Euroopan keskuspankki arvioi talouden kriisivaiheen päättyneen ja lakkauttaa pandemian hätärahoituksen - Talous | HS.fi

Euroopan keskuspankki arvioi talouden kriisi­vaiheen päättyneen ja lakkauttaa pandemian hätä­rahoituksen

Pandemian taloudellisten vaikutusten lievittämiseksi aloitettu arvopapereiden osto-ohjelma lopetetaan maaliskuun lopussa. Sen jälkeen rahapoliittista elvytystä lisätään väliaikaisesti toisessa osto-ohjelmassa.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde arvioi torstaina Frankfurtissa, että poikkeuksellisen ripeä inflaatio hidastuu ensi vuoden kuluessa.

16.12.2021 14:52 | Päivitetty 16.12.2021 21:35

Euroopan keskuspankki (EKP) ilmoitti torstaina lakkauttavansa koronavirus­pandemian takia aloittamansa arvopaperisostot.

Päätös tarkoittaa, että EKP tulkitsee pandemian taloudellisen kriisivaiheen päättyneen, vaikka näköpiirissä on edelleen omikronmuunnoksen aiheuttamaa epävakautta.

Keväällä 2020 aloitettuja ostoja vähennetään ensi vuoden alussa ja ne lopetetaan maaliskuun lopussa.

Rahapolitiikasta päättävä neuvosto perustelee päätöstään sillä, että euroalueen talouden elpyminen etenee ja inflaatiovauhti lähestyy sen keskipitkän aikavälin tavoitetta. Neuvoston jäseniä ovat eurovaltioiden keskuspankkien pääjohtajat ja kuusi EKP:n johtokunnan jäsentä.

Tähän mennessä EKP on ostanut markkinoilta arvopapereita 1 566 miljardin euron arvosta lievittääkseen pandemian taloudellisia vahinkoja. Ostojen enimmäismäärä on 1 850 miljardia euroa.

Ostamalla arvopapereita EKP on lisännyt rahan tarjontaa, jotta pankit voivat myöntää taloudellisessa ahdingossa oleville yrityksille ja kotitalouksille lainaa siedettävillä ehdoilla.

Pandemian takia aloitetun hätärahoituksen päättymisen jälkeen EKP kasvattaa väliaikaisesti toista arvopapereiden osto-ohjelmaansa estääkseen rahoitusolojen tarpeettoman kiristymisen.

”Rahapoliittista elvytystä [arvopaperiostoja] tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta inflaatio vakautuisi kahden prosentin tavoitteeseen keskipitkällä aikavälillä”, sanoi pääjohtaja Christine Lagarde torstaina lehdistötilaisuudessa.

Arvopaperiostojen lisääminen toisessa osto-ohjelmassa merkitsee, että rahapolitiikan kiristys eli ohjauskorkojen nostaminen ensi vuonna on hyvin epätodennäköistä. EKP on tehnyt montaa kertaa selväksi, ettei ohjauskorkoja muuteta ennen kuin arvopaperiostot on lakkautettu.

Pandemiasta erillisessä osto-ohjelmassa arvopapereita ostetaan maaliskuun jälkeen huhti–kesäkuussa kuukausittain 40 miljardilla eurolla ja heinä–syyskuussa kuukausittain 30 miljardilla eurolla.

Vuoden 2022 lokakuusta lähtien arvopapereita ostetaan kuukausittain 20 miljardilla eurolla, mikä vastaa nykyistä vauhtia.

Torstaina tehtyjen päätösten ja pääjohtaja Lagarden lausuntojen perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että keskuspankki arvioi kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaation voimakkaan kiihtymisen olevan edelleen tilapäistä.

Kutakuinkin vastaavan arvion teki keskiviikkona Yhdysvaltojen keskuspankki, vaikka siellä inflaatio on huomattavasti voimakkaampaa kuin euroalueella.

Yhdysvaltojen keskuspankki lakkauttaa arvopapereiden ostot jo maaliskuussa, millä se pyrkii hidastamaan inflaatiota. Keskeinen ero euroalueeseen verrattuna on, että Yhdysvalloissa inflaatio on paljon voimakkaampaa ja palkankorotukset ovat olleet suuria.

Euroalueella palkankorotukset ovat olleet toistaiseksi maltillisia.

Uuden suhdanne-ennusteen mukaan euroalue talous elpyy ripeästi viime vuoden taantumasta. Talous kasvaa tänä vuonna 5,1 prosenttia, ensi vuonna 4,2 prosenttia ja 2,9 prosenttia vuonna 2023.

Ennusteen mukaan inflaatio kiihtyy ensi vuonna 3,2 prosenttiin, mutta hidastuu 1,8 prosenttiin vuonna 2023. Tänä vuonna inflaatiovauhti asettuu ennusteen mukaan 2,6 prosenttiin.

Marraskuussa inflaatiovauhti oli 4,9 prosenttia. Lokakuussa se oli 4,1 prosenttia, syyskuussa 3,4 prosenttia ja elokuussa 3,0 prosenttia.

Pääjohtaja Lagarde ei torstaina käyttänyt inflaation kiihtymisestä ilmaisua ”tilapäinen”, mutta viesti tuli kuitenkin selväksi.

”Vuoden 2022 aikana odotamme energian hintojen vakautuvan, kulutustottumusten normalisoituvan ja maailmanlaajuisista toimitusketjujen pullonkauloista aiheutuvien hintapaineiden laantuvan.”

Jos odotukset eivät toteudu, inflaatiovauhti pysyy pidemmän aikaa poikkeuksellisen voimakkaana. Paljon riippuu siitä, miten pandemia ensi vuonna kehittyy. Sen ennustaminen on puolestaan hyvin vaikeaa, mikä on tullut vajaan kahden vuoden kuluessa monta kertaa selväksi.

”Uusi virusmuunnos on lisännyt epävarmuutta”, Lagarde sanoi.

Uutistoimisto Reutersin mukaan neuvostossa myös kyseenalaistettiin EKP:n kansantalousosaston laatima inflaatioennuste liian myönteisenä. Osa neuvoston jäsenistä katsoi, että riskiä inflaation pysymisenä hyvin ripeänä on aliarvioitu.

Epäilystä huolimatta torstaina tehtyjä päätöksiä vastustivat Reutersin mukaan vain Saksan keskuspankin väistyvä pääjohtaja Jens Weidmann, Hollannin keskuspankin pääjohtaja Klaas Knot ja Itävallan keskuspankin pääjohtaja Robert Holzmann.

Kolmikon mielestä torstaina tehty päätös sijoittaa uudelleen koronaviruspandemian torjuntaohjelmassa erääntyvä pääoma ainakin vuoden 2024 loppuun saakka on liian pitkälle menevä, Reuters kertoi nimettömiin lähteisiinsä vedoten.

Keskuspankin rahapolitiikkaan vaikuttaa myös se tosiseikka, että monet euro-valtiot ovat pandemian pahimman vaiheen jäljiltä pahoin velkaantuneita.

Kun EKP myös ensi vuonna ostaa markkinoilta kohtalaisia määriä eurovaltioiden joukkolainoja, valtioiden varainhankinnan kustannukset pysyvät siedettävinä.

Runsaasti velkaantuneiden valtioiden keskeinen riski on nimenomaan varainhankinnan kustannusten kasvu, joka voisi aiheuttaa niille arvaamattoman suuria ongelmia.

Artikkeliin liittyviä aiheita