Monen yrityksen ilmastolupaukset ovat tyhjää täynnä, ja se on mahdollista yhden porsaanreiän takia - Talous | HS.fi

Monen yrityksen ilmasto­lupaukset ovat tyhjää täynnä, ja se on mahdollista yhden porsaanreiän takia

Yritysten vihreisiin väittämiin on syytä suhtautua varauksellisesti.

Kasvipainotteisen ruokavalion puolesta kampanjoivat aktivistit siirsivät ilmapallolehmää Glasgow’ssa YK:n ilmastokokouksen aikaan marraskuussa 2021.

15.1. 2:00 | Päivitetty 15.1. 9:13

Tyhjän lupaaminen on nyt muotia johtoryhmissä.

Yritysjohtajat ovat kilvan julistaneet sitoutumistaan nollapäästötavoitteisiin. Yritykset yrittävät siis vähentää kasvihuonekaasupäästönsä nollaan tai jopa miinukselle hyödyntämällä hiilidioksidia ilmasta imeviä ja sitä hautaavia tekniikoita.

Yritykset toimivat linjassa monien Pariisin sopimusta noudattavien hallitusten kanssa, joiden tavoitteena on leikata maakohtaisia päästöjä vuoteen 2050 mennessä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Aluksi tämä vaikutti merkittävältä toiminnalta, koska moni teollisuudenala ei aikaisemmin halunnut sitoutua vaativiin ilmastotavoitteisiin tai jopa lobbasi niitä vastaan. Näin tekivät muun muassa fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät alat.

Tuoreen analyysin mukaan nollapäästöihin pyrkii viidennes maailman 2 000 suurimmasta pörssiyhtiöstä, joiden vuotuinen liikevaihto on yhteensä yli 12 000 miljardia euroa.

Yli kaksi kolmasosaa talous- ja hygieniatuotteita myyvistä yrityksistä on sitoutunut nollapäästöihin. Yhdysvalloissa noin 25 prosenttia isoista S&P 500 -indeksin teollisuusyrityksistä pyrkii samaan. Jotkin teknologiajätit, kuten Alphabet ja Microsoft, sanovat jopa poistavansa ilmakehästä kaiken sinne yritystoimintansa aikana päästämänsä hiilen.

Moni yritys käyttää pitkää aikahorisonttia tekosyynä olla laatimatta tarkkaa toimintasuunnitelmaa.

Kaikki kunnia ilmastotavoitteille, mutta tällaisiin isoihin lupauksiin kannattaa suhtautua varauksella kahdestakin syystä.

Ensinnäkin moni yritys kuvaa ilmastotavoitteitaan epätäsmällisin termein nolla- ja nollanettopäästöistä hiilineutraaliin ja hiilinegatiiviseen. Voisi luulla, että yritykset aikovat tältä pohjalta vähentää kasvihuonekaasupäästöjään merkittävästi, mutta se ei välttämättä ole totta.

Useimmat yritykset aikovat leikata päästöjä jonkin verran, mikä voi olla hankalaa ja kallista.

Loput tavoitteistaan ne aikovat saavuttaa siirtämällä varoja uusiutuvaan energiaan tai hiiltä sitovien metsien suojeluun, mikä on edullisempaa mutta laadultaan hurjan vaihtelevaa.

Tämän porsaanreiän kautta yritykset voivat lupailla kaikenlaista selittämättä tarkasti, miten ne aikovat toimintaansa parantaa.

Epäillä kannattaa myös siksi, että suurin osa sitoumuksista luvataan toteuttaa vuoteen 2040, vuoteen 2050 tai myöhempään ajankohtaan mennessä. Lupauksia on helppo antaa, koska nyt päätöksiä tekevät yritysjohtajat tuskin ovat vastuussa enää silloin, kun on aika lunastaa lupaukset.

Moni yritys käyttää pitkää aikahorisonttia tekosyynä olla laatimatta tarkkaa toimintasuunnitelmaa. Ne maalailevat vain kuvia tulevista innovaatioista, joilla ongelma taianomaisesti ratkeaa.

Amazon, joka rummuttaa vuoden 2040 nollapäästötavoitettaan tv-mainoksissa, sanoo suoraan, ettei oikeasti tiedä, miten tavoite saavutetaan.

Vaikka paljon on sijaa epäilyksille, on myös kaksi hyvää syytä uskoa, että yritykset alkavat ottaa päästötavoitteensa vakavasti vuonna 2022.

Ensinnäkin odotettavissa on useita edistysaskelia kansainvälisissä ja teollisuudenaloja koskevissa määräyksissä ja normeissa, minkä luulisi paljastavan huijarit ja kannustavan sankareita.

Hallitusten ja lainsäätäjien pyynnöstä Lontoossa toimiva IFRS-säätiö auttaa kehittämään vaatimuksia, joiden mukaan pörssiyhtiöiden tulee ilmoittaa toimintansa ilmastoriskeistä.

Ensimmäinen vaatimuspaketti on tarkoitus julkistaa vuoden 2022 puolivälissä. EU:lta on kovasti odotettu sääntöjä siihen, miten omaisuudenhoitajien tulee ilmoittaa ympäristöasioiden huomioon ottaminen. Säännöt on tarkoitus julkaista heinäkuussa.

Vuonna 2022 Yhdysvaltojen ja Singaporen viranomaisilta tullee uusia vaatimuksia liittyen yritysten antamiin tietoihin.

Toivo pilkahtaa myös alhaalta ylöspäin.

Science Based Targets (SBTi) on useiden kansainvälisten organisaatioiden, muun muassa YK:n, vapaaehtoisaloite, joka kannustaa yrityksiä sitoutumaan nollapäästöihin Pariisin sopimuksen ilmastonmuutostavoitteiden mukaisella vakavuudella.

SBTi:n tutkijat akkreditoivat vain yritykset, jotka julkaisevat ilmastotietonsa ja mittaustuloksensa tiukkojen standardien mukaan ja joilla on kunnollisia suunnitelmia vähentää hiilidioksidipäästöjään. Esimerkiksi mitään päästökompensointeja ei oteta huomioon.

Aloitetta tukevat yritykset ovat vähentäneet kasvihuonepäästöjään yhteensä neljänneksellä vuodesta 2015 lähtien, kun maailmanlaajuiset päästöt energiantuotannosta ja teollisuuden prosesseista kasvoivat samassa ajassa 3,4 prosenttia.

Viherpesijät älkööt siis vaivautuko.