Fortum päättää piakkoin Loviisan ydinvoimaloiden jatkosta – Yhtiö kehuu Suomea EU:n ydinvoimapäätöksestä: ”Hallitus teki hyvää työtä” - Talous | HS.fi

Fortum päättää piakkoin Loviisan ydinvoimaloiden jatkosta – Yhtiö kehuu Suomea EU:n ydinvoimapäätöksestä: ”Hallitus teki hyvää työtä”

Fortum tekee päätöksen Loviisasta tänä vuonna. Yhtiön mukaan on silti pettymys, että komissio korosti ydinvoiman ja maakaasun olevan siirtymävaiheen energiaa.

Fortum päättää tänä vuonna, hakeeko se jatkolupia Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille. Kuvassa Loviisan ydinvoimala talvella 2010.

7.1. 14:39

Bryssel

Energiayhtiö Fortumin johtoryhmän jäsen Simon-Erik Ollus kertoo Fortumin olevan iloinen siitä, että EU-komissio haluaa sisällyttää ydinvoiman EU:n kestävän rahoituksen ilmastoluokitteluun eli taksonomiaan.

Linjaus on Fortumin kannalta merkittävä, sillä yhtiö päättää tänä vuonna, hakeeko se jatkolupia Loviisan ydinvoimalan kahdelle reaktorille.

”Olemme iloisia siitä, että komissio nyt nostaa ydinvoiman taksonomiaan mukaan ja tunnistaa sen päästöttömänä muotona ilmastonmuutoksen hillinnässä”, Ollus sanoo.

Ollus johtaa Generation-divisioonaa, joka vastaa Pohjoismaissa yhtiön ydin-, vesi- ja tuulivoimatuotannosta.

EU-komissio ilmoitti uudenvuodenaattona esittävänsä, että ydinvoima ja maakaasu otettaisiin mukaan taksonomiaan tietyin ehdoin. Taksonomia tarkoittaa, että komissio antaa rahoittajille ja sijoittajille määrittelyn siitä, mitkä sijoituskohteet ja hankkeet ovat kestäviä ilmaston kannalta.

Tarkoituksena on saada pääomat virtaamaan kestäviin hankkeisiin, jotta EU saavuttaisi ilmastotavoitteensa. Jos ydinvoimaa ja maakaasua ei laskettaisi kestäviksi, sijoittajat todennäköisesti harkitsisivat tarkkaan, haluavatko ne rahoittaa näihin liittyviä hankkeita.

Fortumin johtoryhmän jäsen Simon-Erik Ollus.

Komission luonnosvaiheessa olevan esityksen mukaan yksi ehto ydinvoimahankkeen kestäväksi luokittelemiselle on se, että laitoksen jäteongelma on ratkaistu. Lisäksi taksonomialuokitus koskee vain ydinvoimaa, joka saa rakennusluvan ennen vuotta 2045.

Komissio asettaa ehtoja myös fossiiliselle maakaasulle, eli kaikki uudet hankkeet eivät automaattisesti saa kestävyysleimaa. Tarkoituksena on viestittää, että ydinvoima ja maakaasu ovat siirtymävaiheen energiamuotoja edettäessä kohti uusiutuvaa energiaa.

Olluksen mukaan ydinvoiman määrittely siirtymävaiheen energiaksi on ”pieni pettymys”.

”Samoin se, että ehdotuksessa on vuosilukuja. Me näemme, että ydinvoima on kestävää teknologiaa, eikä muihinkaan taksonomiaan sisällytettyihin teknologioihin ole laitettu vuosilukuvaatimuksia.”

Ydinjätteen loppusijoituksen hoitaminen ei Olluksen mukaan ole Suomessa ongelma. Posiva jätti juuri ennen vuodenvaihdetta valtioneuvostolle käyttölupahakemuksen käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle, jota on rakennettu Eurajoen Olkiluotoon.

