Euroalueen talous horjahtelee: Keskuspankilta odotetaan jännityksellä ”haukoille” ja ”kyyhkyille” sopivaa kompromissia - Talous | HS.fi

Euroalueen talous horjahtelee: Keskus­pankilta odotetaan jännityksellä ”haukoille” ja ”kyyhkyille” sopivaa kompromissia

Euroopan keskuspankki ilmoittaa torstaina rahapoliittisista päätöksistään, joihin kohdistuu poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde on syksyn aikana vakuuttanut, että inflaation tuntuva kiihtyminen on tilapäistä.

16.12.2021 2:00

Rahapolitiikalla on suuri vaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen. Siksi sijoittajat ja ekonomistit odottavat suurella jännityksellä, millaisista päätöksistä Euroopan keskuspankki (EKP) kertoo torstaina.

Euroalueen talous on vaihteeksi haavoittuvassa tilassa. Koronaviruspandemia on kärjistynyt omikronmuunnoksen takia, ja kuluttajahintojen kallistuminen on voimistunut merkittävästi.

Uuden virusmuunnoksen taloudellisista vaikutuksista ei ole vielä varmaa näyttöä. Sen sijaan on selvää, että inflaatiovauhti on kiihtynyt tuntuvasti.

Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen mukaan inflaatiovauhti oli marraskuussa 4,9 prosenttia. Lokakuussa se oli 4,1 prosenttia, syyskuussa 3,4 prosenttia ja elokuussa 3,0 prosenttia.

Inflaatiota on voimistanut etenkin energian kallistuminen, johon on yhtenä merkittävänä syynä tarjonnan kangertelu.

Lue lisää: Kiihtyvä inflaatio voi ruhjoa maailman­taloutta, ja sijoittajat ovat peloissaan

Finanssiyhtiö Nordean päästrategi Jan von Gerich arvioi, että EKP ilmoittaa torstaina lakkauttavansa suunnitelmiensa mukaisesti pandemian takia aloittamansa arvopaperiostot maaliskuun lopussa.

Tässä ohjelmassa arvopapereita on ostettu runsaan puolentoista vuoden aikana 1 566 miljardin euron arvosta. Ostojen enimmäismäärä on 1 850 miljardia euroa.

”Uskoisin, että toista arvopapereiden osto-ohjelmaa jatketaan mutta sen lisäksi ilmoitetaan jokin enimmäismäärä, jolla sitä voidaan tarvittaessa vuodessa kasvattaa. Tämä olisi nähdäkseni haukoille ja kyyhkyille sopiva kompromissi. Lisäksi se vastaisi EKP:n näkemystä, että ohjauskorkoja tuskin nostetaan ensi vuonna.”

Tässä toisessa osto-ohjelmassa EKP ostaa kuukausittain markkinoilta 20 miljardin euron verran arvopapereita, joista valtaosa on eurovaltioiden joukkolainoja.

Keskuspankkiirit lokeroidaan usein niin sanottuihin haukkoihin ja kyyhkyihin.

Euroopan keskuspankissa rahapolitiikasta päättää neuvosto, jossa on 25 jäsentä. Neuvostoon kuuluvat virkansa puolesta jokaisen 19 eurovaltion keskuspankkien pääjohtajat ja EKP:n johtokunnan kuusi jäsentä.

Haukat korostavat inflaation pitämistä maltillisena, kun taas kyyhkyt painottavat sitä enemmän työttömyyden vähentämistä.

Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä voi pitää julkisten kannanottojensa perusteella kyyhkynä. Kyyhkyt painottavat maltillista inflaatiota enemmän työttömyyden vähentämistä.

Suomen Pankin pääjohtajaa Olli Rehniä voi pitää julkisten kannanottojensa perusteella kyyhkynä. Syksyn aikana Rehn on painottanut, että rahapolitiikassa pitää välttää hätiköintiä ja ylireagointia, vaikka inflaatio onkin kiihtynyt lyhyessä ajassa tuntuvasti.

Kyyhkynä voi pitää myös EKP:n neuvoston jäsentä, pääekonomisti Philip Lanea, joka valmistelee esitykset neuvoston päätöksiksi. Hänen lisäkseen kyyhkyjä ovat Italian keskuspankin pääjohtaja Ignazio Visco ja Espanjan keskuspankin pääjohtaja Pablo Hernández de Cos.

