Teollisuudessa investoidaan nyt rajusti ja myös kokonaan uuteen tuotantoon - Talous | HS.fi

Teollisuudessa investoidaan nyt rajusti ja myös kokonaan uuteen tuotantoon

Investointien jakaumassa näkyy EK:n Sami Pakarisen mukaan se, että 15 vuotta sitten alkanut raju rakennemuutos on vihdoin hiipumassa. Teollisuus investoi nyt paljon myös kokonaan uuteen tuotantoon. Kapasiteetin käyttöaste on ennätystasolla.

EK:n johtaja Sami Pakarinen näki investointitiedustelun luvuissa paljon hyviä uutisia.

11.1. 11:37

Teollisuuden jo viime vuonna vahva investointiaalto on saamassa tänä vuonna jatkoa. EK:n investointitiedustelun mukaan investoinnit kasvavat tänä vuonna 17 prosenttia.

Viime vuonna teollisuuden investoinnit kasvoivat 23 prosenttia.

”Hyvältähän tämä näyttää. Kasvun taustalla on nyt kolme tekijää: pitkään jatkunut investointilama, koronan tuoma talousshokki sekä vihreän siirtymän tuoma mahdollisuus”, johtaja Sami Pakarinen EK:sta sanoo.

Kaiken kaikkiaan investoinneissa ollaan nousemassa tänä vuonna lähes kymmeneen miljardiin vuodessa.

Kiinteiden investointien eli rakennus-, kone-, ja laiteinvestointien odotetaan kasvavan 21 prosenttia, mutta erityisen positiivista on Pakarisen mukaan se, että myös tutkimus- ja kehitysinvestoinnit kasvavat yhdeksän prosentin vauhtia.

Toinen erittäin positiivinen merkki on se, että entistä suurempi osa investoinneista kohdistuu tuotannon laajentamiseen eikä vain vanhan tuotannon uusimiseen.

”Pitkään on puhuttu siitä, että laajennusinvestoinnit laahaavat. Nyt niiden osuus on suurempi kuin tuotannon korvaamiseen tehtävät investoinnit. Tämä on seurausta siitä, että teollisuuden kapasiteetin käyttöaste on nyt ennätyskorkealla”, Pakarinen sanoo.

Investointien jakaumassa pysähdyttävä tieto on myös se, että tuotannon rationalisoimiseksi tehtävien investointien määrä on supistunut selvästi.

Se kertoo Pakarisen mukaan siitä, että finanssikriisin aikoihin vajaat 15 vuotta sitten käynnistynyt Suomen talouden raju rakennemuutos näyttää saavuttaneen jonkinlaisen päätepisteen.

Paperiteollisuuden alamäki ja Nokian matkapuhelinteollisuuden romahdus johtivat pitkään sopeutumisjaksoon, johon vielä yhdistyi Venäjän-kaupan voimakas supistuminen.

”Tällaisen rakennemuutoksen aiheuttaman šokin sulattelu kestää pitkään, mutta voisi ajatella että se on nyt pikku hiljaa sulateltu. Rakennemuutoksesta kärsineillä toimialoilla nähdään uudenlaista viriämistä”, Pakarinen sanoo.

Verkkoteknologiaan keskittynyt Nokia antoi tiistaiaamuna positiivisen tulosvaroituksen.

Toisaalta paperitehtaita suljettiin vielä viime vuonnakin.

Hyvä uutinen on myös se, että investoinnit kasvavat nyt hyvin voimakkaasti suurissa yrityksissä. Ne vetävät ennen pitkää mukaan myös alihankkijat eli pienemmän kokoluokan yritykset.

”Tämä on erittäin hyvä uutinen.”

Vilkkaimpia investointiaikeet ovat elintarvike-, metsä- ja energiateollisuudessa.

EK selvitti ensimmäistä kertaa myös palvelusektorin investointeja.

Palvelusektorin investointeja mitattiin saldoluvulla joka kertoo investointeja kasvattavien ja supistavien yritysten suhteesta.

Investointein kasvua on luvassa lähes jokaisella toimialalla. Palvelualoilla aineettoman investoinnit ovat Pakarisen mukaan kasvaneet ylipäätään tasaista tahtia kriiseistä riippumatta.

”Palveluinvestointien laaja-alainen kasvu tänä vuonna on hyvä uutinen, sillä sektori on ottanut ison lommon koronašokista. Osaavan työvoiman saatavuusongelmien helpottaminen on akuutti ja ajaton keino auttaa palveluinvestointien kasvua jatkossa”, hän sanoo.

Osaavan työvoiman saatavuus on Pakarisen mukaan kaikilla aloilla ylipäätään suurin kasvun este tällä hetkellä.

Artikkeliin liittyviä aiheita