Suomen Pankki arvioi energian halpenevan ensi vuonna ja heikentää vähän ennustettaan elpymisestä: ”Epävarmuus on kasvanut nopeasti” - Talous | HS.fi

Suomen Pankki arvioi energian halpenevan ensi vuonna ja heikentää vähän ennustettaan elpymisestä: ”Epävarmuus on kasvanut nopeasti”

Pitkän ajan kuluessa talouskasvu hidastuu uuden ennusteen mukaan runsaaseen prosenttiin.

Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

17.12.2021 11:00 | Päivitetty 17.12.2021 13:38

Kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio hidastuu ensi vuonna, arvioi Suomen Pankki perjantaina julkaisemassaan suhdanne-ennusteessa.

Keskeisiä syitä inflaation kiihtymiseen ovat kysynnän voimakas kasvu ja samanaikainen tarjonnan kangertelu. Ennusteen mukaan inflaatiovauhti Suomessa on ensi vuonna 2,0 prosenttia ja 1,6 prosenttia vuonna 2023.

Suomalaiset kuluttajat ovat havainneet inflaation kiihtymisen etenkin bensiinin ja sähkön hinnoissa.

”Inflaatio hidastuu ensi vuonna aikana, sillä energian hintojen odotetaan kääntyvän laskuun ja tarjonnan pullonkaulojen hellittävän. Energian kallistuminen johtuu pääasiassa polttoaineiden hintojen kohoamisesta, mihin vaikuttaa etenkin raakaöljy. Sen pitäisi rahoitusmarkkinoiden futuurien perusteella halventua lähiaikoina”, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Hän kuitenkin painottaa, että inflaationäkymissä on edelleen myös epävarmuutta.

Suomen Pankki arvioi myös, että maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa, komponenttipula ja raaka-aineiden kallistuminen tylsyttävät parhaan terän taloudesta. Siitä huolimatta Suomen talous kasvaa tukevasti vielä ensi vuonna.

Uuden ennusteen mukaan talous kasvaa ensi vuonna 2,6 prosenttia, 1,5 prosenttia vuonna 2023 ja 1,3 prosenttia vuonna 2024. Edellisessä ennusteessa Suomen Pankki arvio, että talous kasvaa ensi vuonna 2,8 prosenttia.

Talouskasvua vauhdittavat erityisesti kotitalouksien kulutus ja yritysten lisääntyneet investoinnit.

”Elpyminen on kuitenkin yhä epätasaista. Etenkin uuden virusmuunnoksen leviäminen on tuonut nopeasti talouteen epävarmuutta”, Obstbaum sanoo.

Vahvasta lähiajan suhdanteesta huolimatta talouden rakenteen jarruttavat talouskasvua pitkän ajan kulussa. Niistä keskeisin on työn tuottavuuden heikko kasvu, joka on kiusannut Suomen taloutta pitkään.

Suomen Pankki arvioi, että työllisyyden ripeä paraneminen tasaantuu talouden kasvupyrähdyksen jälkeen.

”Työllisyyden kasvua hidastaa sopivan työvoiman puute, joka vaikeuttaa avoimien työpaikkojen täyttämistä. Työttömyys on yhä suurempaa kuin ennen koronaviruskriisiä, ja monilla työttömyys on ehtinyt pitkittyä. Jos kohtaanto-ongelmat laajenevat, avoimien työpaikkojen lisääntyminen ei johda työttömyyden merkittävään laskuun.”

Kohtaanto-ongelma syntyy, kun avoimien työpaikkojen vaatimukset ja työnhakijoiden osaaminen sopivat huonosti yhteen. Yksi ongelman piirre on sekin, etteivät työntekijät ole valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.

Keskuspankki on huolissaan myös Suomen julkisen talouden velkaantumisesta. Talouden elpyminen auttaa korjaamaan alijäämää, mutta vuoteen 2024 ulottuvan ennustejakson lopulla julkinen talous jää silti edelleen alijäämäiseksi.

Vuonna 2024 julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteen on selvästi suurempi kuin ennen koronaviruspandemiaa. Velkaa kasvattavat myös esimerkki hävittäjien hankinta.

Ennusteen mukaan julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 67,5 prosenttia vuonna 2024. Ennen koronaviruspandemiaa velkasuhde oli 59,5 prosenttia vuonna 2019.

Suomen Pankki korostaa, että talouden kehittymiseen vaikuttavat monet arvaamattomat tekijät. Niistä merkittävimpiä on koronaviruspandemia, sillä uusia vakavia virusmuunnoksia voi kehittyä vastaisuudessakin. Lisäksi talouden epävarmuutta kasvattavat edelleen tarjontahäiriöt.

Jos pandemia lähiaikoina hellittää, talous voi kehittyä myös odotettua myönteisemmin. Kotitaloudet voivat alkaa käyttää pandemian aikana kasvaneita säästöjään kulutukseen ja yritysten investoinnit voivat kasvaa ennakoitua ripeämmin.

Pääjohtaja Olli Rehn painotti perjantaina, että euroalueen talous tarvitsee edelleen rahapoliittista tukea, koska taloudellinen epävarmuus on lisääntynyt koronaviruspandemian pahenemisen takia.

Toisin sanoen hän asettui kannattamaan Euroopan keskuspankin (EKP) torstaina tekemää päätöstä: koronaviruspandemian takia aloitettujen arvopaperiostojen lopettamiseen jälkeen toista osto-ohjelmaa kasvatetaan väliaikaisesti.

Hän myös toisti EKP:n suhdanne-ennusteen tavoin, että inflaation reipas kiihtyminen on tilapäistä, vaikka se kestääkin aikaisemmin arvioitua pidempään.

”Inflaatiokehitykseen liittyy suurta epävarmuutta, ja ymmärrän hyvin, että nopeutunut inflaatio tuntuu yksittäisen ihmisen arkikokemuksessa. Inflaatiota tänä vuonna nopeuttaneet tekijät eivät sellaisenaan johda inflaation pidempiaikaiseen kiihtymiseen, ellei seurauksena olisi kerrannaisvaikutuksia ja hintojen ja palkkojen kierrettä.”

Hintojen ja palkkojen kierre tarkoitta sitä, että inflaation pysyessä pitkään poikkeuksellisen voimakkaana, työntekijät alkavat ajan mittaan vaatia yhtä suurempia palkankorotuksia. Se taas vauhdittaisi inflaatiota entisestään.