Valtavat 68 000 miljardin dollarin joukkolainojen markkinat nilkuttavat kohti huonointa aikaa yli 20 vuoteen - Talous | HS.fi

Valtavat 68 000 miljardin dollarin joukkolainojen markkinat nilkuttavat kohti huonointa aikaa yli 20 vuoteen

Joukkolainamarkkinoiden tuotto on ollut tänä vuonna –4,8 prosenttia, mikä johtuu etenkin inflaation kiihtymisestä.

Arvopapereiden välittäjä seurasi markkinoita torstaina New Yorkin pörssissä.

25.12.2021 13:20

Päättyvästä vuodesta on tulossa joukkolainamarkkinoiden heikoin sitten vuoden 1999, kertoo sanomalehti Financial Times.

Sen mukaan finanssiyhtiö Barclaysin laskeman 68 000 miljardin dollarin joukkolainamarkkinoiden tuotto on ollut vuoden aikana –4,8 prosenttia. Indeksissä ovat valtioiden ja yritysten joukkolainat, joilla ne hankkivat rahoitusta markkinoilta.

Joukkolainoihin sijoittavat yleensä eläke- ja vakuutusyhtiöt, pankit ja sijoitusrahastot.

Keskeinen syy joukkolainojen huonoon vuoteen on kuluttajahintojen kallistumisen eli inflaation kiihtyminen.

Inflaation kiihtyessä joukkolainojen tuottojen reaalinen arvo heikkenee. Tästä seuraa, että jo liikkeeseen laskettujen joukkolainojen hinta halpenee eli tuottovaatimus kasvaa, mikä heijastuu myös uusiin liikkeeseen laskettaviin joukkolainoihin.

Alkuvuonna sijoittajat myivät valtioiden pitkiä joukkolainoja, koska pelkäsivät ”reflaatiota”. Se tarkoittaa inflaatiota kiihdyttävää talouskasvua, joka saadaan aikaan elvyttävällä finanssipolitiikalla.

Syksyllä lyhyitä joukkolainoja moukaroivat keskuspankkien vihjaukset, että ne aikovat puuttua ripeään inflaation rahapolitiikkaa kiristämällä.

Lue lisää: Kiihtyvä inflaatio voi ruhjoa maailman­taloutta, ja sijoittajat ovat peloissaan – Hintojen kallistumisessa on silti monta puolta

Neljän vuosikymmenen aikana ei ole Financial Timesin mukaan montaa vuotta, jolloin joukkolainojen tuotto vuositasolla olisi ollut negatiivinen. Vuonna 1999 tuotto oli –5,2 prosenttia.

Joukkolainamarkkinoiden näkökulmasta yksi keskeinen kysymys on, kuinka monta kertaa Yhdysvaltojen keskuspankki kiristää rahapolitiikka rahapolitiikkaa eli nostaa ohjauskorkoaan ensi vuonna. Markkinoiden arvion mukaan kolme kertaa.

Keskuspankki vihjasi joulukuun puolivälissä, että koronaviruspandemian takia aloitetut arvopapereiden ostot lakkautetaan alkuvuonna. Sen jälkeen voidaan aloittaa varsinaiset rahapolitiikan kiristykset.

Yhdysvalloissa inflaatiovauhti oli marraskuussa 6,8 prosenttia, koska kuluttajahintojen kallistuminen oli hyvin laaja-alaista ja palkankorotukset ovat olleet paikoin suuria.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee, koska tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita. Siksi palkansaajat vaativat suurempia palkankorotuksia, joka taas yleensä voimistaa inflaatiota.

Euroopan keskuspankki tuskin nostaa ohjauskorkojaan tänä ensi vuonna, koska se on ilmoittanut vähentävänsä vaiheittain ensi vuonna arvopapereiden ostamista markkinoilla.

Euroalueella inflaatio on myös selvästi hitaampaa kuin Yhdysvalloissa, koska kuluttajahinnat eivät ole kallistuneet kovin laaja-alaisesti vaan pääasiassa energian kallistumisen vauhdittamana. Marraskuussa inflaatiovauhti euroalueella oli 4,9 prosenttia.

Useimmat tutkimuslaitokset, keskeiset liikepankit ja markkinat ennustavat, että inflaatiovauhdin nopea kiihtyminen euroalueella on tilapäistä.