Virtuaalikuntoilu, 3d-tulostettu talo ja pystyviljely – Näitä teknologioita kannattaa pitää silmällä vuonna 2022 - Talous | HS.fi

Nousevatko lämpöpumput, avaruusturismi, hiilidioksidin talteenotto, virtuaalivaikuttajat ja pystyviljely vuoden 2022 teknologiatrendien kärkeen?

Mitä seuraavaksi?

Esittelemme 22 kiinnostavaa ja ajankohtaista teknologiaa, joita kannattaa seurata vuonna 2022.

Koronavirusrokotteiden hämmästyttävän nopea kehittäminen ja käyttöönotto muistuttavat tieteen ja tekniikan voimasta muuttaa maailmaa.

Vaikka uuteen mrna-teknologiaan perustuvat rokotteet luotiin lähes tyhjästä, niiden taustalla vaikuttaa jo 1970-luvulla aloitettu tutkimustyö. Teknologia-alalla sanotaankin, että äkkimenestys vaatii vuosien työn.

Mitä uutta siis on tiedossa?

Ilmastonmuokkaus

Kuulostaa lapsellisen yksinkertaiselta: jos maailma kerran paahtuu, miksemme siirtäisi sitä varjoon?

Tiedämme, että tulivuorenpurkauksista ylempään ilmakehään pääsevä pöly ja tuhka viilentävät. Pinatubon purkaus vuonna 1991 viilensi maapalloa 0,5 asteella neljän vuoden ajan.

Ilmastonmuokkaus eli auringon säteilyn säätely tähtää samaan.

Kuulostaa vaaralliselta. Voiko se toimia? Miten se vaikuttaa sateisiin ja säähän? Eikö se kumoa kaikki yritykset vähentää kasvihuonekaasupäästöjä?

Poliitikot ja aktivistit vastustavat kiivaasti idean testaamista. Vuonna 2022 Harvardin yliopiston tutkijaryhmä aikoo kuitenkin toteuttaa kauan odotetun kokeen nimeltä Scopex (Stratospheric Controlled Perturbation Experiment). Siinä stratosfääriin laukaistaan ilmapallo, joka vapauttaa ilmakehään kaksi kilogrammaa ainetta – todennäköisesti kalsiumkarbonaattia – ja mitataan, miten aine leviää, reagoi ja haihduttaa aurinkoenergiaa.

Puolestapuhujat sanovat, että tämän tekniikan hallitseminen on tärkeää, jos maailma tarvitsee lisäaikaa päästöjen vähentämiseen. Harvardin työryhmä on perustanut riippumattoman neuvottelukunnan pohtimaan eettisiä ja poliittisia vaikutuksia.

Sanomista tulee varmasti, toteutettiinpa testi tai ei.

Lämpöpumput

Noin neljännes maailmassa tuotetusta energiasta kuluu rakennusten lämmittämiseen talvella. Enimmäkseen tätä varten poltetaan hiiltä, kaasua tai öljyä. Tilanteen on muututtava, jos asetetut ilmastotavoitteet halutaan saavuttaa. Lupaavinta vaihtoehtoista tekniikkaa edustavat lämpöpumput, jotka ovat oikeastaan käänteisesti toimivia jääkaappeja.

Lämpöpumppu ei pumppaa kuumaa ilmaa ulos jäähtymään vaan pakottaa lämmön sisäänsä ja lämmittää sitä lisää. Pumppujen teho perustuu lämmön kierrätykseen: ne voivat tuottaa kolme kilowattituntia lämpöä yhtä sähköllä tuotettua kohden, eli ne ovat edullisempia käyttää kuin sähköpatterit. Lämpöpumpun voi kytkeä myös jäähdyttämään tilan.

Lämpöpumppu ei pumppaa kuumaa ilmaa ulos jäähtymään vaan pakottaa lämmön sisäänsä ja lämmittää sitä lisää.

San Franciscossa sijaitseva Gradient on yksi monista yhdistelmälaitteiden toimittajista. Vuonna 2022 tulee myyntiin yhtiön virtaviivainen, satulalaukun näköinen tuote, jonka voi ilmastointilaitteen tavoin asentaa ikkunaan.

Vetykäyttöinen lentokone

Tieliikenne sähköistyy, mutta lentoliikenne on toinen juttu.

