Työterveyshuolto on jo aloittanut kolmansien rokoteannosten jakamisen, Uudellamaalla rokotukset pyritään aloittamaan tammikuussa - Talous | HS.fi

Työterveyshuolto on jo aloittanut kolmansien rokote­annosten jakamisen, Uudellamaalla rokotukset pyritään aloittamaan tammikuussa

Työterveyshuollossa rokotteen saa työpaikan paikkakunnan mukaan eikä henkilön kotipaikkakunnalla ole väliä.

Koronarokotusten on tarkoitus alkaa työterveyshuollon puolella laajasti tammikuun aikana.

27.12.2021 17:10

Työterveyshuollon kolmansien koronarokoteannosten jakaminen alkanee laajasti koko maassa vuoden alussa. Osassa kunnista rokotteen saa jo työterveyshuollosta.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijalääkäri Auli Rytivaara kertoo, että joissain kunnissa kuten Oulussa ja Turussa työterveyden toimijat ovat jo aloittaneet kolmansien annosten jakamisen.

”Toivon, että mahdollisimman pian vuodenvaihteen jälkeen päästään laajasti liikkeelle.”

Marssijärjestys on, että ensin kunta päättää työterveyden osallistamisesta rokotuksiin. Joissakin kunnissa työterveys on otettu mukaan jo ensimmäisen ja toisen annoksen kohdalla.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella Rytivaaran mukaan toimijat ovat jo tehneet periaatepäätöksen 23 kunnan kanssa.

Kunnan päätöksen jälkeen työnantajat päättävät, tarjoavatko ne rokotuksia osana työterveyspalvelujaan. Osa työnantajista pyörittää työterveyttä itse, osa on ulkoistanut sen palveluja tarjoavalle yritykselle.

”Tällöin rokotteen saaminen riippuu työpaikan sijaintikunnasta. Eli esimerkiksi Hämeenlinnassa asuva voisi saada rokotuksen Helsingissä, jos työpaikka on Helsingissä”, Rytivaara sanoo.

Hidasteena on Rytivaaran mukaan ollut sopiminen kuntien kanssa siitä, miten rokoteannokset saadaan työterveyshuoltoon.

Valtio ei voi velvoittaa kuntia työterveyshuollon mukaanottoon, jos kunta päättää jakaa rokotteet itse. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) kuitenkin valmistelee parhaillaan asetusmuutosta, joka kehottaa kunnat ainakin kartoittamaan asiaa.

Lue lisää: HS:n tiedot: Hallitus patistaa uudella asetuksella kuntia ottamaan työterveys­huollon apuun rokotuksissa

Rytivaara toivoo, että ainakin 90 prosenttia Suomen kunnista ottaa työterveyden mukaan.

”Olettaisin, että suurin osa kunnista ottaa. Jokin pieni kunta, jolle rokotejakelu ei ole ollut suuri rasite, voi selvitä omilla voimilla.”

Jotkut työantajat ovat alkaneet itse jakaa koronarokotuksia työntekijöilleen. Näin tekee esimerkiksi Nokian Renkaat, joka alkoi rokottaa työntekijöitään viime viikolla. Rokotusten jakaminen itse on mahdollista niille yrityksille, joilla on oma sisäinen työterveyshuolto.

Lue lisää: Nokian Renkaat alkoi rokottaa omia työntekijöitään, suosio oli kovaa jo ensimmäisenä päivänä: ”Kun sana leviää, tämän tyyppinen toiminta laajenee työpaikoille”

Viime viikolla hallitus esitti koronavirus­rokotteen rokotus­toimenpiteestä maksettavan korvauksen nostamista nykyisestä kymmenestä eurosta 16 euroon. Toimenpiteen on tarkoitus helpottaa työnantajien mahdollisuutta tarjota työntekijöilleen rokotuksia.

Rytivaara arvelee, että osalle yrityksistä korvaussumman nostaminen toimii kannustimena.

Se saako rokotukseen kuluvasta ajasta palkkaa, on Rytivaaran mukaan edelleen yrityskohtaista.

TyöterveyshuolLON palveluja työnantajille tarjoavat Terveystalo, Pihlajalinna ja Mehiläinen kertovat, että osassa kunnista kolmansien annosten jakaminen on jo aloitettu. Suurimmissa kaupungeissa rokotukset alkavat työterveydessä todennäköisesti tammikuun aikana.

Terveystalo kertoo jakaneensa tähän mennessä noin 4 500 kappaletta kolmatta rokoteannosta esimerkiksi Nakkilassa ja Säkylässä.

”Heti kun kunta ja työnantajat antavat luvan ja saadaan rokotteita niin päästään rokottamaan”, sanoo Terveystalon viestintäjohtaja Anne Alarotu.

Tällä hetkellä Terveystalolla on sopimus noin sadan kunnan kanssa.

Myös Pihlajalinna on aloittanut kolmansien annosten jakamisen osassa Suomen kunnista.

Niissä kunnissa, joissa työterveys ei ole aiemmin ollut mukana, ovat valmistelut jo Pihlajalinnan johtavan työterveyslääkäri Mervi Viljamaan mukaan hyvässä vauhdissa.

”Uskon, että isoissa kaupungeissa aloitetaan heti alkuvuodesta”, Viljamaa kertoo.

Myös Pihlajalinna kertoo laittavansa koronarokotuksiin niin paljon resursseja kuin työnantajat haluavat.

Artikkeliin liittyviä aiheita