Meemiosakkeet ja nettikansan valta hämmensivät vuonna 2021 – Onko nyt aika haudata pörssin vanhat lait? - Talous | HS.fi

Meemiosakkeet ja netti­kansan valta hämmensivät vuonna 2021 – Onko nyt aika haudata pörssin vanhat lait?

Meemiosakkeet ovat saattaneet tulla jäädäkseen.

Perinteiset teoriat eivät riitä selittämään, miksi Gamestopin kaltaisten yhtiöiden osakekurssit jatkavat nousemista, vaikka kaikki tosiasiat ja tuotto-odotukset puhuvat sitä vastaan.

10.1. 2:00 | Päivitetty 10.1. 7:15

Tammikuussa 2021 toimittaja Thomas Friedman esitti Yhdysvaltojen osakemarkkinoista eloisan kuvauksen, joka vilisi hyeenoja, korppikotkia ja leijonia. Friedman viittasi some-hypetyksen keskiössä olevaan pelikauppa Gamestopiin ja sen osakkeen arvoon, jonka hän nettikansan nostatuksen laannuttua arveli painuvan takaisin 4,50 euron pintaan.

Toistaiseksi Friedmanin ennustus ei ole käynyt toteen. Gamestopin osakkeen arvo on edelleen hiponut 160 euroa, vaikka yhtiö tekee tappiota.

Friedmanin käyttämät vertauskuvat tarjoavat silti herkullisen esimerkin tavasta, jolla rahoitusmarkkinoita analysoidaan eläin- ja kasvimaailmasta tutuin sanoin. Markkinoilla on voittajia ja häviäjiä, kasvua ja kuolemaa. Tasapaino löytyy lopulta aina.

Mutta sitten tuli vuosi 2021, eivätkä luonnonlait enää päteneetkään.

Sama meno jatkunee myös vuonna 2022.

Perinteiset teoriat eivät riitä selittämään, miksi Gamestopin kaltaisten yhtiöiden osakekurssit jatkavat nousemista, vaikka kaikki tosiasiat ja tuotto-odotukset puhuvat sitä vastaan. Nettikansan lentoon nostattamat niin kutsutut meemiosakkeet ovatkin ilmiönä uusi.

Perinteisesti sen, mikä menee ylös, on arveltu ennen pitkää tulevan myös alas.

Meemiosakkeiden kohdalla tämäkään ei ole varmaa. Kuten Victoria Chui ja Moin A. Yahya tutkimuksessaan toteavat, meemiosakkeissa ei ole kyse niin kutsutusta pumppaa ja dumppaa -ilmiöstä, jossa osakkeen arvoa ensin keinotekoisesti nostetaan ja sen jälkeen osakkeet myydään nopean voiton toivossa.

Lisäksi ne eivät liity verkossa liikkuviin parjauskampanjoihin, joissa lyhyeksimyyjä levittää ilkeitä juoruja yrityksestä saadakseen sen kurssin laskemaan. Niiden sijaan meemiosakkeet näyttävät edustavan pumppaa ja pidä -mallia, joka on markkinoille vieras ja uusi.

Paljon mustetta on vuodatettu sen pohtimiseen, mistä meemiosakkeet saivat alkunsa. Oliko kyse vanhurskaitten kapinasta Wall Streetin keinottelijoita vastaan vai koronasulkujen tylsistyttämien yksityissijoittajien keksimästä ajanvietteestä?

Oli miten oli, nettikansan joukkovoima on osoittanut toimivuutensa ainakin ajoittain.

Robinhood-alusta on ajautunut vaikeuksiin elokuisen listautumisensa jälkeen, mutta samankaltaisia osakekauppaa pelillistäviä sovelluksia on putkahtanut tilalle. Trendin odotetaan jatkuvan tai jopa voimistuvan.

Todellisuuteen heränneet perinteisemmät toimijat haluavat nekin osansa kakusta.

Sijoittajaneuvontaan erikoistuneen Roundhill Investmentsin kehittelemä meemiosakeindeksiin perustuva pörssinoteerattu rahasto odottaa viranomaishyväksyntää.

Kryptovaluuttamarkkinoilla valtavirran kiinnostus vakautti kryptojen aseman muunakin kuin hetken hullutuksena. Sama saattaa pian päteä myös meemiosakkeisiin.

Kun Etelä-Korea toukokuussa poisti pandemian takia asettamansa shorttauskiellon, konttikuljetusyritys HMM:ää ja teollisuusyritys Doosan Heavya vastaan otettiin suuri määrä lyhyitä positioita.

Muurahaisiksi kutsutut yksityissijoittajat riensivät apuun. Vuonna 2022 muurahaiset saavat itselleen uuden aseen, kun Koreassa aletaan käydä kauppaa myös osakkeiden osilla.

Jos pelkkä yksityissijoittajien tahdonvoima riittää nostamaan ja ylläpitämään osakkeiden arvoa, vanhoja teorioita voidaan joutua tarkastelemaan uudelleen. Elämän kiertokulussa myös muurahaisilla on paikkansa.