Taloudessa kytee tänä vuonna yllättäviä ja erikoisia muutoksia: HS valitsi kuusi tärkeää mittaria - Talous | HS.fi

Taloudessa kytee tänä vuonna yllättäviä ja erikoisia muutoksia: HS valitsi kuusi tärkeää mittaria

Helsingin Sanomat valitsi kuusi mittaria, jotka määrittävät taloutta ainakin alkuvuonna. Uhkia on runsaasti, mutta monet asiat ovat myös kohtalaisen hyvin.

Koronaviruksen omikronmuunnos saattaa horjuttaa talouden elpymistä. Euroalueella inflaatiota on kiihdyttänyt etenkin energian kallistuminen.

8.1. 2:00 | Päivitetty 8.1. 10:07

Uusi vuosi ja uudet murheet.

Kolkot uhkakuvat värittävät usein talouden näkymiä. Jokin asia on aina jonkun mielestä pielessä. Siitäkin huolimatta, että tulevaisuuden ennustaminen luotettavasti ja täsmällisesti on likimain mahdotonta.

Koronaviruspandemian uudesta kärjistymisestä huolimatta vuoden 2020 pahasta taantumasta elpyminen oli viime vuonna rivakkaa. Suhdanne-ennusteita ole ainakaan toistaiseksi merkittävästi heikennetty.

Taloudelliset lähtökohdat uudelle vuodelle ovat siis kohtalaisen valoisat, vaikka uuden omikronmuunnoksen seuraukset voivat olla arvaamattomat. Erittäin helposti tarttuva virusmuunnos saattaa kaataa valtavan määrän työntekijöitä sairasvuoteeseen.

Talouden kehittymistä voi tarkastella useista näkökulmista. Erilaisia mittareita on satoja, ja niiden painoarvo on vaihtelee.

Tyypillisimpiä mittareita ovat esimerkiksi bruttokansantuote, työllisyys, julkisten talouksien ja yritysten velkaantuminen, työn tuottavuuden kehittyminen ja inflaatio.

Helsingin Sanomat poimi kuusi mittaria, jotka värittävät taloutta ainakin alkuvuonna.

Inflaatio

Perinteisistä suhdannemittareista kuluttajahintojen kallistuminen eli inflaatio on yksi maailmantalouden suurista kysymyksistä. Etenkin euroalueella inflaatiovauhti oli useita vuosia hyvin hidasta, mutta syksystä saakka se on voimistunut nopeasti.

Inflaation seurauksena rahan ostovoima heikkenee: tietyllä määrällä rahaa saa ostettua vähemmän tavaroita ja palveluita kuin aikaisemmin. Poikkeuksellisen voimakas inflaatio on palkansaajien lisäksi haitallista yrityksille ja sijoittajille.

Toistaiseksi on epäselvää, missä määrin poikkeuksellisen ripeä inflaatio johtuu yhtäältä kysynnän suuresta kasvusta ja toisaalta tarjonnan tilapäisestä kangertelusta yksittäisillä toimialoilla.

Euroalueella inflaatio on kiihtynyt pääasiassa energian kallistumisen takia. Tämä puhuu sen puolesta, että kyse olisi enimmäkseen tarjonnan takeltelusta.

Yhdysvalloissa hinnat ovat puolestaan kallistuneet laaja-alaisesti. Siksi on todennäköistä, että kiihtynyt inflaatio johtuu ennen kaikkea kysynnän voimakkaasta kasvusta.

Ripeä inflaatio johtaa pitkittyessään siihen, että palkansaajat vaativat suuria palkankorotuksia. Se taas johtaa yritysten työvoimakustannusten kasvamiseen, jolloin niiden täytyy kohottaa myymiensä tavaroiden ja palveluiden hintoja huolehtiakseen kannattavuudesta.

Useimmat tutkimuslaitokset, pankit ja markkinat ennustavat, että etenkin euroalueella poikkeuksellisen ripeä inflaatio on tilapäistä ja se hidastuu kuluvan vuoden mittaan.

Kiina

Maailman toiseksi suurin kansantalous on velkaantunut ja talouskasvua hidastaa väestön vanheneminen, runsas velkaantuminen ja työn tuottavuuden heikko kasvu.

Teollisuustuotanto elpyi koronaviruspandemian pahimman vaiheen jälkeen ripeästi pääasiassa viennin vauhdittamana. Sen sijaan Kiinan talouden muuttaminen yhä enemmän kotimaiseen kulutukseen perustuvaksi on kangerrellut.

Voimakkaat rajoitukset koronaviruksen tukahduttamiseksi heikentävät kulutuksen kasvua, ja ne ovat aiheuttaneet teollisuudessa tuotantokatkoksia. Velalla äärimmilleen viritetyt kiinteistömarkkinat ovat jo viilenemässä, asunnot ovat halvenneet, ja rakentaminen on vähentynyt.

Talouden kokonaiskuvaa on synkistänyt sekin, että kommunistinen puolue on voimistanut otettaan taloudesta, yksityisten yritysten painoarvoa on supistettu ja julkista keskustelua rajoitetaan voimakkaasti.