Akuilla kyetään lennättämään vain pieniä koneita lyhyitä matkoja. Voisiko ratkaisu löytyä vetypolttokennoilla tuotetusta sähköstä? Kennoista pääsee ympäristöön vain vettä.

Zeroavian laboratorio Kaliforniassa.

Vuonna 2022 testataan vetypolttokennollisia matkustajakoneita, muun muassa Delftin teknillisen yliopiston kaksipaikkaista konetta Alankomaissa.

Kaliforniassa toimiva Zeroavia aikoo testata 20-paikkaista konetta ja viimeistellä sen vetyvoimajärjestelmän sertifiointikuntoon vuoden loppuun mennessä.

Suora talteenotto

Ilmakehän hiilidioksidi aiheuttaa ilmaston lämpenemisen. Miksei sitä imettäisi pois koneellisesti? Usea startup kehittää tähän tarkoitukseen DAC-talteenottotekniikkaa.

Kanadalainen Carbon Engineering alkaa tänä vuonna rakentaa Texasiin maailman suurinta DAC-laitosta, joka voi ottaa talteen miljoona tonnia hiilidioksidia vuodessa.

Sveitsiläinen Climeworks avasi vuonna 2021 Islantiin laitoksen, joka hautaa vuosittain neljä tonnia talteen otettua hiilidioksidia mineraalimuodossa.

Sveitsiläinen Climeworks avasi viime vuonna Islantiin vastaavan laitoksen, joka hautaa vuosittain 4 000 tonnia talteen otettua hiilidioksidia mineraalimuodossa. Talteenotto voi osoittautua ratkaisevaksi keinoksi taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Nyt kisataan siitä, kuka saa kustannukset alas ja ratkaisut markkinoille.

Pystyviljely

Uusi pystysuora tapa viljellä lisää suosiotaan. Kasvit kasvavat kerroksittain ladotuilla alustoilla tarkoin säädellyssä suljetussa ympäristössä. Led-valot tehostavat pystyviljelyä, mutta energiakustannukset ovat silti rasite.

Pystyviljelmän voi perustaa lähelle asiakkaita, mikä vähentää kuljetusta ja päästöjä. Kastelu on vähäistä, eikä tuholaisia pääse sisään, joten torjunta-aineita ei tarvita.

Jones Food Company avaa maailman suurimman, noin 13 750 neliömetrin pystyviljelmän Britanniaan. Amerikkalainen Aerofarms avaa suuren pystyviljelmänsä Virginian Danevilleen.

Muutkin yritykset laajentavat.

Nordic Harvestin pystyviljelmä Kööpenhaminassa.

Nordic Harvest kasvaa Kööpenhaminan lähellä ja rakentaa uuden viljelmän Tukholmaan. Plenty avaa uuden sisäfarmin Los Angelesin lähistölle.

Yleensä pystyviljelmissä kasvatetaan tuottoisia lehtivihanneksia ja yrttejä, mutta jotkut kokeilevat tomaattia, paprikaa ja marjojakin. Haasteena on saada homma kannattamaan.

Purjerahti

Laivat aiheuttavat kolme prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Meriliikenne käyttää epäpuhdasta dieseliä, jonka polttaminen pahentaa happosateita. Tällaista ongelmaa ei ollut purjelaivojen aikana, ja purjehdus tekeekin paluun teknologisesti edistyneenä versiona.

Ranskalainen Michelin varustaa tänä vuonna rahtialuksensa ilmapatjapurjeella, jonka odotetaan vähentävän polttoaineen kulutusta 20 prosentilla. Kuljetusyritys Mol aikoo elokuussa asentaa laivaansa jäykän teleskooppipurjeen. Naos Design aikoo varustaa kahdeksan alusta kiinteillä kääntyvillä ja taittuvilla siipipurjeilla.

Muita uutuuksia ovat leijat, puhaltimelliset ”imusiivet” ja valtavat Flettner-roottorit. Tuulialusyhdistyksen ISWA:n mukaan maailmassa on neljä kertaa aiempaa enemmän eli 40 purjeellista rahtilaivaa tämän vuoden lopussa. Jos EU sisällyttää merikuljetuksen vuoden 2022 hiilikauppasuunnitelmaansa, nämä uudet tekniikat saavat tuulta purjeisiinsa.

