Verottaja paljasti 200 miljoonan euron edestä veroparatiiseihin ja vakuutuskuoriin kätkettyjä tuloja viime vuosilta - Talous | HS.fi

Verottaja paljasti 200 miljoonan euron edestä vero­paratiiseihin ja vakuutus­kuoriin kätkettyjä tuloja viime vuosilta

Verohallinnon valvontatoimet ovat johtaneet arviolta 60 miljoonan euron verotulojen palauttamiseen ulkomailta, jossa ne ovat olleet lähinnä veroparatiiseissa ja vakuutuskuorissa.

Veroparatiisitallettajat ovat käyttäneet entistä mutkikkaampia järjestelyjä yhä kauempana Suomesta muun muassa Belizessä, Seychelleillä ja Dominicassa.

22.12.2021 11:44 | Päivitetty 22.12.2021 15:30

Verottaja laskee paljastaneensa noin 200 miljoonan euron edestä kätkettyjä tuloja 2018–2021. Kun kätketyt tulot on saatu verotettua, niistä on kertynyt arviolta 60 miljoonan euron verotulot neljässä vuodessa.

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina veroparatiisitallettajien uusimmista rikollisista järjestelyistä ja tuomioista. Niissä on käytetty entistä mutkikkaampia järjestelyjä yhä kauempana Suomesta muun muassa Belizessä, Dominicassa ja Seychelleillä.

Lue lisää: Keskisuomalainen myynti­päällikkö pyöritti miljoonia euroja veroparatiiseissa ja jätti maksamatta yli 700 000 euron verot – Vankilaan ei joudu, jos syytteet tunnustaa

Artikkelin julkaisun jälkeen moni HS:n lukijat halusi tietää, kuinka paljon verottaja on saanut valvontatoimillaan kätkettyjä tuloja ja veroja Suomeen.

Ulkomaille kätkettyjä tuloja ja varoja selvittävä verohallinnon riskivastaava Jaakko Mattila laski HS:n pyynnöstä lävitse tuoreimmat eli vuosina 2018–2021 palautetut tulot ja verot.

Niissä on yhdistävänä tekijänä Suomen rajat ylittävät sijoitustoiminta tai muu tulo, joka on haluttu kätkeä. Kyse on tuloista, jotka olisi pitänyt ilmoittaa vuosina 2012–2013 tai sen jälkeen.

”Voidaan pyöristäen sanoa että reilut 200 miljoonaa euroa on saatu lisäyksiä Suomessa verotettavaan tuloon”, Mattila laskee.

Kuinka paljon tämä 200 miljoonaa euroa paljastuneita tuloja on kerryttänyt veroja? Verojen laskeminen on vaikeampaa, koska paljastuneet tulot koostuvat muun muassa ansiotuloista, pääomatuloista, perinnöistä ja lahjoista.

Verottaja ei ole tehnyt tarkkaa laskelmaa kertyneistä veroista, mutta karkean arvion saa laskettua.

”Varovasti eli 30 prosentin verokannalla laskien tulonlisäysten määrä vastaa noin 60 miljoonan euron verotuloja”, Mattila sanoo.

Suurin osa eli noin 180 miljoonaa euroa kätketyistä tuloista on paljastunut niin sanotussa Ultra-ryhmässä, joka valvoo muun muassa ulkomaisia transaktioita eli rahansiirtoja. Kyse on muun muassa vakuutuskuorijärjestelyistä, joiden tuottamista tuloista niiden omistajat eivät ole kertoneet verottajalle.

Tähän mennessä nimekkäin Ultra-ryhmän löytämä veroparatiisitallettaja on varustamoyhtiö Finnlinesin entinen toimitusjohtaja ja Nokian entinen johtaja Antti Lagerroos , joka sai vuoden ehdollista vankeutta törkeästä veropetoksesta. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä Lagerroos on valittanut siitä hovioikeuteen.

Antti Lagerroos

Ultran verotarkastusten lisäksi kansainvälinen automaattinen finanssitilitietojen vaihto (CRS) on tuottanut henkilöverotuksessa tulonlisäyksiä reilut 14 miljoonaa euroa. Henkilöiden rajat ylittävien rahavirtojen valvonta taas on tuonut reilut 10 miljoonaa euroa, Jaakko Mattila laskee.

