Energiateollisuus: Sähkön hinta näyttää pysyvän korkealla kesään asti, hintavaihtelut suuria - Talous | HS.fi

Energiateollisuus: Sähkön hinta näyttää pysyvän korkealla kesään asti, hintavaihtelut suuria

Energiateollisuuden mukaan kivihiilen poltto loppuu Suomessa kolmen vuoden kuluessa lähes kokonaan.

Voimajohtoja Olkiluodon ydinvoimala-alueella.

12.1. 10:04 | Päivitetty 12.1. 15:01

Sähkön hinta näyttäisi sähkön futuurimarkkinoiden ennusteen mukaan pysyvän korkealla koko kevään, Energiateollisuuden johtaja Pekka Salomaa kertoi keskiviikkona.

”Kesän aikana näytettäisiin siirtyvän kohti maltillisempia hintoja.”

Salomaa kuitenkin varoittaa, että markkinat voivat olla myös väärässä.

”Markkinat eivät pystyneet kovin hyvin ennakoimaan tämän talven hintapiikkiä. Futuurimarkkina on myös ohentunut eli Suomen aluehinnan markkinatakaaja on vetäytynyt suurten riskien takia markkinalta”, Salomaa sanoo.

Se tarkoittaa, että sähköyhtiöt eivät pysty suojaamaan määräaikaisten sähkösopimusten hintaa markkinalla Suomen aluehintaa vastaan. Kuluttajille se näkyy siinä, että määräaikaiset sähkösopimukset ovat nyt kalliita, ja hintaerot ovat suuria.

Sähkönmyyjät pelaavat varman päälle. Osa sähkönmyyjistä on lopettanut määräaikaisten sopimusten tarjoamisen kokonaan.

Lue lisää: Osa sähkönmyyjistä on lopettanut määrä­aikaisten sopimusten myymisen suurten riskien takia

”Sitä, minkälainen sopimus nyt kannattaa valita, en osaa neuvoa. Mutta ainakin tarjolla olevia sopimuksia kannattaa vertailla eikä tarttua ensimmäiseen tarjottuun”, Salomaa sanoo.

Salomaa uskoo, että sähkön suuret hintavaihtelut tulevat olemaan arkipäivää tulevaisuudessakin, mikä johtuu ennen kaikkea tuulivoimatuotannon voimakkaasta kasvusta.

Lue lisää: Sähkösopimusten hinnat nousevat, ja moni kuluttaja on ymmällään vaihtoehtojen kanssa – mitä kuluttajan kannattaa nyt valita?

Sähkön futuurimarkkinoilla huomiota herättää myös se, että Saksan pörssihintojen odotetaan pysyvän hyvin korkeina myös kesällä.

”Se tarkoittaa, että sähkön hintakeskustelu tulee pysymään Euroopan agendalla pitkään”, Salomaa sanoo.

Vaikka sähkön hinta ponkaisi Suomessa joulukuun alussa korkeuksiin, tilanne esimerkiksi Norjassa on ollut vielä kehnompi.

Hinnat ovat olleet vielä huomattavasti Suomen aluehintaa korkeampia. Näin oli myös keskiviikkona.

”Siellä kuluttajilla on myös pääsääntöisesti pörssihintaan sidottuja sähkösopimuksia, eikä määräaikaisia sopimuksia ole edes tarjolla”, Salomaa kertoo.

Pörssihintaisissa sopimuksissa sähköstä maksetaan jokaiselta tunnilta erikseen kulutukseen ja pörssihinnan mukaan. Sopimus voi olla kannattava, jos kulutusta pystyy siirtämään edullisiin tunteihin.

Tämän talven korkeat hinnat tuovat silti sähkölämmittäjille pahimmillaan moninkertaisia sähkölaskuja normaaliin verrattuna.

Norjassa valtio onkin päättänyt korvata kuluttajille korkeiksi nousseiden sähkölaskujen kustannuksia.

Energiateollisuuden toimitusjohtajan Jukka Leskelän mukaan sähkön loppuvuoden huippuhinnat nostivat sähkön keskihinnan koko viime vuonna kaikkien aikojen ennätystasolle.

Sähkö maksoi keskimäärin viime vuonna 7,2 senttiä kilowattitunnilta sähköpörssissä.

Joulukuun ennätyspäivinä hinta nousi ajoittain jopa yli euroon kilowattitunnilta.

”Keskihinta on selkeästi korkein luku mitä meillä on nähty. Se tulee siitä, että marras-joulukuussa hinnat olivat erittäin korkeita ja ovat sitä yhä”, Leskelä sanoo.

Viime vuonna Suomi toi noin viidesosan käytetystä sähköstä etenkin Venäjältä. Tänä vuonna Suomesta tulee Olkiluoto kolmosen käynnistymisen myötä nopeasti omavarainen. Voimala liitetään täydellä teholla sähköverkkoon kesäkuussa.

Myös tuulivoimaa rakennetaan noin tuhat megawattia vuodessa lisää tänä ja myös seuraavina vuosina. Omavaraisuus ei tarkoita sitä, ettei sähköä lainkaan tuotaisi tai vietäisi, vaan sitä että tuontia ja vientiä on keskimäärin vuoden aikana yhtä paljon.

Sähkön käyttö on pysynyt koko 2000-luvun alun suurin piirtein tasaisena, vaikka talous on kasvanut. Syynä on etenkin metsäteollisuuden rakennemuutos. Paljon sähköä kuluttavia paperitehtaita on suljettu.

Teollisuuden päästöjenvähentämistoimien odotetaan kuitenkin vähitellen kasvattavan sähkön käyttöä, kun prosesseja sähköistetään ja esimerkiksi sähköautojen määrä lisääntyy.

Viime vuonna uutta tuulivoimaa rakennettiin 700 megawattia. Suurin osa tästä valmistui vuoden toisella puoliskolla.

Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kasvoi vain 1,5 prosenttia.

”Vuosi oli keskimäärin heikkotuulinen koko Pohjois-Euroopassa. Tosin täytyy ottaa huomioon myös se, että iso osa uudesta kapasiteetista tuotti sähköä vain osan vuotta”, Leskelä sanoo.

Leskelän mukaan kivihiilen käyttö sähköntuotantoon loppuu Suomessa käytännössä kokonaan 2–3 vuoden kuluessa. Kymmenessä vuodessa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet noin 70 prosenttia.

”Hyvin merkittävä osa kivihiilen käytöstä on Helenin yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantoa kahdessa voimalassa, jotka molemmat ovat sulkeutumassa lähivuosina”, Leskelä sanoo.

Suomen sähköntuotannosta jo 87 prosenttia oli viime vuonna hiilidioksidineutraalia. Sähköstä 56 prosenttia tuotettiin uusiutuvalla energialla.