Virtuaalikuntoilu

Suurin osa meistä ei kuntoile tarpeeksi. Moni haluaisi, mutta kun ei vain saa aikaiseksi. Vr-laseilla pelattaessa yritetään torjua tai väistää vastaan tulevia kappaleita, ja samalla palaa kaloreita. Virtuaalikuntoilu kasvatti suosiotaan pandemian aikana, kun kuntosalit suljettiin ja markkinoille tulivat edulliset Oculus Quest 2 -lasit.

Supernatural-sovellus lanseerataan tänä vuonna myös Euroopassa.

Vielä parempi versio uusilla kuntoiluominaisuuksilla tulee markkinoille tänä vuonna. Erittäin arvostettu Supernatural-sovellus, joka on toistaiseksi ollut saatavilla vain Yhdysvalloissa, lanseerataan Euroopassakin.

Onko vr-laseilla kuntoilu seuraava pelihitti?

Hiv- ja malariarokotus

Lähetti-rna:han perustuvien koronavirusrokotteiden vaikuttava suosio on avannut portin rokotekehityksen kultakaudelle.

Moderna kehittää samaan, koronavirukseen tehoavaan mrna-tekniikkaan perustuvaa hiv-rokotetta. Tuotetta testattiin varhaisen vaiheen kliinisissä kokeissa viime vuonna.

Pfizeria koronavirusrokotteen kehittämisessä auttanut Biontech kehittää nyt malariaa vastaan mrna-rokotetta, jonka kliiniset kokeet on tarkoitus aloittaa tänä vuonna.

Oxfordin yliopiston kehittämät muunlaiset rokotteet hiviä ja malariaa vastaan vaikuttavat myös lupaavilta.

3d-tulostettu luuimplantti

Tutkijat ovat jo vuosia kehittäneet tekniikoita keinoelinten valmistamiseksi 3d-biomateriaalia tulostamalla. Tavoitteena on ottaa potilaalta muutama solu ja tuottaa niiden pohjalta täysin toimiva siirtoelin, jotta päästään eroon pitkistä potilasjonoista ja hylkimisriskistä.

Paljon kudosta sisältävien elinten osalta tavoite on vielä kaukana, mutta luuta on helpompi tehdä.

Startup-yritykset Particle 3d ja Adam toivovat saavansa ihmisille sopivaa 3d-tulostettua luuta markkinoille vuonna 2022. Molemmat räätälöivät tietokonetomografian avulla luuta kalsiumpohjaisista mineraaleista.

Particle 3d on testannut menetelmää sioilla ja hiirillä, joiden luuydin ja verisuonet kasvoivat implanteiksi kahdeksassa viikossa. Adam lupaa, että sen implantit edistävät luonnollisen luun kasvua ja hajoavat asteittain, jolloin ne lopulta korvautuvat potilaan omalla luukudoksella.

Jos kaikki menee hyvin, tutkijat lupaavat seuraavaksi 3d-tulostettuja verisuonia ja sydänläppiä.

Lentävä taksi

Lentävät taksit eli pystysuoraan nousevat ja laskeutuvat täyssähköiset Evtol-koneet eivät ole enää pelkkää scifiä ja fantasiaa. Maailmassa on monta yritystä, jotka testaavat näitä vehkeitä vuonna 2022 tavoitteenaan rekisteröidä malleja kaupalliseen käyttöön parin vuoden sisällä.

Kaliforniassa toimiva Joby Aviation aikoo valmistaa kymmenisen 5-paikkaista, 150 mailin säteellä toimivaa lentoalusta. Saksalainen Volocopter aikoo tarjota lentotaksipalvelua vuoden 2024 Pariisin olympialaisissa.

Markkinoille pyrkivät myös Ehang, Lilium ja Vertical Aerospace. Kannattaa siis vilkuilla taivaalle, jos on kyytiä vailla.

Avaruusturismi

Vuonna 2021 ammuttiin miljardöörien tuella taivaalle useita siviilejä, joten avaruusturismin suhteen toiveet ovat korkealla tänäkin vuonna.

Richard Bransonin Virgin Galactic päihitti Jeff Bezosin Blue Originin raketinmitalla heinäkuussa, jolloin kumpikin ampaisi ulkoavaruuteen ja takaisin omalla aluksellaan. Syyskuussa Elon Muskin SpaceX lähetti neljä matkustajaa moneksi päiväksi Maata kiertävälle radalle.

