Hintojen nopea nousu kiusaa kuluttajia: grafiikat näyttävät, miten bensiini, liha ja rakennustarvikkeet ovat kallistuneet - Talous | HS.fi

Hintojen nopea nousu kiusaa kuluttajia: grafiikat näyttävät, miten bensiini, liha ja rakennus­tarvikkeet ovat kallistuneet

Inflaatiota on kiihdyttänyt euroalueella etenkin energian kallistuminen, mutta myös lihan ja rakennustarvikkeiden hinnat ovat kohonneet.

Bensiinin hinta on ylittänyt Suomessa jo ajoittain kahden euron litrahinnan. Helsingissä Malmin Nesteellä dieseliä torstaina tankkaamassa olleen Mika Meriläisen mielestä polttoaineiden hinnat ovat Suomessa korkeita.

14.1. 2:00 | Päivitetty 14.1. 6:45

Kuluttajahintojen kallistuminen Suomessa ja muualla euroalueella on kiihtynyt tuntuvasti syksystä lähtien. Se rasittaa etenkin vähävaraisia kotitalouksia, joiden tuloista suuri osa menee kulutukseen.

Onni onnettomuudessa on, että ainakaan toistaiseksi kuluttajahintojen kohoaminen ei ole ollut kovin laaja-alaista vaan johtuu pääasiassa energiasta. Se vaikuttaa silti epäsuorasti monien muiden hyödykkeiden hintoihin.

Kun tavaroita ja palveluja tuottavien ja myyvien yritysten kustannukset kasvavat kallistuneen energian takia, ne joutuvat ajan mittaan nostamaan kuluttajahintojaan säilyttääkseen kannattavuutensa.

Inflaatiota eli kuluttajahintojen kohoamista tarkastellaan kuluttajahintaindeksillä. Siihen lasketaan satojen hyödykkeiden hintojen muutokset. Kuluttajahintaindeksi mittaa siis nimenomaan kuluttajahintojen muutosta eikä hintatasoa.

Lue lisää: Päärynät, miedot oluet ja muut arkiset tuotteet kallistuvat nopeammin kuin aikoihin – HS:n laskuri kertoo, kuinka paljon kahvikupillisen hinta on jo noussut

Muutosta verrataan kuukausittain aina edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen, jolloin saadaan selville inflaatiovauhti.

Asiaa voi hahmottaa yksinkertaistetulla esimerkillä.

Jos jonkin tuotteen kuluttajahinta kohoaa vuoden kuluessa 10 eurosta 11 euroon, sen inflaatio on kymmenen prosenttia. Mikäli hinta pysyy seuraavan vuoden ajan 11 eurossa, inflaatio on pysähtynyt.

Jos taas hinta kohoaa seuraavan vuoden aikana 11 eurosta 12,1 euroon, inflaatiovauhti on edelleen kymmenen prosenttia. Kymmenen prosenttia 11 eurosta on 1,1 euroa.

Suomessa inflaatiovauhti on hitaampaa kuin monissa eurovaltioissa.

Joulukuussa inflaatiovauhti Suomessa oli Euroopan unionin tilastokeskuksen Eurostatin ennakkotietojen mukaan 3,2 prosenttia. Euroalueella se oli keskimäärin 5,0 prosenttia.

Inflaation tulkinnassa keskeistä on se, kuinka laajasti kuluttajahinnat muuttuvat. Energian ja ruoan hinnat ovat alttiita nopeille ja tilapäisille muutoksille. Siksi ekonomistit tarkkailevat pohjainflaatiota, josta on poistettu energian ja ruoan vaikutus.

Lue lisää: Kahvipaketin hinta nousee nyt vauhdilla, ja hurja hinnannousu saattaa olla vasta esimakua – ”En edes halua kuvitella, mitä se tarkoittaisi”

Pohjainflaatio oli euroalueella joulukuussa 2,6 prosenttia. Tämän artikkelin grafiikoissa viimeinen tieto inflaation osatekijöistä on marraskuulta, koska joulukuulta on käytettävissä vasta ennakkotiedot.

Euroalueen kuluttajahintaindeksissä energian painoarvo on verraten pieni: 9,5 prosenttia. Energian poikkeuksellisen voimakkaan kallistuminen se on kuitenkin keskeinen syy inflaation kiihtymiseen: joulukuussa energia kallistui euroalueella 26 prosenttia verrattuna edellisen vuoden joulukuuhun.

Suurin merkitys kuluttajahintojen kallistumiseen on palveluilla. Niiden painoarvo kuluttajahintaindeksissä on 42 prosenttia, ja ne kallistuivat 2,4 prosenttia.

Toiseksi suurin merkitys on teollisuustuotteilla, joiden painoarvo indeksissä on 27 prosenttia. Joulukuussa teollisuustuotteiden inflaatiovauhti oli 2,9 prosenttia.

Kuluttajahintojen kallistuminen palautuu yleensä talouden kahteen perusasiaan: kysyntään ja tarjontaan. Jos kysyntä on tarjontaa suurempi, hinnat kallistuvat.

Kysynnän kasvu johtuu yleensä talouden elpymisestä. Koronaviruspandemian pahimmassa vaiheessa kuluttajien säästöt kasvoivat, koska kulutusmahdollisuudet vähenivät liikkumisen ja elinkeinotoiminnan rajoitusten takia.

Kun rajoituksia runsas vuosi sitten kesän kynnyksellä purettiin, ihmisillä oli säästöjen takia varaa kuluttaa enemmän.

