S-ryhmä aikoo laskea koko toimintansa luontohaitat Jyväskylän yliopiston kehittämällä mallilla: ”Hiilijalanjäljen kaltainen mittari” - Talous | HS.fi

S-ryhmä aikoo laskea koko toimintansa luonto­haitat Jyväskylän yliopiston kehittämällä mallilla: ”Hiilijalan­jäljen kaltainen mittari”

Jyväskylän yliopiston tutkijat kehittävät yrityksille uutta luontohaitan arvioinnin työkalua.

Robusta-kahvia kasvoi Brasiliassa São Gabriel da Palhassa toukokuussa 2018. Iso osa suomalaisen ruokakaupan suosituimmista tuotteista jättää luontohaittansa jonnekin muualle kuin Suomeen.

11.1. 8:33

Jyväskylän yliopistossa aletaan kehittää laskentamallia, jolla yritysten olisi aiempaa helpompi arvioida luontovaikutuksiaan.

Ilmastovaikutusten laskeminen on suurille yrityksille jo arkipäivää, ja sitä on monilla aloilla pakkokin tehdä EU:n päästökauppaa varten.

Muiden luontovaikutusten laskemisessa otetaan sen sijaan vasta ensi askelia, vaikka yhteiskunnan vaatimukset kasvavat.

Lue lisää: Maailman suurin osakkeen­­omistaja vaatii omistamiaan yrityksiä ryhtymään luonnon­suojelijoiksi: ”Linkki bio­diversiteetin ja voittojen välillä on tulossa yhä selvemmäksi”

Ongelmaan pyrkii vastaamaan Jyväskylän yliopiston nelivuotinen projekti, jossa ovat yhteistyökumppaneina Sitra ja S-ryhmä.

”Ydinajatuksena on luoda luontohaitoille hiilijalanjäljen kaltainen mittari, tai ainakin ottaa isoja askeleita sitä kohti”, kertoo väitöskirjatutkija Sami El Geneidy.

Mallinrakennusta on jo kokeiltu laskemalla Jyväskylän yliopiston omia luontovaikutuksia. Nyt mallia kehitetään ensi kertaa suuren ja laajalla alalla toimivan yrityksen tarpeisiin. S-ryhmä suostui koekaniiniksi. Se myös rahoittaa menetelmän kehitystyötä yhdessä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa.

”Vaikka luontohaittojen vaikutukset esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuteen on jo tunnistettu, meillä ei ole vielä ilmastomittareiden kaltaisia työkaluja luontohaittojen mittaamiseen. Mittareita kuitenkin tarvitaan pikaisesti, jotta voimme ymmärtää koko arvoketjumme haitat ja asettaa tavoitteita niiden vähentämiseksi”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa sanoo yhtiön tiedotteessa.

Koko arvoketjun tutkiminen tarkoittaa sitä, että malli huomioi myös S-ryhmän myymien tuotteiden tuottamisesta syntyneitä ympäristöhaittoja eikä pelkästään S-ryhmän omien toimien seurauksia.

Lue lisää: Cambridgen tähti­ekonomisti varoittaa: Länsi­maiden elintaso tulee laskemaan, koska pumppaamme tyhjiin tärkeintä pää­omaamme.

Tutkija El Geneidy myöntää, että tehtävä on vaikea. Erilaisia ilmastopäästöjä voi vielä melko helposti muuntaa yhdeksi yksiköksi eli hiilidioksidiekvivalenteiksi.

Huomattavasti monimutkaisempaa on muuntaa vertailukelpoisiksi ”haittapisteiksi” esimerkiksi suomalaisen metsäluonnon köyhdyttäminen, Afrikassa tapahtuva aavikoituminen tai vaikkapa Kiinanmerellä sijaitsevan kalakannan ylikalastus. Yritykset kuitenkin tarvitsisivat johtamiseensa selkeän ja vertailukelpoisen luontojalanjäljen mittarin.

Onko se edes mahdollista?

El Geneidyn mielestä se ei ole ainakaan täysin mahdotonta. ”Tätä varten on kehitetty menetelmiä.”

Yksi niistä on PDF, eli potentially disappeared fraction of species. Se tarkoittaa mahdollisesti menetettävien lajien osuutta. Eri luontohaittoja yritetään siis verrata sillä perusteella, kuinka paljon lajikatoa ne aiheuttavat. Esimerkiksi maankäytön tai päästöjen seurauksena syntynyt luontohaitta pyritään siis saamaan yhden mittarin alle käyttämällä arvioitua lajikatoa.

Ei sekään helpolta kuulosta. Suuri osa maapallon eliölajeista on yhä kartoittamatta.

El Geneidyn mukaan on kuitenkin tärkeää yrittää. ”Me tarvitsemme jotakin, että pääsemme edes oikeaan suuntaan ja pystymme kommunikoimaan asioita paremmin.”

Jyväskylän yliopiston ryhmä ei tule itse maastossa selvittämään S-ryhmän myymien tuotteiden syntyoloja. Malli hyödyntänee aiempaa tutkimusta eri tuotekategorioiden keskimääräisistä ympäristöhaitoista.

El Geneidy kuitenkin uskoo, että esimerkiksi ruokatuotteissa on varmasti tarvetta yrittää päästä aiempaa tarkempiin erotteluihin, koska ne ovat S-ryhmälle niin olennaisia.

Hankkeessa hyödynnetään talouskirjanpidon menettelyitä, joilla itse laskenta tapahtuu kustannustehokkaasti.

Malli on määrä rakentaa niin, että sitä voitaisiin myöhemmin käyttää Suomen lisäksi myös kansainvälisesti.

Artikkeliin liittyviä aiheita