Kiinalainen teknologiatoivo Didi ehti olla New Yorkin pörssissä vain puoli vuotta, sitten iski Kiinan hallinto - Talous | HS.fi

Kiinalainen teknologia­toivo Didi ehti olla New Yorkin pörssissä vain puoli vuotta, sitten iski Kiinan hallinto

Kyytipalvelu Didin suunnitelma vetäytyä New Yorkin pörssistä herättää kysymyksiä myös muiden Yhdysvalloissa listattujen kiinalaisten teknologiayhtiöiden tulevaisuudesta.

Kiinalaisyhtiö Didi aikoo jättää New Yorkin pörssin alle puoli vuotta listautumisensa jälkeen.

3.12.2021 11:51

Kiinalainen kyytipalvelu Didi aikoo vetäytyä New Yorkin pörssistä ja listautua Hongkongin pörssiin, yhtiö kertoo.

Didi listautui New Yorkissa viime kesänä Kiinan valtion varoituksista huolimatta. Vain muutama päivä listautumisen jälkeen Kiinan kyberturvallisuusvirasto määräsi sovelluksen poistettavaksi sovelluskaupoista yhtiön kotimarkkinoilla tietoturvasyistä.

Tämä sai yhtiön osakkeen hinnan romahtamaan listautumisantihinnan alapuolelle. Yhtiön osakkeen hinta on pudonnut 44 prosenttia viiden kuukauden takaisesta.

Reutersin mukaan Didi aikoo ensin rinnakkaislistautua Hongkongin pörssiin seuraavien kolmen kuukauden aikana ja poistua New Yorkin pörssistä ensi kesäkuuhun mennessä.

Mediatietojen mukaan Kiinan hallinto on huolissaan kiinalaisten teknologiayhtiöiden listautumisista New Yorkissa, koska se tarkoittaa niiden joutumista Yhdysvaltain viranomaisten valvonnan alle.

Didi on Kiinan suurin kyytipalvelu, joten sillä on hallussaan paljon dataa kiinalaisten kulkemisesta.

Ilmoitus Didin päätöksestä ei ollut täysi yllätys. Jo viime viikolla mediatiedot kertoivat, että Kiinan viranomaiset olivat pyytäneet Didiä poistumaan New Yorkin pörssistä.

Didin tapauksessa Kiinan viranomaiset ovat kantaneet huolta erityisesti tietoturvasta, mutta hallinnon painostuksessa on kyse myös Yhdysvaltojen ja Kiinan nokittelusta.

Yhdysvallat sääti viime vuonna lain, joka vaatii ulkomaisia yhtiöitä suostumaan yhdysvaltalaisten viranomaisten auditointiin. Tilintarkastuksesta kieltäytyvät yhtiöt eivät voi käydä kauppaa Yhdysvaltojen pörssissä.

Laki koskee kaikkia ulkomaisia yhtiöitä, mutta sen kohde on Kiina, joka on toistuvasti kieltäytynyt antamasta Yhdysvaltain viranomaisille pääsyä kiinalaisyhtiöiden asiakirjoihin.

Torstaina Yhdysvaltain arvopaperimarkkinoita valvova SEC kertoi tarkemmista säännöistä, jolla lakia voidaan panna täytäntöön. Sääntöjen perusteella ulkomaiset yhtiöt voidaan pakottaa ulos pörssistä, jos ne eivät toimita valvontaviranomaisille heidän pyytämiään asiakirjoja.

Kiinan painostuksesta tehty päätös Didin vetäytymisestä New Yorkin pörssistä herättää kysymyksiä myös muiden Yhdysvalloissa listattujen kiinalaisten yhtiöiden tulevaisuudesta.

Kiina on tämän vuoden aikana kiristänyt otettaan maansa suurista teknologiayhtiöistä ja tiukentanut niiden valvontaa huomattavasti. Se on mediatietojen mukaan myös tukkimassa lainsäädäntönsä porsaanreikiä, jotka ovat mahdollistaneet kiinalaisyritysten listautumisen Yhdysvalloissa.

Sijoitusyhtiö Cambridge Associatesin Aasian aluepäällikkö Aaron Costello arvioi CNBC:lle Kiinan tehneen nyt selväksi, että se ei enää halua teknologiayhtiöiden listautuvan pörssiin Yhdysvalloissa, koska se tuo ne Yhdysvaltojen viranomaisten valvonnan alle.

Hän odottaa kaikkien Yhdysvalloissa listattujen kiinalaisten teknologiayhtiöiden siirtävän päälistauksensa Hongkongiin.

”Meidän näkemyksemme on, että melkein kaikki Yhdysvalloissa listatut teknologiayhtiöt tulevat uudelleenlistautumaan joko Hongkongiin tai Manner-Kiinaan”, Costello sanoi.

Yhdysvaltalaisissa pörsseissä listattuina ovat esimerkiksi monialainen verkkokauppajätti Alibaba sekä Baidu, joka on yksi maailman suurimmista internet- ja tekoäly-yhtiöistä. Ne ovat tosin jo nyt listattuina myös Hongkongin pörssissä.

Kiinalaisten teknologiayhtiöiden osakkeiden hinnat ovat olleet perjantaina useamman prosentin laskussa Hongkongin pörssissä, niin myös Alibaban ja Baidun.

Lokakuun alussa Yhdysvaltalaisissa pörsseissä oli Yhdysvaltain hallinnon mukaan listattuna 217 kiinalaista yhtiötä, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo oli 2,2 biljoonaa dollaria, eli noin 1,95 biljoonaa euroa.