VenäjäN on arvioitu valmistelevan uutta hyökkäystä Ukrainaa vastaan. Siksi Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat harkinneet uusia talouspakotteita sitä vastaan. Pakotteet ovat olleet esillä pitkin syksyä, ja EU keskusteli Venäjästä myös tämän viikon huippukokouksessaan.
Lue lisää: EU-johtajat varoittavat Venäjää ”massiivisista seurauksista”, jos maa hyökkää Ukrainaan
Ankarin taloudellinen painostuskeino olisi irrottaa Venäjä kansainvälisestä maksujenvälitysjärjestelmästä (swift).
”Se haittaisi valtavasti Venäjän talouden toimintaa ja maailmanpolitiikkaa kääntyisi aivan uuteen asentoon. Jos maksuja Venäjälle elintärkeiden raakaöljyn, maakaasuun ja kivihiilen myynnistä ei voitaisi välittää niiden myyjille, vaikutukset markkinoilla olisivat hyvin suuret”, sanoo Venäjän talouteen erikoistunut Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimusyksikön Bofitin neuvonantaja Laura Solanko.
Vaarana olisi siis energian voimakas kallistuminen, josta olisi puolestaan suurta haittaa eurooppalaisille valtioille.
Solangon mielestä maksuliikenteen estäminen keinona on sen verran järeä, että siihen olisi perusteltua lähinnä sotatilassa.
”Julkisessa keskustelussa kuvitellaan usein, että talouspakotteiden vaikutukset olisivat yksisuuntaisia, vaikka ne ovat tosiasiassa kaksisuuntaisia. Pakotteilla on usein kielteisiä vaikutuksia myös niille, jotka pakotteita määräävät.”
Vuonna 2018 Yhdysvallat määräsi mittavat talouspakotteet venäläistä Rusalia vastaan, joka on maailman suurin alumiinin tuottaja.
Pakotteet johtivat alumiinin voimakkaaseen kallistumiseen, joka aiheutti tuntuvia ongelmia yhdysvaltalaiselle autoteollisuudelle. Sittemmin pakotteet purettiin.
”Pidän mahdollisena, että Euroopan unioni laajentaa jo käyttöön otettuja pakotteita yhä useampaan yritykseen ja ihmiseen. On myös mahdollista, että pakotteita määrätään aivan uusille toimialoilla. Vaikea näitä on ennalta arvioida.”
Euroopan unioni määräsi Ukrainan sodan takia talouspakotteet Venäjää vastaan vuonna 2014.
Solangon mukaan eniten haittaa Venäjän taloudelle ovat pakotteet, jotka kohdistuvat rahoitusmarkkinoille.
Niiden takia eurooppalaiset pankit ja rahoitusalan yritykset eivät voi olla missään tekemisissä pakotteisiin määrättyjen venäläisten yritysten ja ihmisten kanssa.
Toisin sanoen pakotteisiin määrätyt on suljettu eurooppalaisten rahoitusmarkkinoiden ulkopuolelle.
Yhdysvallat määräsi vastaavia pakotteita, joten monet yhtiöt eivät saa rahoitusta myöskään yhdysvaltalaisilta pankeilta.
”Nämä pakotteet eivät ole estäneet yrityksiä hankkimasta rahoitusta, mutta siitä on tullut vain kalliimpaa ja hitaampaa. Kun rahoitus Euroopasta ja Yhdysvalloista on estetty, venäläiset yritykset ovat hankkineet sitä pääasiassa Kiinasta.”
Lue lisää: EU-komissio suunnittelee työkalua, jolla puuttua Kiinan tai Venäjän taloudelliseen painostukseen
Venäjän vastapakotteet ovat kohdistuneet pääasiassa maataloustuotteisiin, joiden tuontia on rajoitettu.
Solangon mielestä Venäjällä ei ole nykyisinkään mahdollisuutta ottaa käyttöön kovin järeitä vastapakotteita.
”Venäjä luultavasti ihan mielellään lopettaisi raakaöljyn ja maakaasuun myynnin Eurooppaan. Siihen ei vain yksinkertaisesti ole varaa, koska energiateollisuuden kansantaloudellinen merkitys on hyvin suuri.”
Elinkeinoelämän keskusliiton elinkeinopolitiikan johtaja ja Business Europen Venäjä-ryhmän puheenjohtaja Petri Vuorio muistuttaa, että komissio valmistelee pakotteet.
”Energia- ja rahoitussektoriin kohdistuvien pakotteiden taloudelliset vaikutukset olivat voimakkaimpia, mutta henkilöihin kohdistuvat pakotteet täsmällisempiä.”
Taloudellisesti keskeistä on, miten pakotteita koordinoidaan etenkin Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.
”Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Britannian yhdessä toteuttamat pakotteet Venäjän finanssisektorille olisivat taloudellisilta vaikutuksiltaan merkittävät.”
Vuorio on myös sitä mieltä, että Venäjän irrottaminen kansainvälisestä maksujenvälitysjärjestelmästä olisi äärimmäinen keino, johon EU tuskin ryhtyy ainakaan tässä vaiheessa.
”Venäläisten pankkien irrottaminen kansainvälisestä maksuliikenteestä aiheuttaisi vakavaa haittaa Venäjän ulkomaankaupalle ja investoinneille. Samoin vaikutukset ulottuisivat voimakkaasti myös tavallisiin kansalaisiin sekä Venäjän-kaupassa toimiviin yrityksiin.”
