Venäjä on vuosien ja vuosikymmenten varrella uhannut monta kertaa rajoittavansa raakapuun vientiä Suomeen, mutta kahden viime kuukauden aikana laajoista rajoituksista on tullut yllättäen totta.
Marraskuun alussa Venäjä lopetti puulastien tullauksen useilla raja-asemilla ja monien järkytykseksi myös Saimaan kanavassa. Metsäteollisuus ry:n pääekonomistin Maarit Lindströmin mukaan päätös voi vähentää puun tuontia käytännössä 0,7 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Vuoden alussa voimaan tuli puolestaan pyöreän havupuun ja arvokkaiden lehtipuiden viennin rajoitukset. Se voi vähentää venäläisen puun tuontia Suomeen vielä 0,8 miljoonaa kuutiota lisää. Yhteensä tuonti vähenisi siis puolitoista miljoonaa kuutiota vuodessa.
Koko Venäjän-puuntuonnista leikkautuu noin 15 prosenttia. Noin 45 prosenttia tuonnista on koivukuitupuuta ja 30 prosenttia havuhaketta. Niiden vientiä Venäjä ei toistaiseksi ole rajoittanut.
Venäjän päätökset ovat olleet yllättäviä, koska yleensä suunnitellut vientirajoitukset on saatu torjuttua keskusteluissa. Myös valikoiva raja-asemien tavaralajien rajoittaminen ja erityisesti Saimaan kanavan puureitin loppu herättävät kysymyksiä Venäjän aikeista.
Lindströmin mukaan päätöksiä on perusteltu Venäjällä kahdella argumentilla.
”Osin rajoitukset johtuvat siitä, että Venäjän Kaukoidässä on ollut laittomia hakkuita, joista saatua puuta on viety Kiinaan. Kiina on myös jossain määrin kiertänyt Venäjän raakapuun viennille asettamia vientitulleja. Näistä johtuvista rajoituksista myös Suomi kärsii”, hän sanoo.
Lindströmin mukaan keskusteluissa nousee usein esiin myös Venäjän vuoteen 2030 ulottuva metsästrategia, jonka pyrkimyksenä on nostaa maan oman metsäteollisuuden jalostusarvoa.
”Onko tämä sitten oikea keino edistää sitä tai houkutella investointeja, on hyvä kysymys. Investointiympäristöön liittyy Venäjällä ylipäätään monia haasteita”, hän sanoo.
Mahdollista on sekin, että EU:n venäläiselle koivuvanerille viime vuonna asettamat määräaikaiset polkumyyntitullit ovat vaikuttaneet vientirajoituksiin.
Tullit perustuivat EU:n selvitykseen, jonka mukaan venäläistä vaneria myytiin EU:ssa vanerin tuotantokustannuksia halvemmalla hinnalla. Se on Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen mukaan yleensä kiellettyä.
Lindströmin mukaan on sen sijaan vaikea arvioida, onko turvallisuuspolitiikkaan liittyvien puheenvuorojen kiristymisellä tekemistä vientilinjausten kanssa. Se ei ole vaikuttanut ainakaan keskusteluyhteyksiin venäläisten kanssa.
Suomen metsä- ja energiateollisuudelle venäläinen tuontipuu on merkittävä raaka-aine.
Vuonna 2020 metsäteollisuus käytti raakapuuta yhteensä 67 miljoonaa kuutiota, josta Venäjältä tulevan tuontipuun osuus oli 7,4 miljoonaa kuutiota eli noin 11 prosenttia.
Venäjältä tulevaa havupuuta käytettiin 0,8 miljoonaa kuutiota, josta yli 70 prosenttia oli sellun raaka-aineeksi menevää kuitupuuta.
”Toivomme totta kai, että rajoitukset olisivat vain väliaikaisia. Käymme hyvin aktiivisesti vuoropuhelua muun muassa Suomen ja Venäjän välisen talouskomission puitteissa, ja rajoitukset ovat olleet esillä korkealla poliittisellakin tasolla”, Lindström sanoo.
”Venäjän vuoteen 2030 ulottuvan metsästrategian pyrkimyksenä on nostaa maan oman metsäteollisuuden jalostusarvoa.
Venäjältä tulevaa raaka-ainetta käytetään etenkin lähellä rajaa olevissa tuotantolaitoksissa.
Stora Enson mukaan tuonnin ja tuontireittien rajoituksilla ei ole yhtiölle merkittävää vaikutusta, koska sekä Saimaan kanavan kautta tulevan puun määrä että havukuitupuun tuonti on ollut vähäistä. Ne pystytään korvaamaan kotimaan hankinnalla tai muilla kuljetustavoilla.
UPM Metsässä tuonti- ja toimituskaupoista vastaavan johtajan Erkki Metsolan mukaan Saimaan kanava on ollut yhtiön Lappeenrannassa sijaitsevalle Kaukaan tehdaskokonaisuudelle yksi puun tuontiväylä.
”Raakapuuta on tullut meille kanavan kautta”, hän sanoo.
UPM valmistaa Lappeenrannassa muun muassa sellua, paperia, sahatavaraa ja biodieseliä. Yhtiöllä on menossa tulosjulkistusta edeltävä niin sanottu hiljainen kausi, joten kovin yksityiskohtaisesti Metsola ei asiaa suostu avaamaan.
Metsäalalla on ollut huolta, jäävätkö rajoitukset tähän. Lindströmin mukaan venäläisistä tiedotusvälineistä on voinut lukea, että myös hakkeen viennin rajoittaminen on ollut esillä.
”Tästä ei ole tullut mitään virallista kautta vahvistusta, mutta tiettyjä epäilyksiä tähän liittyy. On esimerkiksi ollut puhetta hakkeen määrittämisestä strategiseksi tuotteeksi”, hän sanoo.
Puuhakkeen tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut viime vuosina. Haketta käytetään sekä teollisuudessa sellun raaka-aineena että lämpö- ja sähkövoimaloissa polttoaineena. Hakkeesta yli viidesosa on tuontitavaraa, ja siitä valtaosa tulee Venäjältä.
Metsäteollisuus käytti Venäjältä tuotua haketta raaka-aineena 1,8 miljoonaa kuutiota vuonna 2020. Havupuun vientikieltoa saatetaan osin kiertää hakettamalla puu Venäjän puolella.
Lämpöä ja sähköä tuottavissa voimaloissa poltetaan vajaat puolet tuontihakkeesta. Koko Suomen energiankulutuksesta metsähakkeella katetaan noin neljä prosenttia. Hakkeella on korvattu lämmön ja sähkön tuotannossa turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Myös bioenergia-alaa edustavassa yhdistyksessä on kannettu huolta mahdollisista haketuontia koskevista rajoituksista.
”Viime vuoden alussa oli tieto, että Karjalan tasavalta olisi esittänyt hakkeen vientikieltoa vuodesta 2022 alkaen”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.