Haukoista terävimpiä kannanottoja ovat esittäneet vuosien varrella Saksan keskuspankin väistyvä pääjohtaja Jens Weidmann ja Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot.

Finanssiryhmä OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen uskoo myös, että EKP ilmoittaa alkuvuonna vähentävänsä pandemian takia aloittamiaan arvopaperiostoja ja lakkauttavansa ne maaliskuun jälkeen.

”Pidän hyvin todennäköisenä, että EKP lakkauttaa pandemian takia aloittamansa arvopaperiostot, koska ilman niitä rahoitusolot pysyvät joka tapauksessa talouskasvulle suotuisina. Toista osto-ohjelmaa EKP jatkaa mutta ilmoittaa todennäköisesti ’könttäsumman’, jolla sitä voidaan tarpeen vaatiessa lisätä.”

Lue lisää: Koronaviruspandemia pakotti mahtavimmat keskuspankit poikkeustoimiin – syksyn mittaan niitä saatetaan alkaa purkaa

Toistaiseksi ei ole varmaa, mikä on inflaation kiihtymisen perimmäinen syy: tarjonnan kangertelu, kysynnän kasvu vai niiden yhteisvaikutus. Rahapolitiikalla voidaan vaikuttaa pääasiassa kysyntään mutta ei oikeastaan tarjontaan.

Voimakas inflaatio on taloudelle haitallista. Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Erityisen haitallista se on pienipalkkaisille, joiden tuloista suuri osa menee arkipäiväiseen kulutukseen.

Jos poikkeuksellisen ripeä inflaatio kestää pitkään, työntekijät alkavat vaatia suurempia palkankorotuksia. Tämän seurauksena yritysten työvoimakustannukset kasvavat ja ne joutuvat nostamaan myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoja, mikä taas kiihdyttää inflaatiota entisestään.

Torstaina tehtävien päätösten keskipisteessä on siis kysymys inflaationäkymistä, joita on erittäin vaikea ennustaa. Keskuspankin tukalaa asemaa korostaa sekin, että kasvaneita inflaatio-odotuksia pitäisi torjua varhaisessa vaiheessa, koska odotuksia on vaikea hillitä jälkeenpäin.

Rahapoliittisia päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon myös EKP:n kansantalousosaston laatima suhdanne-ennuste, joka julkaistaan niin ikään torstaina. Siinä on hyödynnetty kaikkia uusimpia tietoja euroalueen taloudesta ja kansallisten keskuspankkien arviot.

On hyvin todennäköistä, että EKP arvioi inflaation olevan ensi vuonna nopeampaa kuin edellisessä ennusteessaan syyskuussa. Silloin arvio oli, että inflaatio kiihtyisi 2,2 prosenttiin tänä vuonna mutta hidastuisi 1,7 prosenttiin ensi vuonna ja 1,5 prosenttiin vuonna 2023.

”On ilman muuta selvää, että EKP joutuu muuttamaan arviotaan ensi vuoden inflaatiovauhdista. Meidän ennusteemme on kolme prosenttia, mutta EKP arvioi sen olevan todennäköisesti hieman vähemmän. Pidemmän ajan kuluessa inflaatio hidastunee hieman vajaaseen kahteen prosenttiin”, OP:n Heiskanen sanoo.

Keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan inflaation pitäisi olla kaksi prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Tavoite on kuitenkin symmetrinen. Se tarkoittaa, että inflaatiovauhti voi olla tilapäisesti kahden prosentin tavoitetta nopeampi tai hitaampi.

Tilapäisyyteen on vedonnut myös pääjohtaja Christine Lagarde monta kertaa syksyn aikana. Hän on arvioinut yhdenmukaisesti syyskuun suhdanne-ennusteen kanssa, että ensi vuoden alussa inflaatiovauhdin pitäisi hidastua.

Yhdysvalloissa keskuspankin pääjohtaja Jerome Powell ei edellisviikolla enää käyttänyt inflaatiosta ilmaisua ”tilapäinen” ollessaan senaatin kuultavana. Tosin Yhdysvalloissa inflaatio on kiihtynyt paljon enemmän kuin euroalueella, koska palkankorotukset ovat olleet verraten suuria.

Yhdysvalloissa inflaatiovauhti oli marraskuussa 6,8 prosenttia.