Uuden lain piti estää ympäristön turmeleminen ja lapsityövoiman käyttö – Nyt hanke takkuaa ja suomalaisedustaja epäilee taustalla olevan ”epäsopivaa vaikuttamista” - Talous | HS.fi

Uuden lain piti estää ympäristön turmeleminen ja lapsi­työ­voiman käyttö – Nyt hanke takkuaa ja suomalais­edustaja epäilee taustalla olevan ”epäsopivaa vaikuttamista”

Toimitusketjujen lisäksi EU-komissio on halunnut puuttua siihen, miten yrityksiä hallinnoidaan. Se on saanut yritysmaailmasta kovaa kritiikkiä. Heidi Hautala (vihr) ihmettelee, miksi lakihankkeen eteneminen on viivästynyt.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala työhuoneessaan Brysselin EU-parlamentissa.

13.1. 2:00 | Päivitetty 13.1. 12:48

Bryssel

Saisiko olla lenkkitossut, jotka teki alaikäinen lapsi huonoissa työoloissa? Tai kännykkä, jonka tuotannossa tarvittavien metallien louhinta tuhosi ympäristöä peruuttamattomasti?

Kuluttaja tahtoisi luottaa siihen, että hänen ostoksensa ovat vastuullisia, mutta toistaiseksi hän joutuu uskomaan yritysten vakuutteluihin ja vapaaehtoiseen toimintaan.

Euroopan unionissa tämä halutaan muuttaa niin, että yritysten olisi lain pakottamana perattava hankinta- ja tuotantoketjunsa sekä estettävä ihmisoikeusloukkaukset ja ympäristövahingot.

EU-komissiolta on luvassa kaksi direktiiviesitystä, joista toinen koskee ”huolellisuuteen perustuvaa yritysvastuuta” eli juuri toimitusketjuja ja toinen yritysten kestävää hallinnointia.

Lue lisää: EU-parlamentti ajaa laajaa ja pakollista yritysvastuuta koko Eurooppaan – Vihreiden Hautala: muut kärsivät vapaamatkustajista

Mutta missä komission esitys yritysvastuusta viipyy? Sen piti tulla jo kesällä 2021. Sitten esitystä lykättiin syksyyn, kunnes ennen joulua se yhtäkkiä katosi komission työlistalta. Nyt se on luvattu helmi–maaliskuulle.

Heidi Hautala (vihr) on yksi europarlamentaarikoista, jotka ovat ajaneet lakiesitystä ja painostaneet komissiota toimimaan. Hän perusti neljä vuotta sitten EU-parlamenttiin epävirallisen, yli puoluerajojen toimivan edustajien ryhmän, jonka tarkoituksena on edistää vastuullista liiketoimintaa.

Hautalan mukaan valtioneuvoston kanslian teettämä selvitys suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisesta osoittaa, että Suomessakin on paljon lupauksia ja puhetta mutta vähemmän konkretiaa.

Selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat laajasti sitoutuneet ainakin yleisellä tasolla kunnioittamaan ihmisoikeuksia, mutta käytännössä ihmisoikeusvastuuta ja sen seurantaa ei ole vielä järjestelmällisesti otettu osaksi yritysten ydintoimintoja. Suomalaisyritykset myös julkaisevat ihmisoikeusvastuustaan niukasti tietoa.

”EU on tässä juuri oikea toimija. Globaalit säännöt syntyvät juuri niin, että joku, jolla on markkinavoimaa, lähtee liikkeelle”, Hautala sanoo.

Lakiesityksen viivästys kertoo siitä, että esitys on yksityiskohdiltaan vaativa ja sisältää Hautalan mukaan ”kuumia perunoita”. Vielä on esimerkiksi auki, minkä kokoisia yrityksiä laki koskisi ja millaisia rangaistuksia sen rikkomisesta määrättäisiin.

Toisaalta viivästys voi kertoa siitä, että esityksen sisältöön yritetään vaikuttaa. Vaikka yritykset kertovat mielellään olevansa vastuullisia, siihen pakottaminen lailla ei miellytä kaikkia.

Hautala jätti ennen joulua yhdessä muutamien kollegojensa kanssa asiakirjapyynnön, jonka tarkoituksena on selvittää, mitä oikein on tapahtunut.

Epäilyksenä on, että komission lainvalmistelun laatua valvova elin ei ole pysynyt lestissään: se ei ole valvonut vain laatua vaan ottanut kantaa sisältöön, joka kuuluu poliittisesti päätettäväksi. Parlamentaarikot epäilevät myös, että laadunvalvojiin on kohdistunut ”epäsopivaa vaikuttamista”.

”Tarkoitus ei ole puhdistaa meidän omaatuntoamme vaan saada aikaan muutoksia yritysten toimintamaissa.”

