Huoltovarmuuskeskus ja EK rauhoittavat huolia koronaviruksen leviämisvauhdista: Vaikutukset talouteen pieniä, työvoiman osalta tilanne vakaa - Talous | HS.fi

Huoltovarmuuskeskus ja EK rauhoittavat huolia korona­viruksen leviämis­vauhdista: Vaikutukset talouteen pieniä, työvoiman osalta tilanne vakaa

Vaikka omikronmuunnos leviää Euroopassa kulovalkean tavoin, Suomessa tilanne on vakaa ja yritykset ovat pääosin hyvin varautuneita henkilöstön riittävyyteen, asiantuntijat arvioivat.

Yksityisen 9Lives-yrityksen koronavirustestipaikka Narinkkatorilla Helsingissä 9. tammikuuta.

11.1. 17:12

Suomi näyttäisi kestävän hyvin, vaikka isompikin siivu työvoimasta joutuisi samaan aikaan omikronvariantin aiheuttaman koronaviruksen tartuttamaksi, arvioivat Huoltovarmuuskeskuksen ja elinkeinoelämän asiantuntijat.

Samaan hengenvetoon he kuitenkin muistuttavat, että pandemian aikana tilannekuvat voivat muuttua nopeasti.

Maailman terveysjärjestö WHO ennusti tiistaina, että lähiviikkoina yli puolet Euroopan väestöstä saisi omikrontartunnan.

Omikronmuunnoksen hyvänä puolena on se, että vaikka se leviää nopeasti, oireet jäävät usein lieviksi ja samalla väestön immuniteetti kasvaa.

”Tilanne on nyt työvoiman osalta ja huoltovarmuuden näkökulmasta vakaa, mutta se ei tarkoita, että tilanne ei voisi huonontua”, Huoltovarmuuskeskuksen suunnittelu- ja analyysiosaston johtaja Axel Hagelstam sanoo.

Huoltovarmuuskeskuksen toiminta perustuu pitkälti yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa, koska yritykset tuottavat suuren osan yhteiskunnan kriittisistä toiminnoista.

Huoltovarmuuskeskus ylläpitää niin sanottua pooliorganisaatiota, jossa vapaaehtoisesti mukana olevat eri toimialojen yritykset osallistuvat oman toimialansa yhteistyökomitean toimintaan.

Pooleissa käydään säännöllisesti läpi, mitä toimialoilla tapahtuu.

”Yksi pooliorganisaation eduista on tilannekuvan muodostamisessa”, Hagelstam kertoo.

Nyt joka viikko kerätään huoltovarmuuden tilannekuva, joka jaetaan sekä viranomaisten että yritysten käyttöön.

Koronaepidemian alkaessa maaliskuussa 2020 sellainen julkistettiin päivittäin, mutta nyt epidemian ollessa tutumpi ei vaadita niin tiheää seurantaa, Hagelstam kertoo.

”Tällä hetkellä ei ole yhtään huoltovarmuuden kannalta keskeistä sektoria tai toimialaa, jossa työvoimatilanne olisi toiminnan jatkuvuuden kannalta hälyttävä. Yritykset ovat kehittäneet omaa suunnitteluaan paljon koronaepidemian aikana, ja niillä on usein jo hyvät edellytykset suunnitella henkilöstön riittävyyttä.”

”Tietyillä aloilla, joissa etätyö ei onnistu ja jotka eivät ole huoltovarmuuden näkökulmasta kriittisiä, kuten joukkoliikenteessä, vaikutukset näkyvät toki nopeammin.”

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrila rauhoittaa huolia muistuttamalla, että jos koronatartuntojen aalto pyyhkäisee läpi Suomen, se ei silti keikauta perusajatusta vuoden 2022 talouskasvun perusteista.

”Alkuvuoden tartunta-aalto voi toki nousua vähän loiventaa, ja voimakkaiden rajoitusten kohteina olevien alojen tilanne on tietenkin hyvin huolestuttava.”

Urrila muistuttaa, että nyt ei kuitenkaan olla lähelläkään kevään 2020 tilannetta, jolloin Eurooppa sulkeutui lähes täysin.

”Nyt rajoitusten vaikutukset ovat kohdennetumpia ja käyttäytymismuutokset pienempiä. Monissa maissa esimerkiksi koronapassilla on pidetty toimintoja auki.”

”En usko että maailmantalouden kasvuennusteisiin tulee mitään isoa korjausta, vaikka joulun alla [omikronvariantin aiheuttama tartuntojen määrä] kasvoi.”

Vaikka koronatartunnat ovat Euroopassa ennätystasolla, koronakuolemat eivät ole juuri lisääntyneet, EK:n pääekonomisti Penna Urrila muistuttaa.

tartunta-aalto vie myös lähemmäs pandemian jälkeistä aikaa, kun immuniteetti kasvaa sairastaneiden ja rokotukset saaneiden myötä, Urrila pohtii.

”On hyvin suuri helpotus, että omikronmuunnos on osoittautunut lievemmäksi kuin aikaisemmat muunnokset.”

Urrilan mukaan sairastumisaalto tulee olemaan hankala erityisesti terveydenhuollolle, mutta ennusteet kertovat sairastumispiikin olevan suhteellisen lyhytkestoinen.

Hän muistuttaa, että joka talvi Suomessa käydään läpi flunssakausia.

”Joka päivä on 4–5 prosenttia sairauslomalla eli noin satatuhatta poissa työpaikoilta.”

Pääkaupunkiseudulla ja esimerkiksi Vantaalla määrät voivat toki kasvaa näistä ehkä jopa kaksinkertaisiksikin, ja se vaikeuttaa lähityötä, mutta kriittisiin toimialoihin, kuten energia- ja lämmöntuotantoon on varauduttu varahenkilökunnalla, Urrila sanoo.

Helsingin, Vantaan ja Espoon maanantaina antama yhteinen linjaus siitä, että altistuneiden karanteenia ei enää ole, vähentää myös poissaoloja, Urrila arvioi.

Artikkeliin liittyviä aiheita