Tapio Mehtonen näki sähkön ennätyshintojen vain nousevan, ja lopulta oli tehtävä päätös: ”Laskin, että minulle voisi tulla yli tuhannen euron sähkölasku” - Talous | HS.fi

Tapio Mehtonen näki sähkön ennätys­hintojen vain nousevan, ja lopulta oli tehtävä päätös: ”Laskin, että minulle voisi tulla yli tuhannen euron sähkö­lasku”

Sähkön huippuhintojen taustalla on nyt useita huolta herättäviä ilmiöitä. Teollisuuskin joutuu miettimään, mitä tuotantoa voidaan pysäyttää kalleimman sähkön aikana.

Tapio Mehtonen vaihtoi sähkösopimuksen tiistaiaamuna. ”Se oli yllätys, että uusi sopimus tulee voimaan vasta kahden viikon kuluttua.”

8.12.2021 2:00 | Päivitetty 8.12.2021 8:48

Kun Tapio Mehtonen näki maanantaina, mihin korkeuksiin sähkön pörssihinta nousisi tiistaina, hänelle riitti.

”Soitin tiistaiaamuna tasan kello kahdeksalta sähköyhtiöön ja otin kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen. Laskin, että minulle voisi tulla näillä hinnoilla yli tuhannen euron sähkölasku joulukuulta.”

Monet muutkin pörssisähkön ostajat ovat tehneet viime viikkoina saman ratkaisun.

Sähkön hinta sähköpörssi Nord Poolissa kipusi jo syksyllä selvästi, mutta tiistaina pörssisähkön hinnassa hätyyteltiin jälleen kaikkien aikojen ennätyksiä.

Sähkö oli tiistaina Suomessa kalliimpaa kuin missään muualla Euroopassa.

Edellinen huippuhinta nähtiin vain runsas viikko sitten. Siitä asti hinnat ovat olleet koko ajan moninkertaisia verrattuna viime vuoden samaan aikaan.

Kuluttajan maksama verollinen hinta oli tiistaina aamukahdeksan aikaan ja iltapäivällä kello 15:n tietämissä yli 1,20 euroa kilowattitunnilta ja veroton tasan euron. Vuosi sitten joulukuun alussa sähkö maksoi kuluttajalle noin viisi senttiä kilowattitunnilta.

Kymmenen vuotta sitten sähkö oli erittäin poikkeuksellisessa kulutustilanteessa vielä kalliimpaa kuin tiistaina, mutta silloin hintapiikki kesti vain hetken. Nyt korkeille hinnoille ei näy nopeaa loppua.

Mehtonen on ostanut vapaa-ajanasuntoonsa sähköt pörssiin sidotulla hinnalla runsaan kahden vuoden ajan.

Tunneittain vaihtuva pörssihinta on pitkällä aikavälillä ainakin teoriassa halvempi kuin kiinteähintaiset sopimukset.

Mehtonen on voinut ajoittaa sähkönkulutusta joustavalla lämmitysjärjestelmällä ja kodinkoneiden käytön suunnittelulla vuorokauden halvimpiin tunteihin. Aamuyön tunteina sähkö oli tähän syksyyn asti usein lähes ilmaista.

”Olen seurannut aika tarkkaan sähkön hinnan kehitystä ja käytin koneita hintojen mukaan”, Mehtonen sanoo.

Mehtonen on voinut ajoittaa sähkönkulutusta joustavalla lämmitysjärjestelmällä ja kodinkoneiden käytön suunnittelulla vuorokauden halvimpiin tunteihin.

Energiaviraston mukaan sähkön osti pörssihinnalla vuosi sitten noin 300 000 kuluttaja-asiakasta, mutta määrä on todennäköisesti vähentynyt huomattavasti. Suurin osa kuluttajista maksaa sähköstä kiinteää määräaikaista hintaa.

Sähkön hintaa ovat nostaneet syksystä asti Keski-Euroopan energiapula ja maakaasun raju kallistuminen. Se on tarkoittanut, että Euroopan sähköä ja lämpöä tuotetaan nyt paljon kivi- ja ruskohiilellä.

