Päärynät, miedot oluet ja muut arkiset tuotteet kallistuvat nyt nopeammin kuin aikoihin – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon kahvikupillisen hinta on jo noussut - Talous | HS.fi

Päärynät, miedot oluet ja muut arkiset tuotteet kallistuvat nyt nopeammin kuin aikoihin – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon kahvikupillisen hinta on jo noussut

Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava johtaja András Koroknay-Pál sanoo, että kahvin maailmanmarkkinahinnan nousu juontaa juurensa Brasilian heikkoon satotilanteeseen.

Suomessa suositun arabica-kahvilaadun johdannaisten hinnat ovat nousseet tänä vuonna yli sata prosenttia New Yorkin raaka-ainepörssissä.

22.12.2021 15:55

Suomessa kuluttajahintojen vuosimuutos kiihtyi marraskuussa 3,7 prosenttiin eli nopeimmilleen yli kymmeneen vuoteen.

Inflaation odotetaan pysyvänä korkeana myös tulevina kuukausina, vaikka ekonomistien keskuudessa vallitsee erimielisyys siitä, onko inflaation kiihtyminen väliaikaista vai pysyvää.

Kiihtyvän inflaation taustalla on ennen kaikkea raakaöljyn kallistuminen, mutta myös moneen muun tuotteen ja hyödykkeen hinta on noussut vuodessa yli kymmenen prosenttia, selviää Tilastokeskuksen viime viikolla julkaisemista marraskuun tiedoista.

Eniten vuodessa ovat kallistuneet lämmityksessä käytetyt nestemäiset polttoaineet, joiden hinnat olivat marraskuussa kohonneet lähes 60 prosenttia viime vuoden marraskuusta. Myös diesel ja bensiini olivat kumpikin kallistuneet merkittävästi, noin 36 prosenttia.

Elintarvikkeista eniten ovat vuoden aikana kallistuneet päärynät. Päärynöiden hintojen vuosimuutos oli viime kuussa 21 prosenttia. Reippaan hinnan nousun taustalla on muun muassa rahtikustannusten kasvu Kiinasta vuoden aikana. Päärynä on tuontituote, ja hedelmän suurin tuottajamaa on Kiina.

Viidenneksen olivat nousseet mietojen eli vähäalkoholisten ja alkoholittomien oluiden hinnat.

Muiden alkoholijuomien hinnat olivat viime kuussa kohonneet lähes samaa tahtia kuin inflaatio. Myös tupakkatuotteiden hinnanmuutos on ollut vuoden aikana melko maltillista.

Mietojen oluiden raju hinnannousu johtuu vuoden alussa voimaan tulleesta alkoholiverotuksen muutoksista.

Panimoliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkasen mukaan lakimuutos korotti eniten vähän alkoholia sisältävien ja alkoholittomien oluiden veroja.

”Vuodenvaihteen veronkorotus oli huima. Mielestämme suuntaus korottaa mietoja kaikkein eniten oli väärä, mutta muutosta perusteltiin korkealla virvoitusjuomaverolla”, Loikkanen sanoo.

Yli kymmenen prosenttia oli vuodessa kallistunut myös kahvi, 17,8 prosenttia, ja tuore tai jäähdytetty kala, 12,7 prosenttia.

Teen ja kaakaon hinnat taas olivat pysyneet lähes ennallaan. Teen hinta oli marraskuussa noussut vain hiukan enemmän kuin kuluttajahintaindeksi ja kaakaon hinta oli lähes ennallaan.

Kahvin kuluttajahinnan nousu heijastelee kahvin maailman­markkina­hinnan nousua. Suomessa suositun arabica-kahvilaadun johdannaisten hinnat ovat nousseet tänä vuonna yli sata prosenttia New Yorkin raaka-ainepörssissä. Suomessa kulutetusta kahvista 97 prosenttia on arabicaa.

Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava johtaja András Koroknay-Pál sanoo, että kahvin maailmanmarkkinahinnan nousu juontaa juurensa Brasilian heikkoon satotilanteeseen. Brasiliassa viljellään yli kolmasosa maailman kahvituotannosta.

”Brasiliaa koetteli ensin keväällä kuivuus ja sitten maahan iski kesällä pahin halla neljännesvuosisataan. Halla viimeisteli tuhon, ja Brasilian sadosta tuhoutui 10–15 prosenttia”, Koroknay-Pál sanoo.

Hintaa ovat nostaneet myös maailmantalouden logistiikkaongelmat, jotka ovat kasvattaneet kahvisadon laivauksen kuljetuskustannuksia Eurooppaan.

”Kahvin kysynnän ja tarjonnan tasapaino on aika tiukka. Tuotantopuolen häiriöt näkyvät heti kahvin hinnassa. Koronapandemian kynsissä kahvin maailmanlaajuinen kysyntä ei ole juuri laskenut”, Koroknay-Pál sanoo.

Kahvin kysyntä kasvaa normaalisti noin 1,5 prosenttia vuodessa maailmanlaajuisesti, mutta nyt kahvin korkea hinta on Pauligin mukaan hidastanut jonkin verran kasvutahtia.

Korkea hinta on myös rohkaissut viljelijöitä investoimaan kahvitiloihinsa tai siirtymään kahvinviljelyyn. Tuotannon kasvu helpottaa kahvin hintapaineita muutaman vuoden päästä, sillä kahvipuu alkaa tuottaa satoa 2–3 vuodessa.

Suomalaiset ovat korona-aikana innostuneet remontoimaan kotejaan, ja remonttipalveluiden kysynnän kasvu on nostanut niiden hintoja reippaasti.

Tilastokeskuksen mukaan taloyhtiöiden peruskorjaus­kustannukset olivat viime kuussa kallistuneet kymmenen prosenttia ja omistusasujien jopa 17 prosenttia vuodessa.

Kodinlaittobuumi ei näytä nostaneen kodintarvikkeiden hintoja. Kodinkalusteet ja matot maksoivat marraskuussa lähes saman verran kuin vuosi sitten ja pesukoneetkin olivat kallistuneet alle kuluttajahintaindeksin.

Hotellihuoneet olivat marraskuussa kallistuneet 17 prosenttia ja kotimaan lentoliput 13 prosenttia vuodentakaisesta. Vuosi sitten hotellihuoneet ja harvojen lentojen liput olivat halpoja, koska rokotteita tai koronapasseja ei ollut ja matkailu oli rajoitettua.

Tilastokeskuksen marraskuun kuluttajahintaindeksin kokoamisen jälkeen tautitilanne on pahentunut nopeasti joulukuussa, ja hallitus ja terveysviranomaiset keskustelevat lisärajoitusten käyttöönotosta. Tämä supistanee jälleen matkailun määrää.

Artikkeliin liittyviä aiheita