K- ja S-ryhmä valmistautuvat norjalaisen kilpailijan Odan tuloon omia keräilylinjojaan kehittämällä - Talous | HS.fi

K- ja S-ryhmä valmistautuvat norjalaisen kilpailijan Odan tuloon omia keräily­linjojaan kehittämällä

Suomalaiset kauppajätit luottavat ruoan verkkokaupassa myymäläkeräilyn tehostamiseen ja suurten volyymien tuomaan tehokkuuteen.

Beata Zsunics keräili maaliskuussa 2021 yhtä aikaa kolmea verkkokauppatilausta Triplan Prismassa.

2.1. 18:15

Suomalaiset kauppajätit K- ja S-ryhmä toivottavat norjalaisen Odan tervetulleeksi kilpailemaan ruoan kotiinkuljetuskaupasta mutta uskovat vakaasti omien myymäläverkostojensa ja suurten volyymien tuomaan tehokkuuteen logistiikassa.

”On asiakasomistajan etu, että tulee kilpailua. Se lisää tehokkuutta”, sanoo S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho.

”Verkkokaupan toimijat toimivat hyvin kirittäjinä”, arvioi K-ryhmän verkkokaupasta vastaava johtaja Antti Rajala.

Odan toimitusjohtaja Karl Munthe-Kaas sanoi HS:n haastattelussa, että yhden keräilykeskuksen ja omien kuljetusautojen mallilla toimiva Oda pystyy Norjassa toimittamaan kauppakassin halvemmalla asiakkaan kotiovelle asti kuin K-kaupoissa tuotteet saadaan edes kaupan kassalle asti.

Syynä on Munthe-Kaasin mukaan se, että tavaroiden toimittaminen keräilykeskukseen ja automatisoitu keräily on paljon tehokkaampaa kuin suomalaisjättien jakelu ensin eri liikkeisiin ja keräily myymälästä käsin.

Hän arvioi Odan verkkokauppakeräilyn vaativan vain noin kolmanneksen siitä työajasta, joka K- ja S-ryhmillä kuluu vastaavaan keräilyyn. Se tuo merkittäviä palkkakulusäästöjä.

Lue lisää: Norjalainen netti­ruoka­kauppa tulee Suomeen ja asettaa haasteen K-kaupalle: ”Missään maassa nämä pelurit eivät kilpaile tuotteiden hinnalla”, vastaa K-ryhmä

Suomalaiset kauppajätit saavat toisaalta tehokkuutta toimintaansa kaupan suuresta volyymista.

S-ryhmä myy päivittäistavaroita yli kahdeksalla miljardilla eurolla vuodessa, ja yksin HOK-Elannon liikevaihto Uudellamaalla on 2,2 miljardin euron luokkaa.

Oda on kotimaassaan Norjassa päässyt ruoan verkkokaupan markkinajohtajana arviolta 200 miljoonan euron myyntiin.

”Kun katsotaan jakeluketjun tehokkuutta ja automaatiota, meillä se tapahtuu Sipoon keskusvarastolla”, S-ryhmän Päällysaho sanoo.

Sipoon keskusvarastolle tavarantoimittajat toimittavat tuotteet täysinä lavoina oikean korkuisina, ja myyntierät lähtevät automaattitilauksien mukaan pitkälti automatisoidusti joko täysinä lavoina tai rullakkoina, Päällysaho kertoo.

S-ryhmässä ruoan verkkokauppa tehdään myymäläkeräysmallilla 200 vähittäiskaupan keräily-yksikön kautta. Verkkokaupan tuotteet kerätään myymälöissä.

”Oda on mahdollisesti saanut Norjassa omalla keräily- ja automaatiotasollaan omassa kilpailukentässä hyötyä”, Päällysaho myöntää.

Hän kertoo S-ryhmän paraikaa pohtivan ”väestötiheimmillä alueilla” investointeja automatisoituihin keräilykeskuksiin. Ne voisivat sijaita joko Prismojen ja S-marketien kyljessä tai erillisissä kiinteistöissä.

”Alkavan talven ja kevään aikana tehdään ratkaisuja.”

S-ryhmän vahvuutena ruoan verkkokaupassa on Prisman laaja valikoima ja edullinen hintataso, Päällysaho sanoo.

S-ryhmällä on nyt yli kaksisataa ruoan verkkokauppaa tekevää myymälää. Yhteensä S-ryhmällä on Salet ja Alepat mukaan laskettuna yli tuhat myymälää.