Niiden polttaminen vaatii puolestaan paljon hiilidioksidin päästöoikeuksia, joiden hinta on myös kohonnut ennätystasolle.

Kun sähköstä on yleisesti pulaa, hintojen heittelykin on rajua.

”Kun sähkön hinta on yleisesti näin korkealla tasolla, hintaliikkeet kasvavat. Se johtuu siitä, että markkinoilla liikutaan käyttö­kustannuksiltaan hyvin kalliiden voimalaitosten käytön kynnyksellä. Hinta-askelet ovat silloin jyrkempiä”, sanoo strategiapäällikkö Vesa Ahoniemi Fortumista.

Tiistaina Suomen hintaa nosti vielä erityistilanne, kun Suomesta vietiin Viroon sähköä suurella teholla koko päivän ajan.

”Virossa on ollut poikkeuksellisen kylmää ja kulutus on aivan huipussaan. Samaan aikaan Baltiassa on useissa kaasuvoimaloissa käyttöhäiriöitä”, kertoo johtaja Pekka Salomaa Energiateollisuudesta.

Hurjien hintojen taustalla on myös muita huolestuttavia ilmiöitä.

Ensinnäkin Euroopassa on suljettu kymmenessä vuodessa Ahoniemen mukaan yhteensä arviolta 90 000 megawattia joustavaa sähköntuotantokapasiteettia. Se on noin kuusinkertainen määrä verrattuna koko Suomen voimalakapasiteettiin.

Tilalle on tullut tuuli- ja aurinkovoimaa, jonka tuotanto vaihtelee voimakkaasti. Se kasvattaa osaltaan hintojen vaihtelua.

Toiseksi Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla on ilmennyt tänä syksynä vakavia häiriöitä.

Sähkömarkkinoiden toiminta on perustunut Pohjoismaissa parikymmentä vuotta sähköpörssin kaupankäyntiin ja sähkön vapaaseen liikkumiseen maiden välillä.

Tänä syksynä Ruotsi alkoi markkinoiden sääntöjen vastaisesti rajoittaa sähkön liikkumista rajoillaan.

Lue lisää: Sähkön pörssihinta nousi aamulla jälleen ennätyskorkealle – taustalla Ruotsin käynnistämä taisto Pohjoismaiden siirtoyhteyksistä

Suomen kantaverkkoyhtiön Fingridin toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan Ruotsin toiminta johtuu ongelmista maan sisäisissä siirtoyhteyksissä.

Kantaverkon heikon kunnon takia Ruotsin sähköjärjestelmässä on ollut ongelmia. Perinteisesti maan pohjois- ja eteläosien välillä on ollut ongelmia siirtoyhteyksissä, mutta syksyllä niitä ilmeni myös itä-länsisuunnassa.”

Tasapainottaakseen tilannetta Ruotsi rajoitti sähkön tuontia Suomesta ja Norjasta.

”Kävimme keskusteluja tilanteesta ja yritimme auttaa heitä tilanteessa, mutta siihen tuli nopeasti ikävä sävy. Norjalaiset päättivät viime viikkoina antaa potut pottuina ja asettivat siirtorajoituksia Norjasta Ruotsiin vietävälle sähkölle”, Ruusunen sanoo.

Norjassa kantaverkkoyhtiötä on Ruususen mukaan painostettu myös poliittisesti rajoittamaan sähkön vientiä.

Kun Norja rajoittaa sähkön vientiä Ruotsiin, siitä kärsii Suomikin, koska norjalainen sähkö kulkee Suomeen käytännössä Ruotsin läpi.

Mehtonen on ostanut vapaa-ajanasuntoonsa sähköt pörssiin sidotulla hinnalla runsaan kahden vuoden ajan.

Sähkömarkkinoiden tasapaino perustuu myös siihen, että kun hinta nousee tarpeeksi, suurten sähkönkäyttäjien kannattaa siirtää tai jopa sulkea prosessejaan.

