapandemian alettua Salofa alkoi valmistaa muun muassa koronavirustartunnan tunnistavia ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja antigeenitestejä, eli niin sanottuja pikatestejä.

Ratkaisu osoittautui onnistuneeksi. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 yhtiön liikevaihto nousi noin puolestatoista miljoonasta yli neljään miljoonaan euroon. Tänä vuonna 12 miljoonan euron raja rikkoutui jo joulukuun alussa.

Salofan tehtaanjohtaja Jarmo Nykänen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Thommy Hellberg esittelevät koronapikatestejä tekevää robottia.

”Meillä oli valmiina sopivat fasiliteetit ja osaaminen pikatestien valmistamiseen, minkä ansiosta runsaassa kuukaudessa saimme tuotannon käytiin”, yhtiön hallituksen puheenjohtaja Thommy Hellberg kertoo.

"Sen jälkeen tuotantoa on jatkuvasti nostettu. Nyt olemme joutuneet ostamaan myös lisätiloja, koska omat tilat eivät enää ole riittäneet.”

Tuoreet lisätilatkaan eivät pitkäksi aikaa riitä: suunnitteilla on siirtää tehdas uusiin tiloihin ensi kesänä. Samalla yhtiö aikoo investoida tuotannon automatisointiin entisestään.

Automatisoinnilla yhtiö katsoo Hellbergin mukaan myös tulevaan. Kun jossain vaiheessa koronapandemia väistyy ja pikatestien tarve vähenee, voidaan laitteistoja käyttää muiden testausvälineistöjen valmistamiseen.

”Euroopassa ja etenkin Yhdysvalloissa on tällä hetkellä valtavan suuri kiinnostus tuotteisiin, joita ei ole tehty Kiinassa.”

Pikatestien ohella Salofa valmistaa muun muassa sinilevätestejä sekä päihde- ja huumetestejä. Niistä varsinkin jälkimmäisten myynnissä voidaan Hellbergin mukaan hyödyntää koronatestejä myydessä syntyneitä kansainvälisiä verkostoja muun muassa Yhdysvalloissa.

Hellbergin mukaan nopea kasvu on johtunut pitkälti nimenomaan siitä, että yhtiö on saanut pikatesteilleen Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA:n hyväksynnän. Se on auttanut saamaan asiakkaita paitsi Yhdysvalloissa, myös Aasiassa.

Suomalaisuus ja eurooppalaisuus on terveysteknologiatuotteelle myös myyntivaltti.

”Euroopassa ja etenkin Yhdysvalloissa on tällä hetkellä valtavan suuri kiinnostus tuotteisiin, joita ei ole tehty Kiinassa”, vahvistaa Salofan tehtaanjohtaja Jarmo Nykänen.

Kuluttajakaupan puolella pikatestien myynti on viime aikoina ollut myös Suomessa vahvassa kasvussa. Tämän toteavat sekä K- että S-ryhmä.

S-ryhmä kertoo, että pikatestien myynti kasvoi viime viikolla jopa 50 prosenttia verrattuna edelliseen viikkoon. Sen arvion mukaan kysynnän kasvu saattaa johtua koronatartuntojen määrän kasvusta sekä liikkeellä olevasta syysflunssasta.

”Myös pikkujoulukaudella saattaa olla vaikutusta asiaan, sillä ihmiset saattavat haluta tehdä pikatestin varmuuden vuoksi ennen juhlia”, S-ryhmän marketkaupan myyntipäällikkö Juhani Haara totesi tiedotteessa.

Vastaava tilanne on myös Keskon myymälöissä: sieltä kerrotaan pikatestien myyntilukujen kasvaneen marraskuussa 122 prosenttia lokakuusta. Pikatestien saatavuus on kovasta kysynnästä huolimatta ollut hyvä.

Perjantaina Keskon päivittäistavarakaupan tavarakaupan johtaja Harri Hovi kertoi, että myynnin kovan kasvun vuoksi paikallisia tuotepuutteita on voinut esiintyä. Hovin mukaan tilanteen on määrä korjaantua nopeasti.

Kuluttajakaupassa pikatestien myynti on noussut viime viikkoina huomattavasti. Salofan pikatestejä käytetään vain ammattilaiskäytössä.

Virallisesti pikatestejä ei suomessa velvoiteta käyttämään. Syynä tälle on niiden laboratoriossa tutkittavia PCR-testejä heikompi tarkkuus.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosen mukaan kotitesteillä on huomattavasti huonompi tarkkuus ja herkkyys PCR-testeihin verrattuna. Testin herkkyys tarkoittaa sitä, kuinka usein testi löytää oikeita positiivisia näytteitä. Tarkkuus puolestaan kertoo testinegatiivisten osuuden terveistä.

Jos antigeenitestillä on esimerkiksi 97 prosentin tarkkuus, tällöin 100 negatiivisesta näytteestä saa olla kolme väärää positiivista näytettä.

Lehtosen mukaan ammattilaisen tekemällä PCR-testillä saadaan noin neljä viidestä korona­tartunnasta kiinni. Kotona tehtävillä antigeenitesteillä löydetään hänen mukaansa korkeintaan kaksi kolmesta oikeasta positiivisesta näytteestä.

Esimerkiksi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) on todennut, että pikatestejä ja antigeenitestejä voitaisiin jatkossa ottaa Suomessa laajemmin käyttöön.

Salofan hallituksen puheenjohtaja Thommy Hellberg kertoo ihmettelevänsä, miksi Suomessa pikatestejä käytetään niin vähän varsinaisen koronatestaamisen tukena.

Samoilla linjoilla on myös Salofan Hellberg. Vaikka Salofa on suomalainen yritys, valtaosa sen valmistamista pikatesteistä menee vientiin. Hellbergin ja Nykäsen mukaan eniten yhtiö myy pikatestejä Yhdysvaltoihin. Vasta sen jälkeen tulevat Eurooppa, Aasia ja Afrikka. Suomeen testejä ei myydä juuri lainkaan.

Salofa ei ole edes hakenut pikatesteilleen hyväksyntää kuluttajakäyttöön, mikä mahdollistaisi testien myymisen Suomessa kuluttajille, koska prosessi on Hellbergin mukaan niin raskas ja hidas käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Siksi sen testejä käytetään vain ammattilaiskäytössä.

Hellberg sanookin ihmettelevänsä sitä, miksi Suomessa ihmisiä ei kannusteta käyttämään pikatestejä samalla tavalla kuin vaikkapa Yhdysvalloissa tai Saksassa.

”Siellä pikatestejä otetaan jatkuvasti ja niiden avulla yhteiskuntaa on saatu pidettyä auki. Niin sen pitäisikin mennä, että pikatestejä käytetään arjessa varmuuden vuoksi ennen vaikkapa tapahtumiin osallistumista, ja jos siitä saa positiivisen tuloksen, mennään tietenkin oikeaan testiin.”