Finanssivalvonta kehottaa lainanantajia pidättyväisyyteen lainanhakijoiden tuloihin nähden suurten ja tavanomaista pidempien lainojen myöntämisessä.
Se korostaa myös tarvetta ottaa huomioon velanhoitokustannusten mahdolliset tulevat muutokset kotitalouksien maksukykyä arvioidessa.
Johtokunta on jo aiemmin suositellut lainanantajille eli esimerkiksi pankeille pidättyväisyyttä erityisen pitkien ja suurien lainojen myöntämisessä, mutta nyt se korostaa suosituksessaan kotitalouksien maksukyvyn arvioimista myös velanhoitokustannusten mahdollisten muutosten kannalta.
Finanssivalvonta aikoo täsmentää suositustaan ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajan Marja Nykäsen mukaan suosituksella pyritään entistäkin vahvemmin ehkäisemään kotitalouksien velkaantuneisuuden liiallista kasvua tuloihin nähden.
”Luottoja myönnettäessä on tärkeätä huomioida myös kokonaisvelanhoitokustannusten mahdolliset tulevat muutokset, jotta korkojen nousu tai lainanhakijan velkojen takaisinmaksua koskeva häiriö ei uhkaisi lainanhakijan kykyä hoitaa velkojaan tai ylläpitää kulutustaan, Nykänen sanoo.
Suomen Pankin mukaan suomalaisten kotitalouksien velkaantumisaste on ennätyksellisen korkealla, tuoreimpien tietojen mukaan 136 prosentissa.
Toisaalta lainojen korot ovat olleet jo vuosia varsin matalia. Mikäli korot lähtevät nousuun, kasvavat myös lainojen hoitokustannukset.
Finanssivalvonnan johtokunta kertoi samalla pidentävänsä kiristetyn lainakaton eli asuntolainojen enimmäisluototussuhteen voimassaoloaikaa.
Fiva alensi lainakattoa kesäkuussa viidellä prosenttiyksiköllä koronapandemiaa edeltäneelle tasolle 85 prosenttiin.
Lainakatto tarkoittaa, että lainaa voi saada enintään 85 prosenttia asunnon hinnasta. Kesällä 2020 lainanantoa helpotettiin nostamalla lainakatto 90 prosenttiin, jotta asuntomarkkinat eivät kriisiytyisi äkillisen koronashokin takia. Lainakatto koskee kaikkia muita paitsi ensiasunnon ostajia.