Kiinan talouden arviointi on muutenkin vaikeaa, koska monet tutkimuslaitokset epäilevät keskushallinnon peukaloivan tilastotietoja.

Reaalikorko

Reaalikorko lasketaan poistamalla nimelliskorosta inflaatio eli kuluttajahintojen kallistuminen.

Koronaviruspandemian kärjistyminen alkuvuonna 2020 johti inflaatiopaineiden kasvuun ja inflaation kiihtymiseen viime keväänä. Siksi myös kymmenen vuoden joukkolainojen määrittämät riskittömät reaalikorot ovat vajonneet euroalueen lisäksi Yhdysvalloissa negatiiviksi.

Riskitön korko määritellään usein Yhdysvaltojen ja Saksan joukkolainojen tuottoprosentin perusteella.

Poikkeuksellisen matalan korkotason takia osakkeiden ja asuntojen kysyntä on kasvanut, mikä selittää niiden kallistumisen eri puolilla maailmaa.

Rahapolitiikan kiristäminen johtaa ajan mittaan korkotason kohoamiseen ja inflaation hidastumiseen, jolloin myös reaalikorko kohoaa.

Yhdysvalloissa keskuspankki on vihjannut kiristävänsä rahapolitiikkaa eli nostavansa ohjauskorkoa useamman kerran tänä vuonna. Euroopan keskuspankki nostanee ohjauskorkojaan ensimmäisen vasta ensi vuonna.

Päästöoikeudet

Hiilidioksidin päästöoikeuden hinta Euroopan unionin päästökaupassa kohosi viime vuonna huomattavasti. Sen pitäisi ajan mittaan lisätä investointeja tuotantomenetelmiin, joissa hiilidioksidipäästöt ovat pienempiä.

Päästöoikeuden hintaan vaikuttavat monet asiat. Niistä keskeisiä ovat suhdanne, energiateknologian kehitys, maakaasukaupan kehittyminen eurooppalaisten valtioiden ja Venäjän välillä sekä ydinvoimapolitiikka eri valtioissa.

Jos markkinoilta ostettavat päästöoikeudet ovat edullisempia kuin tuotannon päästöjen vähentäminen, yrityksille on kannattavampaa hankkia päästöoikeuksia markkinoilta kuin vähentää omia päästöjä.

Kun päästöoikeudet maksavat paljon, yrityksillä on vahva taloudellinen kannustin supistaa hiilidioksidipäästöjään.

Markkinariskit

Koronaviruspandemian takia euroalueen talous vajosi vuonna 2020 pahaan taantumaan. Elintasoa mittaava bruttokansantuote supistui liki seitsemän prosenttia, mutta jo viime vuonna talous elpyi tukevasti.

Sekasorto ei ainakaan toistaiseksi ole laajentunut rahoitusmarkkinoille. Valtiot onnistuivat suurilla hätärahoituksillaan hillitsemään yritysten vararikkoja. Euroopan keskuspankki varmisti arvopaperiostoillaan rahoitusvakauden ja avitti talouden elpymistä.

Jos yritysten vararikkojen määrä olisi kasvanut hallitsemattomasti, pankeille olisi tullut suuria luottotappioita. Pahimmillaan seurauksena olisi ollut laaja-alainen rahoitusmarkkinoiden kriisi, josta toipuminen olisi kestänyt todennäköisesti pitkään.

Kevään 2020 pörssiromahduksen jälkeen osakkeet ovat kallistuneet voimakkaasti ja voittokertoimet kasvaneet. Yksittäiset sijoittajat ovat varoitelleet jo uudesta pörssiromahduksesta. Sillä voisi olla arvaamattoman laajoja seurauksia rahoitusmarkkinoille.

Rahoitusmarkkinoiden häiriömittarin perusteella sekasortoa ei ole ainakaan nykyisten tietojen perusteella odotettavissa. Häiriömittari kertoo 15 muuttujan perusteella laaja-alaisten riskien kehittymisestä. Osakemarkkinoiden lisäksi se huomioi riskien muutokset raha-, valuutta- ja joukkolainamarkkinoilla sekä pankkisektorilla.

Rajoitukset

pandemian taloudelliset vaikutukset riippuvat paljon siitä, millaisia rajoituksia valtiot määräävät ihmisten liikkumiseen ja elinkeinotoimintaan kansanterveyden suojelemiseksi.

Euroalueen neljässä suurimmassa kansantaloudessa rajoituksia on lisätty viime syksynä, mikä todennäköisesti hidastaa talouden elpymistä. Taloudellisesti suuri kysymys on, milloin rajoituksia voidaan karsia.

Kansanterveydellisesti huomio kiinnittyy pääasiassa siihen, kuinka nopeasti mahdollisimman suurella osalla väestöstä on tehokas rokotussuoja.

Rajoitusten ankaruutta mittaavassa indeksissä otetaan huomioon työpaikkojen sulkemiset, yleisötilaisuuksien kiellot, kokoontumisten rajoitukset, joukkoliikenteen keskeyttäminen, vaatimukset pysyä kotona, tiedottamisen määrä sekä rajoitukset kotimaisessa ja ulkomaisessa matkustamisessa.

Artikkeliin liittyviä aiheita