Monessa yrityksessä vastuullisuuteen on paneuduttu jo vuosia, sillä nykyisin loukkauksista kärähtää helposti ja kuluttajien tuomio on nopea ja armoton. Esimerkiksi vähittäiskauppa on vastuullisuudessa jo kokenut toimija.

Hautalan tavoitteena on sitova yritysvastuulaki, joka koskisi laajasti kaikkia toimialoja eikä olisi vain suuryrityksiin rajattu. Yritysten tulisi rangaistuksen uhalla huolehtia arvoketjujensa ihmisoikeuksista, ympäristöstä ja hyvistä hallintotavoista.

Lain myötä yrityksille tulisi niin sanottu huolellisuusvelvoite, jonka perusteella niiden pitäisi tehdä korjauksia, jos niiden hankintaketjuissa esimerkiksi loukattaisiin työntekijöiden oikeuksia, edistettäisiin metsäkatoa tai vauhditettaisiin bisneksiä lahjonnalla ja korruptiolla.

Hautala vertaa yritysvastuuta esimerkiksi EU:n tietosuoja-asetukseen, joka on levinnyt EU-sääntelystä maailmanlaajuiseen käyttöön. Hänen mukaansa tueksi tarvitaan myös EU:n kehitysyhteistyötä.

”Ei lapsia saada kaakaopelloilta kouluun, jos valtio ei pysty toteuttamaan perustehtäviään. Tarkoitus ei ole puhdistaa meidän omaatuntoamme vaan saada aikaan muutoksia yritysten toimintamaissa.”

Hautalan mukaan yritysten edelläkävijät kärsivät, jos vastuullisuus jää vain vapaaehtoisuuden varaan. Pelikenttä tasoittuu, kun kaikkien on pakko toimia eikä kukaan saa kilpailuetua siitä, että katsoo esimerkiksi ihmisoikeusloukkauksia läpi sormien.

Lainsäädäntö vähentäisi myös viherpesua eli yritysten katteettomia lupauksia vastuullisuudestaan.

Perustelut eivät ole vakuuttaneet kaikkia yritysjohtajia. Pohjoismaisten yritysten edunvalvontajärjestöt lähettivät viime keväänä talouslehti Financial Timesiin yhteisen kirjeen, jossa ne vaativat EU:ta perääntymään vastuullisuuslainsäädännöstä. Suomesta allekirjoittajana oli Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

”Luulisi, että vastuullisia pohjoismaisia yrityksiä auttaisi se, että takapenkin taavitkin saataisiin noudattamaan samoja periaatteita”, Hautala sanoo kritiikistä.

Yrityksiä vaikuttaa ärsyttävän erityisesti se, mitä ennakkotiedot ovat kertoneet lakipaketin toisesta osasta eli kestävää hallinnointia koskevasta esityksestä.

Komissio on esimerkiksi arvioinut, että nykyiset johdon palkitsemisjärjestelmät ja hallitusten osaamisen puutteet vaikeuttavat kestävyystavoitteiden saavuttamista.

EK:n Brysselin-toimiston johtajan Kaisa Soro-Pesosen mukaan komission ajatukset kestävästä hallinnoinnista ovat ”kaukana arkirealismista”.

Yrityksissä on myös kummeksuttu esityksestä kantautuneita tietoja, joiden mukaan niiden olisi otettava päätöksenteossa huomioon ”sidosryhmiensä pitkän aikavälin etu”. Suomessa eduskunnan talousvaliokunta arvioi, että tämä voisi vaatia Suomen osakeyhtiölain uudelleen kirjoittamista.

EK:n Brysselin-toimiston johtajan Kaisa Soro-Pesosen mukaan komission ajatukset kestävästä hallinnoinnista ovat ”kaukana arkirealismista”.

”Sen sijaan toimitusketjupuolessa lähtökohtamme on tukea tavoitetta. Ymmärrämme hyvin, että vastuullisuutta on tarve parantaa erityisesti kolmansissa maissa. Suomalaisten yritysten suuri enemmistö ottaa vastuullisuuden todella vakavasti”, Soro-Pesonen sanoo.

”Tärkeää on, että kriteerit ja pelisäännöt asetetaan sellaiselle tasolle, etteivät ne osoittaudu täysin ylimitoitetuksi esimerkiksi pk-sektorille.”

Ranskassa samantyyppinen kaikki toimialat kattava vastuullisuuslainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 2017.

Myös Suomen nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa luvataan säätää oma kansallinen lainsäädäntö. Pohjatyössä on jo edetty.

Kansallista valmistelua kannattaa Hautalan mukaan jatkaa, kuten myös Hollanti ja Saksa suunnittelevat. Vastuullisuuden eteneminen ei silloin riippuisi yksin EU:sta.

Artikkeliin liittyviä aiheita