Sähkön pörssihinta nousi aamulla jälleen ennätyskorkealle – taustalla Ruotsin käynnistämä taisto Pohjoismaiden siirtoyhteyksistä - Talous | HS.fi

Sähkön pörssihinta nousi aamulla jälleen ennätyskorkealle – taustalla Ruotsin käynnistämä taisto Pohjoismaiden siirtoyhteyksistä

”Suomen sähkön hintaan vaikuttaa nyt myös se, että Baltian maat eivät tuo Venäjältä sähköä ja sitä menee meiltä Baltiaan”, sanoo Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen.

Sähkömarkkinat eivät tällä hetkellä toimi Pohjoismaissa niin kuin niiden kuuluisi toimia.

7.12.2021 11:07

Sähkön pörssihinta nousi tiistaina jälleen ennätyskorkealle. Verollinen hinta oli kello kahdeksalta aamulla ja jälleen kello 15 aikaan iltapäivällä yli 1,2 euroa kilowattitunnilta.

Tuntihinnat määritellään jo edellisenä päivänä käytävässä kaupassa.

Tätä korkeampia hintoja on nähty vain kymmenisen vuotta sitten, kun Suomessa jouduttiin kovilla pakkasilla käynnistämään reservivoimaloita. Silloin kyseessä oli poikkeuksellinen ja hetken kestänyt huippukulutustilanne.

Nyt sähkö on ollut erittäin kallista jo yli viikon ajan. Vuosi sitten sähkö maksoi noin viisi senttiä kilowattitunnilta. Kuluneen viikon keskihinta on 29 senttiä kilowattitunnilta.

Poikkeuksellisiin hintoihin vaikuttaa moni asia, mutta taustalla on myös täysin poikkeuksellinen kiista Pohjoismaiden siirtoyhteyksistä.

Sähkömarkkinoiden toiminta on Pohjoismaissa perustunut 20 viime vuotta sähköpörssin kaupankäyntiin ja sähkön vapaaseen liikkumiseen maiden välillä.

Tänä syksynä Ruotsi alkoi kuitenkin markkinoiden sääntöjen vastaisesti rajoittaa sähkön liikkumista rajoillaan.

Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan Ruotsin toiminta johtuu ongelmista maan sisäisissä siirtoyhteyksissä.

”Ydinvoiman sulkemisen ja kantaverkon heikon kunnon takia Ruotsin sähköjärjestelmässä on ollut ongelmia. Perinteisesti maan pohjois- ja eteläosien välillä on ollut ongelmia siirtoyhteyksissä mutta syksyllä niitä ilmeni myös itä-länsisuunnassa”, Ruusunen sanoo.

Tasapainottaakseen tilannetta Ruotsi rajoitti sähkön tuontia Suomesta ja Norjasta.

”Kävimme keskusteluja tilanteesta ja yritimme auttaa heitä tilanteessa, mutta siihen tuli nopeasti ikävä sävy. Norjalaiset päättivät viime viikkoina antaa potut pottuina ja asettivat siirtorajoituksia Norjasta Ruotsiin vietävälle sähkölle”, Ruusunen sanoo.

Norjassa kantaverkkoyhtiötä on Ruususen mukaan painostettu myös poliittisesti rajoittamaan sähkön vientiä.

Toiminta alkaa puolin ja toisin jo koetella vakavasti sähkömarkkinoiden vapaata toimintaa. Suomessa sähkömarkkinoiden toimintaa valvova Energiavirasto tuomitsi Ruotsin toimet marraskuussa EU:n säännösten vastaisena.

”Sähkön sisämarkkinoista annetun asetuksen mukaan kantaverkkoyhtiöiden on annettava sähkömarkkinoiden käyttöön kaikki se siirtokapasiteetti, joka voidaan käyttövarmasti antaa”, virasto sanoo lausunnossaan.

Siirtokapasiteettia voidaan sääntöjen mukaan rajoittaa vain, jos sähkön toimitusvarmuus on vaarantunut. Tästä ei Ruotsissa ole kyse.

Kun sähköä ei siirry Norjasta Ruotsiin, se näkyy myös Suomeen Ruotsista tuotavan sähkön hinnoissa. Norjalaista sähköä tuodaan Suomeen käytännössä Ruotsin kautta.

Suomen aluehinta onkin nyt irtautunut rajusti muiden Pohjoismaiden hinnasta. Tiistaina sähkö maksaa Ruotsin alueilla alle puolet ja Norjassa vain noin kolmasosan Suomen päivän keskihinnasta.

Ruususen mukaan hintoja nostaa nyt Suomessa myös poikkeuksellinen tilanne Baltiassa. Sähköä vietiin tiistaiaamuna Viroon 540 megawatin eli noin yhden Loviisan ydinvoimalan yksikön teholla.

”Baltian maat eivät ilmeisesti halua tuoda sähköä Venäjältä ja siellä on ollut häiriöitä voimaloissa, joten sähköä viedään nyt Suomesta Baltiaan. Suomi ja Baltian maat ovat nyt yhdessä näissä hyvin korkeissa hinnoissa”, Ruusunen sanoo.

Suomi on toistaiseksi hyvin riippuvainen sähkön tuonnista etenkin talviaikaan. Tiistaiaamuna sähköä tuotiin Ruotsista noin 2 300 megawatin teholla ja Venäjältä lähes 1 400 megawatin teholla.

Sähköä kulutettiin 13 700 megawatin teholla, mikä on vielä kaukana Suomen huippukulutuspäivistä, jotka yleensä nähdään talven kovimmilla pakkasilla.

Tilanne helpottuu jossain määrin, kun Olkiluodon kolmas yksikkö kytketään verkkoon näillä näkymin kesäkuussa.

”Parin vuoden kuluttua Suomi on vuositasolla sähköomavarainen, mutta tuontia ja vientiä tarvitaan pitkin vuotta silti rajusti”, Ruusunen sanoo.

Tuulivoiman lisärakentaminen voimistaa sähkön tuotantotehon ja hintojen heilahteluja.

Lue lisää: Kallis sähkö kurittaa nyt teollisuutta – Näin metsäjätti UPM hallitsee sähkölaskuaan

Artikkeliin liittyviä aiheita