Automaattisen CRS-tietojenvaihdon laajentuminen on purrut erityisesti niin sanotuissa perinteisissä pankkisalaisuusvaltioissa, joiden kätköissä olevista tuloista verottaja sai aiemmin hyvin vähän veroilmoituksia.

Esimerkiksi Sveitsin pankit ilmoittivat asiakkailleen vajaa kymmenen vuotta sitten, että ne alkavat kertoa asiakkaiden tulovirroista Suomen verottajalle. Tämä johti Suomessa Juha Sipilän (kesk) hallituksen hankkeeseen, jossa kätketyt tulonsa kertovat olisivat saaneet veronalennusta, syytesuojan ja mahdollisuuden piilottaa nimensä julkisuudelta.

Lue lisää: Varakkaat suvut ja yrittäjät ovat kätkeneet rahojaan pankkeihin ja säätiöihin vuosi­kymmeniä – piilotettu omaisuus paljastui, kun Sipilän hallituksen lupaama laki kaatui

Nimekkäin paljastunut verokatuja on teollisuusneuvos Keijo Kopra, joka on saanut lainvoimaisen tuomion törkeästä veropetoksesta. Kopralle langetettu kahden vuoden ehdollinen vankeusrangaistus on lainvoimainen.

Käräjäoikeuden päätöksen mukaan Kopra salasi yhteensä 4,7 miljoonan euron pääomatulot Sveitsistä ja korkotulot Suomesta. Näin hän yritti välttää yli 1,4 miljoonan euron verot.

Keijo Kopra Lahden oikeustalolla tammikuussa 2021.

Kun niin sanottua armahduslakia valmisteltiin, laskettiin sen tuottavan verotuloja noin kymmenen miljoonan euron edestä. Lakihanke kaatui, ja osa kätketyt tulonsa ilmoittaneista joutui käräjille.

Näyttää siltä, että arvio kymmenen miljoonan euron katujatuloista oli alimitoitettu: HS:n laskelman mukaan käräjillä olleet 16 verokatujaa ovat tuottaneet jo 8,4 miljoonan euron verotulot. Verokatujia on kuitenkin useita kymmeniä eli heidän tilittämänsä summa nousee selvästi yli arvioidun kymmenen miljoonan euron.

Tämä summa ei ole mukana vuosia 2018–2021 koskevassa laskelmassa.

Myös erilaiset kansainväliset tietovuodot ovat tuoneet verottajan tietoon kätkettyjä tuloja. Tuorein niistä on Pandoran paperit -vuoto, jonka vaikutuksista ei vielä ole tietoa.

Sitä edeltänyt Panaman paperit-tietovuoto taas tuotti verottajan arvion mukaan 1–2 miljoonaa euroa veroja. Kaiken kaikkiaan Suomen verottaja laskee erilaisten tietovuotojen kautta maksuun pantujen verojen määräksi yli kymmenen miljoonaa euroa vuodesta 2008 lähtien.

Myös vuoden 2008 tietovuoto kosketti Suomea, sillä verohallinto sai käyttöönsä liechtensteinilaisesta LGT-pankista hankitun aineiston. Saksan tiedustelupalvelu oli ostanut tilitiedot LGT-pankin entiseltä työntekijältä.

Verohallinto määräsi jutuissa yhteensä noin 10 miljoonaa euroa jälkiveroja ja veronkorotuksia, mutta rikostutkintoja ei alkanut. Nimekkäin LGT-skandaalin suomalaisnimi on jo edesmennyt takavuosien mahtimies, vuorineuvos Casimir Ehrnrooth.

Casimir Ehrnrooth menehtyi vuonna 2015.

Ehrnroothilla oli yli kymmenen miljoonaa euroa talletettuna liechtensteinilaiseen LGT-pankkiin. Suomen verottaja määräsi hänelle vajaan kahden miljoonan euron arvosta jälkiveroja.

Tietovuotoskandaalien pelotevaikutus on vähentänyt perinteisten veroparatiisien käyttöä, mutta Suomessa verottajan oma valvontatoiminta on tuottanut selvästi enemmän maksuun pantuja veroja.

”Tietovuotoaineistot ovat olleet usein niin vanhoja, että maksamattomien verojen perään ei ole kannattanut verotuksen vanhenemisen johdosta lähteä. Ulkomaisen veroparatiisijärjestelyn paljastuminen ei myöskään aina tarkoita, että siinä olisi jotain laitonta”, riskivastaava Jaakko Mattila sanoo.