Ollus sanoo Fortumilla olevan neljä kriteeriä, kun se tekee kokonaisharkintaa Loviisan jatkosta tänä vuonna.

”Katsomme teknisesti, voiko laitos jatkaa vuoteen 2050. Samoin katsomme, voimmeko turvallisesti käyttää laitosta vuoteen 2050. Katsomme myös kaupallisesti, onko laitos kannattava, ja hyvin tärkeää on myös yhteiskunnallinen hyväksyttävyys – eli että halutaan, että ydinvoimaa käytetään.”

Ollus arvioi, että komission taksonomialuokitus tulee yleisellä tasolla vaikuttamaan investointi-ilmapiiriin eikä vain siihen, mitkä ovat investointien pääomakustannukset.

Taksonomialla voi olla vaikutusta esimerkiksi siihen, millainen hanke saa tutkimus- ja tuotekehitysrahoitusta. Juuri nyt kuuma aihe ovat esimerkiksi pienet modulaariset ydinreaktorit, joiden kehittely saattaa saada lisävauhtia komission luokituksesta.

Suhtautuminen ydinvoimaan on Suomessa kääntynyt myönteisemmäksi, kun viime aikoina myös useat vihreät ovat katuneet aiempaa vastustustaan.

”Olen positiivisesti yllättynyt hyvin pragmaattisesta suhtautumisesta ydinvoimaan. Nähdään, että se on merkittävä osa ilmastotalkoita ja hiilineutraalisuuteen pääsyä”, Ollus sanoo.

Ydinvoima jakaa Eurooppaa nyt voimakkaasti. Suomen hallitus lähti lokakuussa mukaan kymmenen EU-maan yhteiskirjeeseen, jossa komissiota vaadittiin ottamaan ydinvoima mukaan taksonomiaan.

Lue lisää: Lintilä ja yhdeksän muuta eurooppalaista ministeriä vaatii: Ydinvoiman merkitys on tunnustettava ilmaston­muutoksen hillinnässä

”Suomen hallitus on tehnyt hyvää työtä ajaessaan ydinvoimaa myös Brysselin suunnassa. Siitä suurkiitos hallitukselle ja erityisesti ministeri Mika Lintilälle, joka on ollut hyvin aktiivinen asiassa”, Ollus sanoo.

Osa EU-maista on puolestaan tiukasti sitä vastaan, että ydinvoima olisi kestävää. Itävallan ilmasto- ja energiaministeri Leonore Gewessler sanoi Itävallan harkitsevan jopa komission haastamista oikeuteen taksonomialuokituksen takia.

Komission esitys on vahvasti poliittinen, sillä siinä tasapainoillaan toisaalta ydinvoimamaiden ja toisaalta maakaasuun nojaavien maiden intressien välillä. Ympäristöjärjestöt ovat laajasti tuominneet etenkin fossiilisen maakaasun luokittelemisen kestäväksi.

Simon-Erik Ollus sanoo ydinvoiman olevan nyt puolet Euroopan päästöttömästä energiantuotannosta. Hänen mukaansa on vaikea nähdä, miten EU pääsisi ilmastotavoitteisiinsa ilman ydinvoimaa.

”Pitäisi olla jokaisen jäsenmaan oma kansallinen päätös, millaisia teknologioita ne haluavat käyttää. Ydinvoiman politisoituminen on huolestuttavaa.”

Komission esitys on nyt jäsenmaissa konsultoitavana 12. tammikuuta asti. Sen jälkeen komissio antaa ehdotuksensa delegoituna asetuksena, jonka jäsenmaat ja EU-parlamentti voivat joko hyväksyä tai hylätä – sisältöä ei voi enää muuttaa.

Päätös on selvillä aikaisintaan toukokuussa. Yli 20 jäsenmaan pitäisi vastustaa esitystä, jotta se kaatuisi, joten esityksen uskotaan menevän läpi. Myös EU-parlamentissa vastustajat jäänevät vähemmistöön.