K-ryhmällä ensimmäinen myymälän yhteyteen rakennettava automatisoitu keräilykeskus valmistuu Ruoholahden Citymarketiin vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, Rajala kertoo.

Citymarketin kellariin rakenteilla olevassa keräilypisteessä 45 robottia tuo keräilypisteelle keskeisiä tuotteita kerääjän keräilykoriin, niin että tyypillisimmät ostokset, kuten banaanit ja vessapaperit, poimitaan vieressä olevista hyllyistä. Loput erityistavarat, kuten vaikka Eromangan lihapiirakat tai tuorepuristetut appelsiinimehut, haetaan sitten myymälän hyllyistä keräämällä.

Rajala kertoo laitteiston toimittajan ennakoineen, että keräilynopeus voi jopa nelinkertaistua nykyisestä.

Britanniassa päivittäistavaraketjujätti Tesco on kertonut tällä tavoin järjestetyn ruoan verkkokauppansa olevan varsin kannattavaa, Rajala muistuttaa.

K-ryhmän on arveltu kärsivän kilpailussa siitä, että ryhmän itsenäiset kauppiaat eivät hevin suostu luopumaan myymälä­keräyksestä, koska tällöin kauppiaiden omat tulot ovat vaarassa vähetä.

Rajala sanoo itse näkevänsä yhteistyön kauppiaiden kanssa olevan asiakkaita palveleva kilpailuetu.

”Keräilytehokkuus on vain yksi osa tehokkuutta”, Rajala sanoo.

Hän kehuu myymäläkeräilyn auttaneen koronapandemian aikaisen verkkokaupan vahvan kasvun vaiheessa siinä, että verkkopalvelut ja kotitoimitukset on saatu nopeasti käyntiin ilman isompia investointeja.

”Parhaimmillaan verkkopalvelut avattiin kymmenessä päivässä.”

Myymäläkeräys on jatkossakin K-ryhmällä isossa roolissa, koska verkosto Hangosta Nuorgamiin on iso, Rajala sanoo.

K-ryhmällä on runsaat 1 200 myymälää, joista 500 on ruoan verkkokaupassa.

”Marraskuussa tuli täyteen tänä vuonna 1,5 miljoonaa verkkotoimitusta, joista 500 000 noutoja. Tämä ei ole enää marginaalista.”

Rajala kertoo K-ryhmän käyneen ruoan verkkokaupassa läpi joukon erilaisia vaihtoehtoja ennen kuin se päätyi kivijalkakauppoihin pohjautuvaan palvelumalliin.

”Se alkoi tuntua itsestään selvältä. Tehokkuus, laaja valikoima ja paikalliset erikoisuudet ratkaisevat.”

Rajala puhuu verkkokaupasta osana kivijalkakaupan asiakaskokemusta, joka saa asiakkaan sitoutumaan vahvemmin kauppaan. ”Se on tärkeää.”

Rajalan mukaan ”toimintanopeuden vaade” kasvaa koko ajan.

”Parhaimmillaan toimitamme tavarat vartissa”, hän kehuu K-marketien kuriiritoimituksia.

Myös verkko-ostosten nouto halutusta myymälästä on tärkeä kilpailutekijä.

”Ruotsissa nouto kattaa 50 prosenttia kaikesta verkkokaupasta.”

HS:n haastattelussa Odan toimitusjohtaja Karl Munthe-Kaas sanoo pyrkivänsä muuttamaan ruoan kotikuljetukset premium-palvelusta massamarkkinapalveluksi.

”Se on iso lupaus, jos siihen pystyvät”, kommentoi kaupan alan asiantuntija, Ada Insightsin toimitusjohtaja Arhi Kivilahti.

Hän sanoo Odan toimintamallin poistavan monta välikättä ruoan verkkokaupasta.

”Rekka vain yhteen keräilykeskukseen on parempi kuin viiteen Citymarketiin. Varasto on isompi ja hävikki helposti pienempi”, Kivilahti listaa.

Suursijoittajien antama satojen miljoonien eurojen rahoitus antaa niin ikään Odalle aikaa ottaa vastaan toiminnan käynnistämisessä alkuun tulevia tappioita, Kivilahti arvioi.

Hän veikkaa, että Odan suurin vaikeus on kuitenkin sellaisen luottamuksen rakentamisessa, jota K- ja S-ryhmä ovat rakentaneet Suomessa vuosikymmenten ajan.

”Kaupankäyntirutiinit ovat syvälle juurtuneita. Kun K:ssa tai S:ssä käydään 3–4 kertaa viikossa kymmenien vuosien ajan, se tulee aika lailla selkäytimestä.”