Esimerkiksi isot teollisuuslaitokset tai vaikkapa ruokakauppaketjut voivat sulkea paljon sähköä kuluttavia koneita kulutus­piikkien ajaksi. Kalleimpina tunteina niiden saattaa kannattaa myydä sähkö mieluummin markkinoille.

Fingridin mukaan teollisuuden kulutus näyttäisi kuitenkin esimerkiksi tiistaina joustaneen yllättävän vähän. Sähköä käytettiin illansuussa noin 13 800 megawatin teholla, vaikka ennätyspakkasista ollaan kaukana.

”Kyllä me olemme tehneet jatkuvasti kulutusjoustoja tehtailla, hintataso on niin poikkeuksellinen.”

UPM:n Suomen-paperiliiketoiminnan energiajohtajan Petri Hyyryläisen mukaan ainakin UPM:n tehtailla toimintoja on säädetty jatkuvasti sähkön hinnan mukaan.

Yksi iso paperitehdas voi kuluttaa Hyyryläisen mukaan sähköä yhtä paljon kuin keskikokoinen kaupunki, joten joustojen merkitys järjestelmälle on huomattava.

”Kyllä me olemme tehneet jatkuvasti kulutusjoustoja tehtailla, hintataso on niin poikkeuksellinen. Yksityiskohtia en kuitenkaan voi avata.”

UPM on paitsi sähkön suuri käyttäjä myös Suomen suurimpia sähköntuottajia.

Jos tilanne on joulukuun alun säässä näin kehno, uhkaako Suomea todellisilla tulipalopakkasilla jo oikea sähköpula?

Fingridin viikko sitten antaman arvion mukaan Suomen huippukulutusteho voi kasvaa tänä talvena enimmillään noin 15 100 megawattiin. Siinä tilanteessa sähköä jouduttaisiin tuomaan noin 3 800 megawatin teholla.

Omaa tuotantoa Suomessa on käytössä Fingridin mukaan tuossa tilanteessa varmasti vain noin 11 300 megawattia, kun teho­reservitkin on käynnistetty.

Tiukkaa siis on. Sitä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, että sähköjärjestelmä romahtaisi hallitsemattomasti ja valot ja lämmitys sammuisivat päivien ajaksi, kuten esimerkiksi Yhdysvaltain Texasissa kävi viime helmikuussa.

”Siellä kyse oli siitä, että voimalat eivät teknisesti toimineet pakkassäässä. Sellaista tuskin Suomessa tapahtuu”, sanoo sähköjärjestelmän käytöstä vastaava johtaja Reima Päivinen Fingridistä.

Jos kulutus ei automaattisesti joustaisi riittävästi, kantaverkkoyhtiöllä on suunnitelmat siihen, miten sähkökatkoja voitaisiin alueellisesti kierrättää.

”Tällaiseen ei ole tarvinnut ainakaan 50 vuoteen Suomessa turvautua”, Päivinen sanoo.

Nyt Tapio Mehtonen on tyytyväinen. Hän sai tiistaiaamuna kahden vuoden määräaikaisen sähkösopimuksen noin kuuden sentin kilowattituntihinnalla. Uuden sopimuksen voimaantulo tosin kestää kaksi viikkoa.

”Minusta on kysyttävä, mihin valtiovalta on ohjaamassa energiapoliittisilla päätöksillä tätä maata.”

Suhteellinen halpuus kertoo siitä, että sähkömarkkinoilla sähkön uskotaan talven jälkeen halpenevan lähelle viime vuosien tasoa. Määräaikaiset sopimukset perustuvat sähkömarkkinoiden futuurihintoihin.

Mehtonen on silti huolissaan energia­markkinoiden kehityksestä. Hän ei usko, että hinnat laskevat pitkällä aikavälillä.

”Päinvastoin. Minusta on kysyttävä, mihin valtiovalta on ohjaamassa energiapoliittisilla päätöksillä tätä maata. Miten esimerkiksi syrjäseuduilla asuvat tulevat toimeen, kun bensa ja sähkö kallistuvat tätä tahtia?”

Mehtonen ei usko, että hinnat laskevat pitkällä aikavälillä.

Artikkeliin liittyviä aiheita