Afrikassa suurten olisi syytä ottaa oppia pienistä naapureistaan, joiden talous ei ole riippuvainen öljystä tai kaivoksista - Talous | HS.fi

Afrikassa suurten olisi syytä ottaa oppia pienistä naapureistaan, joiden talous ei ole riippuvainen öljystä tai kaivoksista

Afrikan suurimmat taloudet ovat vaikeuksissa – pienillä naapurimailla menee paremmin.

Afrikan pienet ja keskisuuret taloudet voivat pandemian jälkeen paremmin kuin suuret maat. Ghanan pääkaupungin Accran muotiviikko järjestettiin jälleen joulun alla pandemian aiheuttaman vuoden tauon jälkeen. Kuvassa näytöksen malli esittelee kauden uutta morsiuspukua.

14.1. 0:00 | Päivitetty 14.1. 7:05

Ensisilmäyksellä vaikuttaa, että vuonna 2022 Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan olisi vihdoin luvassa hyviä uutisia. Toisin kuin suurimmassa osassa muuta maailmaa, alueelle ennustetaan kiihtyvää kasvua. Osittain tämä heijastaa viime vuoden rankkuutta.

Kun muu maailma oli suurimmaksi osaksi jo toipumassa koronaviruspandemiasta rokotteiden ansiosta, afrikkalaisista vain alle viisi prosenttia oli saanut molemmat rokotteet lokakuuhun mennessä.

Kun kasvu muualla luonnostaan hidastuu, Afrikalla on varaa kiriä.

Silti Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennustaa vain 0,1 prosentin kasvun lisäystä vuodelle 2022, eli kasvuprosentti olisi 3,8.

Hajonta on valtava.

Jo ennen pandemiaa vaikeuksissa olivat Etelä-Afrikka, Nigeria ja Angola, joiden yhteinen osuus Saharan eteläpuolisen Afrikan bruttokansantuotteesta on noin puolet. Verkkainen tahti jatkuu vuonna 2022.

Ruandan ja Seychellien kaltaiset verrattain pienet taloudet pääsevät jaloilleen ja hyvinkin ylittävät alueen kasvuennusteen. Samoin käy keskikokoisilla talousalueilla, kuten Norsunluurannikolla ja Ghanassa.

Helpon öljyrahan paluu vähentää poliitikkojen paineita ottaa talouden monipuolistaminen vakavasti.

Mikä Saharan eteläpuolisen Afrikan suurilla talouksilla on mennyt vikaan? Nigeriassa äkäisten paikallisten mielestä lähes kaikki.

Maa on alueen suurin talous, mutta sitä piinaa syvä turvallisuuskriisi.

Boko Haram ja muut jihadistiryhmittymät terrorisoivat maan koillisosaa. Luoteessa rosvojoukot kidnappaavat ihmisiä ja kiristävät maanviljelijöitä estämällä heiltä pääsyn pelloille.

Hallitus on sulkenut maan luoteisosassa kouluja ja kauppoja ja jopa viestintäverkkoja yrittäessään saada kapinalliset esiin piiloistaan.

Maan kaakkoisosassa separatistit vaativat jatkuvasti väkeä pysymään kotona protestiksi liittohallitusta vastaan.

Tämä haittaa pahasti kaikkia elinkeinoja.

Nigerian talous on myös huomattavan riippuvainen öljystä. Bruttokansantuote asukasta kohden saattaa laskea jälleen vuonna 2022, kuten joka vuosi vuoden 2015 jälkeen, kun raakaöljyn hinnat romahtivat. Ongelmia pahentavat teiden surkea kunto, sähkökatkot ja päätöksenteon ailahtelevuus.

Öljyn hinnan nousu saattaa pelastaa Nigerian vuonna 2022, mikäli maan heikkokuntoisista öljylähteistä onnistutaan pumppaamaan riittävästi. Mutta helpon öljyrahan paluu vähentää poliitikkojen paineita ottaa talouden monipuolistaminen vakavasti.

Myös Angola on erittäin riippuvainen öljystä. Vuonna 2017 valtaan noussut presidentti João Lourenço haluaa monipuolistaa maan taloutta. Öljyn hinnan nousu voisi auttaa toipumaan lamasta. Maalla on kuitenkin vaikeuksia saada pumpattua niin paljon öljyä, että siitä olisi apua.

Angola on velkaantunut varsinkin Kiinan suuntaan, ja väestöä suututtaa, sillä öljybuumin alkuvuosina eliitti juhli eikä muulle väestölle jäänyt juuri mitään.

Etelä-Afrikan ongelmista ei voi syyttää öljyä. Sen sijaan sisäpiirikapitalismi, sähkökatkot ja vähäiset investoinnit ajoivat maan jo toiseen lamaan kahden vuoden sisällä ennen pandemiaa. Sitten työttömyys kohosi yli 30 prosenttiin pandemian takia. Poliittisen korruption aiheuttama viha ja talouden surkea tila johtivat levottomuuksiin heinäkuussa.

Etelä-Afrikka nojaa kaivosteollisuuteen, joten toivo taloustilanteen paranemisesta vuonna 2022 perustuu osin kaivannaisten korkeisiin hintoihin. Ongelmien korjaaminen vie silti pitkään.

Ongelmia on silti edessä poliittisista selkkauksista velkatason nousuun.

Hyviäkin uutisia on.

IMF ennustaa Ruandalle seitsemän ja Beninille 6,5 prosentin kasvua vuonna 2022. Kun turistit palaavat Seychelleille, se voi päästä kahdeksaan prosenttiin.

Ghanan, Norsunluurannikon ja Senegalin pitäisi kaikkien kiriä lähelle pandemiaa edeltänyttä kasvuvauhtia.

Näistä talouksista yksikään ei ole riippuvainen öljystä tai kaivosteollisuudesta. Viime aikoina on myös investoitu infrastruktuuriin, kuten teihin ja laajakaistayhteyksiin, sitouduttu jatkamaan monipuolistamista ja ilmaistu halu vapauttaa yksityinen sektori.

Monia ongelmia on silti edessä poliittisista selkkauksista velkatason nousuun. Ja pandemia koetteli myös näitä maita.

Ilman apua rahoitusvajeen kattaminen, pitkän aikavälin terveyshaitat ja koulutuksen ongelmat saattavat osoittautua valtavaksi ja pelottavaksi tehtäväksi.

Etelä-Afrikassa tulotaso on ylempää keskikastia ja siksi maa katsoo usein olevansa poikkeus maanosassaan. Silti sen bruttokansantuote kasvoi kuusi prosenttia viimeksi yli 40 vuotta sitten.

Nigeriassa huomautetaan mieluusti, että sen yhden osavaltion Lagosin talous on yksinään suurempi kuin koko Ghanan.

IMF kuitenkin ennustaa Ghanalle 6,2 prosentin kasvua tälle vuodelle, Nigerialle vain 2,7 prosentin kasvua.

Koko ei siis aina ratkaise.

Vuonna 2022 ja sen jälkeenkin suurten olisi syytä ottaa oppia pienistä naapureista.

Artikkeliin liittyviä aiheita