Virgin Galacticin VSS Imagine -alus.

Kaikki kolme yritystä toivovat lennättävänsä tänä vuonna lisää turisteja, joten avaruuteen matkaa ensimmäistä kertaa enemmän maksavia asiakkaita kuin valtioiden leivissä työskenteleviä ammattilaisia. Virgin Galactic kunnostaa alustaan entistä turvallisemmaksi, joten se lentää seuraavan kerran vasta kesällä 2022.

Blue Origin suunnittelee lentoja muttei ole ilmoittanut ajankohtaa eikä määrää. SpaceX on jo sopinut lennättävänsä turisteja kansainväliselle ISS-avaruusasemalle.

Mihin seuraavaksi suunnataan?

Kuuhun.

Dronekuljetukset

Kuljetukset ovat yleistyneet odotettua hitaammin. Vuonna 2021 voimaan tulleiden sääntöjen myötä lennokkien on tänä vuonna helpompi päästä lentoon.

Irlantilainen startup-yritys Manna on jo toimittanut ilmateitse kirjoja, aterioita ja lääkkeitä Galwayssa ja aikoo laajentaa palveluaan Britanniaan.

Pakettia kuljettava lennokki Cochstedtin kentällä Saksassa 22. syyskuuta 2021.

Googlen sisaryritys Wing on testannut drone- eli lennokkikuljetuksia Yhdysvalloissa, Australiassa ja Suomessa ja aikoo laajentaa viime vuoden lopulla lanseerattua Kaupasta kotiin -palveluaan.

Bulgarialainen Dronamics aloittaa rahtikuljetukset 39 eurooppalaisen lentokentän välillä.

Nyt odotellaan, kuinka vikkelästi lennokit saavat kunnolla ilmaa siipiensä alle.

Hiljaisempi yliäänikone

Noin puoli vuosisataa tutkijat ovat pohtineet, voisiko koneen muotoa muuttamalla hiljentää yliäänipamausta. Tietokoneiden teho on vasta jonkin aikaa riittänyt tarvittavien äänenvaimennusteorioiden simulointiin.

Nasan hiljaista yliääniteknologiaa edustava X-59 Quesst tekee ensimmäisen koelentonsa vuonna 2022. Olennaista on, että koe järjestetään maan yläpuolella Edwardsin lentotukikohdassa Kaliforniassa.

Concorde, joka oli maailman ensimmäinen ja ainoa kaupallinen yliäänikone, ei saanut lentää ääntä nopeammin maalla, vain merellä. X-59:n pamauksen pitäisi kuulua vain kahdeksasosan voimakkuudella Concordeen verrattuna.

Arvioitu desibelivaikutus on 75, mikä vastaa etäältä kuuluvaa ukkosta eli ennemmin jysähdystä kuin pamausta. Jos koelento onnistuu, Nasa toivoo viranomaisten sallivan yliäänilennot maalla. Tämä merkitsisi uutta aikakautta lentoliikenteessä.

3d-tulostettu talo

Arkkitehdit 3d-tulostavat pienoismalleja suunnittelemistaan rakennuksista. Samaa tekniikkaa voidaan laajentaa niin, että tulostamalla voi rakentaa oikean ison talon. Materiaalit tulostuvat vaahtona, joka kovettuu.

Arkkitehdit 3d-tulostavat pienoismalleja suunnittelemistaan rakennuksista. Samaa tekniikkaa voidaan laajentaa niin, että tulostamalla voi rakentaa oikean ison talon.

Talon voi tulostaa kerros kerrokselta joko työmaalla tai tehtaalla, josta osat kuljetetaan tontille ja kootaan.

Tänä vuonna kalifornialainen Mighty Buildings rakentaa Rancho Mirageen 15 taloa 3d-tulostamalla. Texasilainen Icon aikoo rakentaa samalla menetelmällä Austinin lähelle ennätyksellisen ison sadan talon yhteisön.

Uniteknologiaa

Piilaakson viimeisin villitys on uniteknologia. Nörteille ei riitä, että puuhataan tehot tapissa päiväsaikaan, vaan untakin pitää optimoida erilaisin teknisin välinein.

