Sähkön hinta Saksassa hipoo ennätyslukemia. Ilmastotutkijat ja -aktivistit vaativat nopeita ja dramaattisia päästövähennystoimia ilmastokatastrofin välttämiseksi.
Ei sen väliä. Saksa pysyy järkähtämättömästi kymmenen vuotta sitten valitsemallaan polulla ja jatkaa edullisen, päästöttömän sähköntuotannon alasajoa.
Ydinvoiman ennenaikainen alasajo, josta lopullinen päätös tehtiin vuonna 2011, on pian suoritettu. Kun päätös tehtiin, Saksassa oli 17 reaktoria, jotka tuottivat karkeasti neljänneksen maan sähköstä. Nyt reaktoreita on jäljellä kuusi. Niistä puolet suljetaan ennen vuodenvaihdetta ja loput ensi vuoden aikana.
Kolme nyt suljettavaa voimalaa – Grohnde, Gundremmingen C ja Brokdorf – ovat peräisin 1980-luvun puolivälistä. Ne ovat nuorempia kuin Suomen ydinvoimalat lukuun ottamatta hiljattain valmistunutta Olkiluoto 3:a. Ilman sulkemispäätöstä ne olisivat voineet jatkaa päästötöntä tuotantoaan vielä pitkään – elinkaaren pidennysinvestoinneilla vuosikymmeniä.
”Jos vihreää siirtymää kuvailisi juoksukilpailuksi, saapuu Saksa lähtöviivalle pakaten reppuunsa tiiliskiviä.
Tilanne on nurinkurinen. Samaan aikaan, kun Saksalla ja koko maailmalla on edessään ennennäkemättömän suuri, vaikea ja kiireellinen urakka fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisessä, Saksa tietoisesti ajaa alas kipeästi kaivattua päästötöntä tuotantoa. Jos vihreää siirtymää kuvailisi juoksukilpailuksi, saapuu Saksa lähtöviivalle pakaten reppuunsa tiiliskiviä.
Ydinvoiman alasajoa on puolusteltu sillä, että samaan aikaan Saksa investoi massiivisesti uusiutuvaan energiaan. Niin se tekeekin, mutta nyt merkittävä osa tuuli- ja aurinkoinvestoinneista ikään kuin valuu hukkaan: ne eivät kasvata päästöttömän tuotannon osuutta eli korvaa fossiilisia, vaan niillä ainoastaan paikataan ydinvoiman jättämää aukkoa.
Tämän kehityksen näkee hyvin oheisesta graafista, joka kuvaa Saksan sähköntuotantopalettia eri vuosina. Vuonna 1990 päästöttömän tuotannon osuus oli lähes kolmannes, josta likipitäen kaikki oli ydinvoimaa. Vuonna 2015 päästöttömien osuus oli kasvanut lähes puoleen tuotetusta sähköstä, mutta iso osa uusiutuvien lisäyksestä meni ydinvoiman korvaamiseen. Samasta syystä vuoden 2015 jälkeen päästöttömien kokonaisosuus ei ole sanottavasti kasvanut, vaikka uutta uusiutuvaa tuotantoa on rakentunut merkittävästi.
JOs kuvitellaan rinnakkaistodellisuus, jossa ydinvoiman alasajoa ei olisi päätetty tehdä, päästöttömän tuotannon osuus Saksan sähköntuotannosta voisi olla jo yli 70 prosenttia. On tosin vaikea sanoa, olisivatko investoinnit uusiutuviin jääneet tällaisessa maailmassa jossain määrin pienemmiksi.
Voi kuitenkin sanoa, että ydinvoimapäätöksellään Saksa on hidastanut vihreää siirtymäänsä ja lukinnut itsensä fossiilisten käyttöön pitkälle tulevaisuuteen. Ydinvoimalat sulkeutuvat vuonna 2022, mutta viimeinen hiilivoimala saa puksutella vuoteen 2038. Useimmat Euroopan maat sulkevat hiilivoimalansa jo tällä vuosikymmenellä.
Saksa sen sijaan on edelleen tilanteessa, jossa hiilivoima on sen tärkein yksittäinen sähköntuotantomuoto. Alkuvuonna yli neljännes sähköstä maassa tuotettiin rusko- tai kivihiilellä, syksyllä osuus on kasvanut lähes kolmannekseen. Fossiilisten osuus sähköntuotannossa on yli 40 prosenttia. Osa tästä menee uusiutuvien heilahtelevuuden piikkiin: kevät oli vähätuulinen, syksy pilvinen. Osin syy on maakaasun raju kallistuminen.
Ikävää Saksan ydinvoimapäätöksessä on se, että se ei ole yksin Saksan oma päänsärky. Sen vaikutukset tuntuvat koko Euroopassa, Suomessakin.
Ydinvoimapäätös kytkee Saksan tiukemmin venäläiseen maakaasuun, mikä taas tekee Euroopan alttiimmaksi Vladimir Putinin kiristysyrityksille.
On niin ikään suoraa seurausta Saksan ydinvoimapäätöksestä, että Suomessa rakennetaan nyt ydinvoimalaa venäläisin eikä eurooppalaisin voimin. Saksalainen energiayhtiö Eon vetäytyi ydinvoimabisneksestä ja Fennovoiman hankkeesta juuri maan hallituksen ydinvoimapäätöksen seurauksena, minkä jälkeen voimalatoimittajaksi valittiin Rosatom. Kesän 2015 omistajaveivaukset kroatialaisine bulvaaniyhtiöineen ovat todennäköisesti Suomen poliittisen lähihistorian tragikoomisin episodi.
Voi myös pohtia, olisiko Hanhikivi edennyt rivakammin, jos puikoissa olisi ollut rutinoitunut saksalaisyhtiö eikä yhtiö, joka vasta harjoittelee länsimarkkinoilla toimimista.
Valitettavasti näyttää siltä, ettei Saksa suinkaan toimi muille Euroopan maille pelottavana vaan päinvastoin innostavana esimerkkinä. Joulun alla Belgian hallitus päätti, että ydinvoiman alasajoa maassa jatketaan. Todennäköisesti kaikki seitsemän reaktoria suljetaan vuoteen 2025 mennessä.
Lue lisää: Belgia aikoo luopua ydinvoimasta vuoteen 2025 mennessä
Lue lisää: Olkiluoto 3:n reaktori on käynnistetty
