Uudet rajoitukset iskevät nyt talouteen, mutta markkinoilla on omituisen rauhallista: ”On vaikea uskoa, että omikron saisi romahdusta aikaiseksi” - Talous | HS.fi

Uudet rajoitukset iskevät nyt talouteen, mutta markkinoilla on omituisen rauhallista: ”On vaikea uskoa, että omikron saisi romahdusta aikaiseksi”

Analyytikkojen mukaan markkinoilla on opittu, että monet yritykset kärsivät tautiaalloista lopulta vähän. Palvelualojen vaikeudet hidastavat talouskasvua niin kauan kuin rajoitukset ovat voimassa.

Pandemia on kiristänyt erityisesti palvelualan yritysten tilannetta, kun rajoitukset ovat kohdistuneet paikkoihin, joissa käydään fyysisesti.

23.12.2021 13:44

Kun koronapandemian ensimmäinen aalto iski länsimaihin vuoden 2020 keväällä, maailman pörssit romahtivat ja riskien kasvusta kertovat mittarit singahtivat taivaisiin.

Kun omikron­muunnoksen löytymisestä kerrottiin ensimmäiset huolestuttavat uutiset marraskuun lopulla, osakkeiden hinnat notkahtivat selvästi, mutta sen jälkeen ne ovat taas kohonneet.

Näin on käynyt, vaikka muunnos leviää kulovalkean tavoin ja monissa valtioissa on otettu käyttöön ankaria sulkutoimia. Niin myös keskiviikkona Suomessa.

Lue lisää: Hallitus otti hätäjarrun käyttöön, muun muassa ravintoloiden rajoitukset kiristyvät

Miksi pörssit eivät romahda?

Mistä markkinoiden rauhallisuus kumpuaa, vaikka ilmiselvästi ainakin monet palvelut kärsivät rajoituksista jälleen rajusti?

”Talous on oppinut elämään epidemian kanssa entistä paremmin. Reaalitaloudella menee pääosin yhä hyvin, vaikka ostopäällikkö­indeksit ovat vähän laskeneet. Sulkutilalla on toki vaikutusta joihinkin aloihin”, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo.

Analyytikkojen mukaan koronaepidemian uusia aaltoja on jo totuttu pitämään väliaikaisina häiriöinä, jotka kaiken lisäksi ovat vaikuttaneet talouden yleiseen toimeliaisuuteen yllättävän vähän.

Von Gerichin mukaan markkinoiden reaktiot heijastelevatkin viime viikolla kuultuja keskuspankkien näkemyksiä ja rahapoliittisia linjauksia. Monet talouden toimijat ovat nyt enemmän huolissaan inflaatiosta kuin omikronista.

”Viime päivinä osakemarkkinat ovat vähän hermoilleet, mutta sitä ei voi laittaa mielestäni vain koronan piikkiin. Se on ehkä ennemmin keskuspankkien lausuntojen ja koronan yhdistelmä”, hän sanoo.

Lisäksi sijoittajat pohtivat von Gerichin mukaan aina ennen vuodenvaihteen pitkiä vapaita sopivaa riskitasoa, mikä lisää kaupankäyntiä ja näkyy hintojen heilahteluna.

Keskeiset pörssi-indeksit ovat nousseet huomattavasti vuoden alun lukemista.

OP-ryhmän pääanalyytikon Antti Saaren mukaan markkinoiden rauhallisuus johtuu myös siitä, ettei uudessa tautiaallossa ole enää sijoittajan kannalta mitään yllättävää.

”Markkinoilla pahin asia on yllättävä negatiivinen uutinen. Nyt me tiedämme jo aika tarkkaan, mitä uusi tautiaalto tarkoittaa. Mihin sektoreihin sulkutoimet vaikuttavat ja miten. On hyvin vaikea uskoa, että omikron saisi romahdusta aikaiseksi. Enemmänkin se luo lyhytaikaista heiluntaa”, Saari sanoo.

Saaren mukaan talous on osoittanut yllättävää sopeutumiskykyä ja jokaisen tautiaallon vaikutukset talouteen ovat olleet edellisiä pienempiä.

”Taloudessa on tapahtunut muutoksia, joista osa voi olla pysyviä. Yhteiskunnan digitalisoituminen otti pakon edessä jättiharppauksen. On todennäköistä, että esimerkiksi verkkokauppaa käytetään jatkossakin enemmän. Matkustamisen pysyvään vähenemiseen en sen sijaan usko, paitsi liikematkustamisen osalta”, hän sanoo.

Miten omikronaalto vaikuttaa Suomen talouskasvuun?

Koko kansantalouden kasvuun uusi tautiaalto vaikuttaa väistämättä. Sulkutoimet haittaavat monia henkilökohtaiseen palveluun perustuvia elinkeinoja.

Monet talouden ennustajat pitävät vaikutuksia kuitenkin väliaikaisina. Esimerkiksi Danske Bank ennusti tiistaina julkistetussa suhdanne­katsauksessa, että rajoitusten aiheuttamat lievät ongelmat viennille ja muulle talouselämälle helpottavat keväällä.