Näitä ovat sormukset ja pääpannat, joilla tarkkaillaan unen laatua, rauhoittavat äänitehosteet, patjan lämpötilaa säätelevät laitteet ja älyherätyskellot, jotka herättävät ihmisen elimistön kannalta juuri oikeaan aikaan.

Google julkaisi yöpöytätabletin unen seurantaan viime vuonna, ja Amazon tehnee saman vuonna 2022. Kuulostaa hullulta, mutta unen laatu todella vaikuttaa sairauksiin sydäntaudista ylipainoon.

Ja mitä Piilaakso tänään, sitä muu maailma huomenna.

Täsmäravinto

Käy koko ajan selvemmäksi, että meillä jokaisella on erilainen aineenvaihdunta, joten ruokammekin tulisi olla yksilöityä. Täsmäravinto iskee tähän epäkohtaan.

Sovellukset kertovat nyt meille, mitä syödä ja milloin. Ne perustavat tietonsa koneoppimisen algoritmeihin, verikokeiden ja suoliston mikrobiomitestien tuloksiin, elämäntapadataan kuten kuntoiluun sekä reaaliaikaiseen verensokeritason seurantaan kolikonkokoisilla ihoon kiinnitettävillä laitteilla.

Yhdysvaltain läpimurron jälkeen täsmäravintoyritykset tähyävät vuonna 2022 muillekin markkinoille.

Terveysseuranta

Terveydenhuollon etäkonsultointi on jo ihan tavallista, mikä voi muuttaa Fitbitin ja Apple Watchin kaltaisten henkilökohtaisten terveysseurantalaitteiden näkymiä. Näitä laitteita käytetään tällä hetkellä enimmäkseen kunnon tarkkailuun, kuten askelien ja juoksu- tai uintisuorituksen ja sykkeen mittaamiseen.

Kuluttajien ja terveydenhuollon käyttötarpeet ovat nyt sekoittumassa, kerrotaan konsulttiyhtiö Gartnerilta.

Älykellolla voi jo mitata veren happipitoisuutta, ottaa aivokäyrän ja havaita eteisvärinän. Vuonna 2022 julkaistaan Apple Watchin seuraava versio, jonka uusilla antureilla voi ehkä mitata veren glukoosi- tai alkoholipitoisuuden, verenpaineen ja ruumiin lämpötilan.

Anturitekniikkaa toimittava Rockley Photonics kutsuu järjestelmää ”rannesairaalaksi”. Menee jonkin aikaa, ennen kuin tällainen hoito on luvallista, mutta sillä välin kannettavien laitteiden tuottamasta datasta kiinnostuvat käyttäjien lisäksi myös lääkärit.

Metaversumi

Metaversumin keksi Neal Stephenson vuonna 1992 romaaniinsa Snow Crash. Termi viittasi virtuaalimaailmaan, johon pääsi erityisillä suojalaseilla ja jossa voi tavata ihmisiä, flirttailla, pelata, ostaa ja myydä tavaroita sekä paljon muuta.

Vuonna 2022 metaversumi tarkoittaa digipelien, sosiaalisen elämän ja viihteen sulauttamista kokonaisvaltaisiksi kokemuksiksi: vaikkapa tunnelmoimista lempikappaleen sisällä verkon kautta pidettävässä etäkonsertissa.

Neal Stephenson keksi metaversumin vuonna 1992 romaaniinsa Snow Crash.

Minecraftin ja Fortniten kaltaiset pelit ennakoivat tätä uutta mediaa. Facebook vaihtoi nimekseen Meta hyödyntääkseen tilaisuutta – ja kääntääkseen huomion pois ongelmistaan.

Kvanttitietokone

Liitutaululla 1990-luvulla hahmotellusta ideasta on kasvanut miljardien arvoinen kisa uudenlaisen tietokoneen kehittämiseksi. Hallitukset, teknologiajätit ja startup-yritykset yrittävät kaikki päästä hyödyntämään kvanttifysiikan kiehtovia ominaisuuksia.

Kvanttitietokone päihittää kaikki muunlaiset tietokoneet tietyntyyppisissä matemaattisissa tehtävissä, kuten kryptografian eli tiedonsalauksen, kemian ja rahoitusalan nopeissa laskuissa.

