Restel on ostanut monia tunnettuja ravintolaketjuja pandemian keskellä – Ovatko Suomen ravintolat keskittymässä suuryrityksille? - Talous | HS.fi

Restel on ostanut monia tunnettuja ravintola­ketjuja pandemian keskellä – Ovatko Suomen ravintolat keskittymässä suur­yrityksille?

Restelin hankinnat eivät ole keskittyneet koronasta kärsineisiin kohteisiin vaan erilaisiin tunnettuihin brändeihin, sanoo toimitusjohtaja Mikael Backman.

Ravintolaketjut Classic Pizza ja Hangon Makaronitehdas myytiin Restelille. Classic Pizza -ravintolan kyltti Hangossa heinäkuussa 2018.

15.1. 12:01

Ravintola-ala on koronavirustilanteen myötä jo pitkään ollut vaikeuksissa, ja epidemian kiihtyessä uusia alaan kohdistuvia rajoituksia pohditaan jälleen. Pandemia ei kuitenkaan ole jäädyttänyt liiketoimintaa täysin, ja alan kohteista käydään nyt vilkasta kauppaa.

Varsinkin ravintola-alan suuret toimijat ovat viime aikoina haalineet portfolioihinsa monia uusia kohteita. Esimerkiksi alkuviikosta kerrottiin, että ravintolayhtiö Restel on ostanut Classic Pizza ja Hangon Makaronitehdas -ketjut.

Restel omisti jo entuudestaan yli 200 ravintolaa ympäri Suomen. Sen ketjuun kuuluvat esimerkiksi pikaruokaravintolat Burger King ja Taco Bell sekä baarit Hemingway’s ja O’Learys.

Monelle on varmasti herännyt kysymys, käyttävätkö suuret ravintola-alan toimijat nyt hyväkseen koronapandemian aiheuttamaa ahdinkoa ja ostavat kohteita pilkkahintaan. Onko Suomessa siis tapahtumassa ravintoloiden laajamittaista ketjuuntumista?

”En usko”, toteaa Restelin toimitusjohtaja Mikael Backman heti.

Hänen mukaansa Restelin tavoitteena ei ole ostaa ”hirveää määrää” eri ravintoloita vaan tehdä vain strategisia hankintoja. Ketjua on alettu kasvattaa jo ennen koronapandemiaa ja tahtia on jatkettu sen aikanakin.

Restel on Backmanin mukaan hankkinut noin kaksi ravintolaa kuukaudessa eikä koronatilanne ole vaikuttanut niiden myyntihintoihin. Esimerkiksi Classic Pizzan ostoprojekti alkoi hänen mukaansa jo kolme vuotta sitten mutta entinen omistaja kieltäytyi moneen otteeseen myymästä.

”Nyt oli vihdoin oikea hetki myydä, ja olen siitä iloinen. Omistajat olisivat voineet halutessaan jatkaa vielä vuosikausia, eikä ketju lähtenyt millään pilkkahinnalla.”

Myös pörssiyhtiö Noho Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström kuvailee Suomen ravintolamarkkinaa pirstaleiseksi.

”Suomessa on noin 11 000 ravintolaa, ja jos meillä yhtenä alan suurimmista kokonaisuuksista on noin 200 ravintolaa Suomessa, niin siitä saa kuvan miten pirstaloitunut markkina edelleen on”, Vikström viestittää HS:lle sähköpostitse.

”Kasvustrategiamme rakentuu vahvasti Suomen ulkopuolelle, erityisesti Norjaan. Suomessa keskitymme Friends & Brgrs -ketjun kasvattamiseen, emme niinkään yksittäisten ravintoloiden ostamiseen.”

Vaikka moni yrittäjä on koronan takia ahdingossa ja haluaisi myydä ravintolansa, ei kovin moni ole kiinnostunut niitä ostamaan, Backman arvioi.

Restelin hankinnat eivät ole hänen mukaansa keskittyneet tällaisiin koronasta kärsineisiin kohteisiin vaan erilaisiin tunnettuihin brändeihin, kuten Classic Pizzaan ja Taco Belliin. Brändien elinvoimasta jotain kertoo myös yhdysvaltalaisen pikaruokaketjun KFC:n rantautuminen Suomeen pandemian keskellä.

”Siinä mielessä ajattelen, että ravintolatoiminta keskittyy nimenomaan näihin suuriin brändeihin tällä hetkellä. Arvelen kuitenkin, että koronan jälkeen pienet yritykset ja esimerkiksi gourmet-ravintolat alkavat taas kukoistaa”, Backman sanoo.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö Maran toimitusjohtaja Timo Lappi kuvailee Suomen ravintolakenttää hyvin monipuoliseksi. Hänkään ei allekirjoita ajatusta, jonka mukaan ravintolat keskittyisivät nyt entistä harvempien yritysten käsiin.

Maran jäsenistöstä valtaosa on edelleen yksityisiä yrittäjiä, ja lisäksi Lappi muistuttaa, että montaa ketjuravintolaakin pyörittää itse asiassa franchising-yrittäjä.

”Uskon, että nyt ostetaan etenkin sellaisia ravintoloita, joilla menee hyvin. Mutta siinäkään en ole huomannut isoa aaltoa”, hän sanoo.

Lappi nostaa esiin, että koronarajoitukset ovat kohdelleet ankarasti niin suuria kuin pieniäkin yrityksiä ja ketjuja. Toisaalta esimerkiksi pikaruokaravintolat ovat pärjänneet usein muita paremmin, ja isot yritykset taas ovat yritysrakenteensa vuoksi selvinneet muita helpommin, jos niillä on muutakin liiketoimintaa.

Koronakriisin aikanakin uusia yksityisten yrittäjien pyörittämiä ravintoloita on kuitenkin pystytetty ahkerasti.

”Olemme itsekin hämmästyneitä, miten paljon yrityksiä on perustettu”, Lappi sanoo.

Ravintolaliiketoiminnan aktiiviset markkinat näkyvät myös Yrityspörssi-verkkopalvelussa, jonka kautta voi ostaa ja myydä yrityksiä.

Yrityspörssin toimitusjohtajan Meri Varkoi-Anhavan mukaan ravintoloita ilmoitettiin myytäväksi viime vuonna noin seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Samoin ravintolat ovat olleet verkkopalvelun katsotuimpia kohteita, eli kiinnostuneita ostajiakin löytyy.

Sekä myyjiä että ostajia kuitenkin on hänen mukaansa hidastanut koronatilanteen ja -rajoitusten aiheuttama epävarmuus. Osa ravintolayrittäjistä saattaa nyt esimerkiksi odottaa, että pääsee rajoitusten helpotuttua ennen yrityksen myyntiä näyttämään todellisen tuloksenteko­kykynsä.

”Siinä mielessä potentiaali myytävien kohteiden kasvulle voisi olla suurempikin.”

Vuonna 2020 myytäviä ravintola-alan kohteita ilmoitettiin Yrityspörssissä yhteensä 220, ja vuonna 2021 vastaava lukema oli 236. Vaikka korona on jarruttanut markkinaa, on kauppojakin Varkoi-Anhavan tietojen mukaan syntynyt hyvin.

”Myyntipäätös ja yrityskauppa on yksi normaali vaihe yritystoimintaa. Esimerkiksi tarve vaihtaa uraa tai jäädä eläkkeelle ei poistu, olipa koronaa tai ei”, hän sanoo.

Artikkeliin liittyviä aiheita