”Talven aikana koronan aiheuttamat rajoitustoimet Suomessa ja vientimarkkinoilla jarruttavat kasvua, mutta odotamme tilanteen helpottavan keväällä. Meillä on kuitenkin rokotteet ja lääketiede on kehittynyt taudin hoidossa”, Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo.

Ennusteisiin liittyy Kuoppamäen mukaan kuitenkin nyt suurta epävarmuutta. Vientiteollisuuskin voi kärsiä, jos Kiina sulkee satamia tai tehtaita tartuntojen takia tai Yhdysvaltojen työvoimapula ei hellitä.

”Suomessahan teollisuus on pystynyt toimimaan koko kriisin ajan varsin hyvin. Tehtaita ei ole jouduttu sulkemaan tartuntojen tai edes komponenttipulan vuoksi. Myös rakennusala on ollut yllättävän vastustuskykyinen epidemialle.”

Ravintolat ovat lujilla, mutta Lapissa riittää turisteja

Hallituksen keskiviikkona kertomat rajoitukset ravintoloille iskevät alaan taas rajusti. Myös kaikenlaisille tapahtumille ja harrastustoiminnalle on tulossa monilla alueilla tiukkoja rajoituksia aluehallinto­virastoilta.

Matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alaa edustavan Maran toimitusjohtaja Timo Lappi arvostelee hallitusta siitä, että rajoitukset kohdistuvat myös ruokaravintoloihin, vaikka niitä pidetään viranomais­luokituksessakin matalan riskin paikkoina.

”Esimerkiksi Lapin matkailijoille voi olla hyvin vaikeaa selittää, miksi juomat viedään pois kello 18, mutta syödä saa kello 20:een asti”, Lappi sanoo.

Aluehallintovirastojen rajoitukset esimerkiksi Varsinais-Suomessa tosin sulkevat muutkin matalan riskin paikat, kuten teatterit ja elokuvasalit.

Timo Lapin mukaan rajoitukset ja maahantulo­sääntöjen tiukkeneminen eivät silti ole laajasti aiheuttaneet peruutuksia Lapin matkailu­yrityksissä.

”Näiden lähtömaassa tehtävien testien kanssa voimme varmasti elää, kunhan testaamista ei edellytetä maahan tultaessa. Se olisi mahdotonta järjestää Pohjois-Suomen kuntien pienillä resursseilla ja pienillä lentokentillä”, Lappi sanoo.

Ravintola-alalle ei hänen mukaansa olisi nyt varaa siihen, että henkilökuntaa joudutaan jälleen lomauttamaan. Alalla kärsitään vakavasta henkilöstöpulasta, joka on pahentunut jokaisen lomautusaallon jälkeen.

Rajoitukset ja sulkemiset ajavat yritykset luonnollisesti myös taloudelliseen ahdinkoon. Mara vaatiikin yrittäjille määrältään riittäviä korvauksia rajoitustoimien aiheuttamista tappioista.

Mara myös esittää, että koronapassin saisi jatkossa vain rokotteilla tai sairastetulla taudilla.

”Näin loppuisi puhe siitä, että rokottamattomat saavat tartunnan ravintoloissa.”

Suomen yrittäjien jäsenkunnassa toivuttu heikosti aiemmistakin aalloista

Suomen yrittäjien jäsenkunnasta moni yritys kärsii yhä koronaepidemian aiempien aaltojen aiheuttamista vaikeuksista.

Järjestön tekemän kyselyn mukaan 38 prosentilla yrityksistä liikevaihto on yhä alle epidemiaa edeltävän ajan. Uusi tautiaalto heikentää näkymiä entisestään.

”Näin on etenkin kaupan ja palvelualan yrityksillä. Teollisuudessa vaikeudet ovat liittyneet enemmän tuotantoketjujen häiriöihin ja raaka-aineiden hintojen nousuun”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen toivoo jäsenkunnalleen sekä suoraa valtion kustannustukea liikevaihdon vähenemisen perusteella että maksujoustoja niin verottajalta kuin eläkeyhtiöiltä.

”Myös lomautus- ja yt-prosessia pitäisi nopeuttaa, jotta niistä ehtisi olla rajoitustilanteessa apua”, hän sanoo.

Pandemia on saattanut aiheuttaa myös pysyvää siirtymää toisenlaiseen palvelujen käyttöön. Onko mahdollista, että joidenkin yritysten markkinat ovat kadonneet epidemian myötä pysyvästi?

Pentikäisen mukaan on vielä liian aikaista vetää johtopäätöksiä.

”Markkinat muuttuvat totta kai koko ajan, ja aina on yrityksiä, joiden liikevaihto laskee. Epidemia on kuitenkin yhä käynnissä. Yrityksiä pitää tukea tilanteissa, joissa elinkeinotoimintaa on rajoitettu”, hän sanoo.