Milloin kvanttitietokone sitten saadaan käyttöön?

Sen kapasiteettia mitataan kubiteilla, ja Kiinassa on rakennettu 66 kubitin kone. IBM tähtää 433 kubittiin vuonna 2022 ja tuhanteen vuonna 2023.

Jo rakennetuissa koneissa on yksi paha vika: herkkää kvanttitilaa, johon koneen suorituskyky perustuu, kestää vain sekunnin murto-osan. Pulman ratkaiseminen vie vuosia. Jos koneita voi sillä aikaa käyttää edes jotenkin, kvanttiprosessoinnista voi tulla liiketoimintaa paljon odotettua aikaisemminkin.

Virtuaalivaikuttajat

Ihmisinfluensserista poiketen virtuaalivaikuttaja ei koskaan myöhästy kuvauksista, kännää juhlissa tai vanhene ryppyiseksi. Virtuaalivaikuttajat ovat tietokoneella luotuja hahmoja, jotka mainostavat tuotteita Instagramissa ja Tiktokissa.

Virtuaalivaikuttaja Miquela Sousalla eli Lil Miquelalla on kolme miljoonaa seuraajaa Instagramissa.

Tunnetuin heistä on 19-vuotias Miquela Sousa eli Lil Miquela, jolla on kolme miljoonaa seuraajaa Instagramissa. Vuonna 2022 vaikuttajamarkkinointiin arvioidaan käytettävän yli 13 miljardia euroa, joten virtuaalivaikuttajien määrä kasvaa.

Aya Stellar, mainostoimisto Cosmiq Universen luoma avaruusmatkailija, laskeutuu planeetallemme helmikuussa. Hän on jo julkaissut kappaleen Youtubessa.

Aivoliittymä

HuhtikuussA 2021 Elon Musk twiittasi innoissaan, että makakiapina pystyy pelaamaan tietokonepeliä telepaattisesti aivosirun avulla. Muskin Neuralink-yritys oli asentanut kaksi pienen pientä elektrodisarjaa apinan aivoihin.

Elektrodeista langattomasti lähtevät signaalit vastaanotettiin ja dekoodattiin tietokoneeseen, ja apina pystyi siirtämään tennismailaa tietokoneen näytössä ajatuksen voimalla.

Tänä vuonna Neuralink aikoo testata laitetta ihmisillä, ja jos koe onnistuu, esimerkiksi halvauspotilas pystyisi käyttämään tietokonetta. Synchron-niminen amerikkalaisyritys on jo saanut sikäläisten viranomaisten hyväksynnän vastaavan laitteen testaamiseen ihmisillä.

Neuroproteesi istutetaan ihmisaivoihin verisuonten kautta niskasta. Halvauspotilaiden avun lisäksi Synchronilla on laitteelle muutakin käyttöä, esimerkiksi epilepsian ja masennuksen tyyppisten hermojärjestelmän sairauksien diagnosoinnissa.

Keinoliha ja -kala

Aikoinaan Winston Churchill pohti, miksi pitää kasvattaa kokonainen kana, jos haluaa syödä vain rintafileen tai siiven. Lähes vuosisata myöhemmin noin 70 yritystä ”kasvattaa” lihaa bioreaktoreissa.

Eläimistä otettuja soluja ravitaan liemissä, joissa on proteiineja, sokereita, rasvoja, vitamiineja ja mineraaleja. Viime vuonna sanfranciscolainen startup Eat Just sai ensimmäisenä luvan myydä keinolihatuotteitaan Singaporessa.

Vuonna 2022 samasta markkinasta kilpaillee joukko muitakin yrityksiä. Israelilainen Supermeat uskoo saavansa luvan myydä keinokananlihaburgereita. Yhden pihvin kasvattaminen maksaa enää vajaat yhdeksän euroa, kun vuonna 2018 kustannus oli 2 200 euroa.

Kalifornialainen Finless Foods haluaa myydä keinotonnikalaa, jonka kilohinta on laskenut viidessä vuodessa 580 000 eurosta 387 euroon. Pekonia, kalkkunaa ja muutakin keinolihaa on kehitteillä. Ympäristötietoiset lihansyöjät saavat pian nauttia pihveistä hyvällä omallatunnolla.

Artikkeliin liittyviä aiheita