Tarjonnan ongelmat johtuvat etenkin siitä, että koronaviruspandemian takia tehtaita suljettiin tai niiden toimintaa rajoitettiin tartuntojen hillitsemiseksi. Suuren epävarmuuden takia yritykset myös lykkäsivät investointejaan tuotantokapasiteetin kasvattamisen.

Kun kysyntä rajoitusten purkamisen jälkeen purskahdusmaisesti lisääntyi, tarjonta ei pystynyt vastaamaan kysyntään. Monista kuluttajatuotteista, raaka-aineista ja komponenteista tuli pulaa, mikä on omiaan kohottamaan niiden hintoja.

Lue lisää: Kiihtyvä inflaatio voi ruhjoa koko maailman­taloutta, ja sijoittajat ovat peloissaan

Energian kallistuminen on merkittävä syy inflaation kiihtymiseen Suomessa ja euroalueella. Torstaina 98-oktaanisen bensiinin litrahinta oli ylittänyt Malmilla jo kahden euron rajan.

Energiaa tarvitsevat kaikki: joko ravintona tai polttoaineena.

Monissa kotitalouksissa on pantu merkille sähkön ja polttonesteiden kallistuminen. Se johtuu etenkin raakaöljyn ja maakaasun kallistumisesta sekä poikkeuksellisista sääoloista johtuvasta tuuli- ja vesivoiman verraten vähäisestä tuotannosta.

Euroalueella maakaasun kallistuminen johtuu myös poliittisista jännitteistä, sillä Venäjä ei ole lisännyt maakaasun myyntiään. Suomen energiankulutuksessa maakaasun osuus on verraten vähäinen.

Rahoitusmarkkinoiden futuurien perusteella energian kallistumisen pitäisi lähiaikoina hiljalleen pysähtyä, mikä siis hidastaisi inflaatiovauhtia. Pidemmän ajan kuluessa markkinat arvioivat energian jopa halpenevan tarjonnan ongelmien hellittäessä.

Saksa on euroalueen suurin kansantalous, jolla on huomattava vaikutus myös euroalueen kuluttajahintaindeksiin.

Kun tavarat ja palvelut kallistuvat Saksassa voimakkaasti, se vauhdittaa koko euroalueen inflaatiota.

”Inflaatio on kiihtynyt Saksassa tietyissä yksittäisissä hyödykeryhmissä, joissa korostuvat matkailun avautumisen vaikutukset, energian hinnan nousu sekä pandemian aikana kasvanut kysyntä ja tuotannon pullonkaulat. Lähtökohtaisesti näillä tekijöillä on kertaluonteinen vaikutus hintatasoon”, sanoo neuvonantaja Lauri Vilmi Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolta.

Saksassa arvonlisäverotuksen keventäminen koronaviruspandemian taloudellisten vahinkojen hillitsemiseksi alkoi hidastaa inflaatiota kesällä 2020.

Kevennys päättyi vuodenvaihteessa 2020–2021, minkä seurauksena kuluttajahinnat alkoivat vaiheittain kohota. Vaikutus poistunee kuluvan vuoden alussa, koska hintojen muutosta lasketaan edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Yksittäisistä hyödyke-eristä Saksassa on kallistunut etenkin liha. Tarkoittaako tämä sitä, että Saksassa ei enää syödä makkaraa yhtä intohimoisesti kuin ennen?

”Ruoan hinnassa on yleisestikin melko voimakkaita satunnaisista tekijöistä johtuvia vaihteluita. Esimerkiksi lihan hintojen kohoamiseen Saksassa on vaikuttanut arvonlisäveron kevennyksen poistamisen lisäksi se, että broilerinliha on kallistunut tarjontaa rajoittaneen lintuflunssan takia”, Vilmi sanoo.

Hän painottaa myös, että talouden avautumisen seurauksena ravintoloiden kysyntä on elpynyt.

Talouden ennustaminen on erittäin vaikeaa, ja inflaation ennustaminen luotettavasti on liki mahdotonta. Jos inflaatio-odotukset kasvavat, ne yleensä myös toteutuvat.

Toistaiseksi euroalueen keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat kutakuinkin kahdessa prosentissa eli siellä, missä niiden Euroopan keskuspankin hintavakaustavoitteen mukaan pitääkin olla.

Useat tutkimuslaitokset ja liikepankit arvioivat markkinoiden tavoin, että euroalueella inflaatio hidastuu kuluvan vuoden mittaan.

Toisaalta koronaviruspandemian pahenemisella saattaa pahimmassa tapauksessa olla arvaamattomia vaikutuksia sekä tarjontaan että kysyntään.

Euroopan keskuspankki on viestittänyt, että inflaatio voi tilapäisten tekijöiden takia olla tänä vuonna sen kahden prosentin hintavakaustavoitetta ripeämpää, jotta tavoite ylipäätään saavutetaan keskipitkällä aikavälillä.

Euroalueella ongelmana oli vuosikausia, että inflaatio oli selvästi alle kaksi prosenttia – ja ajoittain jopa negatiivinen.

Yhdysvalloissa tilanne on erilainen. Siellä talous on elpynyt euroaluetta voimakkaammin, inflaatio kiihtynyt jo seitsemään prosenttiin ja vaarana on sen tarttuminen laaja-alaisesti palkkoihin.

Yhtä kaikki lienee todennäköistä, että poikkeuksellisen hitaan inflaation aikakausi euroalueella on päättynyt. Ainakin tilapäisesti.