Uudet koronatuet saavat kehuja yrittäjiltä, mutta muun muassa kesän festarien kohtalo on vaakalaudalla jo lähiviikkoina - Talous | HS.fi

Uudet koronatuet saavat kehuja yrittäjiltä, mutta muun muassa kesän festarien kohtalo on vaakalaudalla jo lähiviikkoina

Rajoitus- ja tukipäätösten yhtäaikaisuutta kaivataan, samoin kuin erilaisten tukijärjestelmien väliinputoajien parempaa huomioimista. Työvoimapulan uhka lisää ravintola- ja tapahtuma-alan vaikeuksia, kun toiminnan jatkuvuus on koetuksella.

JVG esiintyi Ruisrockissa Turussa 6. heinäkuuta 2019. Jos suuret kansainväliset tähtiesiintyjät jättävät Eurooppa-kiertueensa kesällä väliin, suurilta festivaaleilta putoaa pohja.

15.1. 18:50

Hallituksen koronaministerityöryhmä kertoi perjantaina valmistelevansa joukon uusia korvauksia yrityksille ja yrittäjille pandemiaa koskevien sulkemistoimien johdosta.

Tukipaketin kooksi elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) arvioi 200–250 miljoona euroa riippuen siitä, toteutuuko ravintolasulku. Korvauksia ja tukia maksetaan sulku- ja rajoitustoimien osalta enintään helmikuun loppuun saakka.

Helsingin Sanomien haastattelemat yritysten edustajat pitävät tietoja uusista tuista positiivisina, joskin rajoitus- ja tukipäätösten toivottaisiin tulevan yhtäaikaisesti.

Eurooppalaisittain harvinaista lomautusjärjestelmää kehutaan tukimuotona, jonka moni muu maa on joutunut kehittämään vain koronakriisin ajaksi. Sen ongelmana ovat kuitenkin esimerkiksi yt-neuvottelujen aiheuttamat pitkät neuvotteluajat.

Ravintola- ja tapahtumapuolella moni jää tukijärjestelmän väliinputoajaksi.

Lähiviikkoina ratkeaa myös kesän festivaalien tulevaisuus, kun moni pääesiintyjä päättää, lähteekö se lainkaan Euroopan-kiertueelle.

Ravintolayhtiö Nohon toimitusjohtaja Aku Vikström kritisoi hallitusta siitä, että päätökset rajoituksista ja korvauksista ovat tulleet eri aikaan.

”STM [sosiaali- ja terveysministeriö], joka on kriisin johdossa, katsoo sitä omasta perspektiivistään, joka on varmaan heille oikea. Mutta kun he eivät ole yhteydessä TEM:ään [työ- ja elinkeinoministeriö], rajoitukset ja korvaukset eivät kulje käsi kädessä.”

Vikströmin mukaan Tanskassa ja Norjassa korvauksista kerrotaan paremmin samanaikaisesti rajoitusilmoitusten yhteydessä.

”Matalapalkka-aloilla ihmiset ovat olleet lomautuksissa todella kovilla”, Nohon toimitusjohtaja Aku Vikström sanoo.

Suomessa on eurooppalaisittain katsoen poikkeuksellinen lomautusjärjestelmä, jossa työnantajat voivat lomauttaa työntekijöitään niin, että työntekijät saavat pääosin valtion kustannettavaksi tulevaa ansiosidonnaista korvausta.

Valtion tukeen on Suomessa niin totuttu, että moni ei osaa edes mieltää sitä koronatueksi, vaikka se on harvinaisuus EU-maissa.

Toisaalta koronapandemian aikana monessa maassa on kehitetty lomautusta vastaavia tukimuotoja, joiden ehdot saattavat olla jopa Suomen lomautusehtoja avokätisempiä.

Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa valtio maksaa 80–90 prosenttia työntekijöille maksetuista palkoista sulkuajoilta, jos työnantaja sitoutuu siihen, että työntekijöitä ei irtisanota, Vikström kertoo.

Näin saadut tuet ovat parempia kuin se, että Suomessa työnantajalla on ollut ensin 14 päivän neuvotteluaika ennen lomautusten alkua.Lisäksi Norjan ja Tanskan korvaukset työntekijöille ovat Suomen ansiosidonnaista tai Kelan maksamia korvauksia suuremmat, Vikström vertaa.

Lisäksi työntekijöillä on ollut ennen uusia päätöksiä viiden päivän karenssi ennen kuin työttömyyskassan jäsenet ovat päässet ansiosidonnaiselle päivärahalle.

Vikström sanoo kuitenkin periaatteessa olevansa sitä vastaan, että valtio tukisi yrityksiä.

Mutta tilanteissa, joissa yhteisen hyvän nimissä joudutaan puuttumaan joidenkin elinkeinojen toimintaedellytyksiin, on eduskunnankin mukaan kohtuulliset korvaukset annettava, hän muistuttaa.

Noho on Vikströmin mukaan saanut valtiolta korvauksia 3,8 miljoonaa euroa, kun lomautuksista työntekijöille maksettavia tukia ei oteta huomioon.

Norjasta tukea on saatu 2,9 miljoonaa euroa ja Tanskasta 2,5 miljoonaa.

Vuonna 2020 Noho teki 20 miljoonaa euroa tappiota. Viime vuoden tulos ei ole vielä julkinen.

Vikström muistuttaa erityisesti isojen yritysten kärsivän tukia rajoittavista leikkureista, jotka kohdistuvat kiinteisiin kuluihin.

Noholla on 200 vuokrasopimusta, joissa rasitus kohdistuu ravintoloihin aivan samoin kuin pienemmilläkin ravintolayrittäjillä.

SuomeN Yrittäjät -järjestö antoi jo tuoreeltaan perjantai-iltana kiitosta hallitukselle tukitoimista.

Lisätoiveina oli tosin yt- ja lomautusaikojen lyhentäminen nykyisestä.

”Olennaista on, että prosessi vie viikkoja, mikä on liian paljon, kun rajoituksia laitetaan päälle päivien varoitusajalla”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen alleviivaa.

”On kohtuutonta, että rajoitetaan liiketoimintaa mutta ei anneta keinoja sopeutua siihen”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien johtaja Janne Makkula kehuu Suomen lomautusjärjestelmän toimivuutta kriisissä.

”Se on helmi verrattuna moneen muuhun maahan. Ei ole tarvinnut rakentaa järjestelmää pandemiaa varten. Se tuo joustavuuden juuri tällaisiin yllättäviin tilanteisiin.”

Ongelmia syntyy Makkulan mukaan siitä, että yhteistoimintasäännöt vaativat pitkiä neuvotteluaikoja.

Yt-säännöt koskevat Suomessa jo 20 hengen yrityksiä, kun EU-direktiivissä raja kulkee 50 työntekijän kohdalla.

Yt-prosessi on suunniteltu ensi kädessä irtisanomisia varten, mutta Suomessa se koskee myös lomautuksia, Makkula huomauttaa.

”Varsinkin tilanteissa, joissa rajoituksia tulee nopeasti, neuvotteluaika on liian pitkä.”

Siksi Yrittäjät ajaa ilmoitusajan lyhentämistä 14 päivästä viiteen.

Tällöin valtion olisi pidettävä huoli siitä, että työntekijän ansiomenetys korvattaisiin, vaikka ilmoitusaika lyhenisi.

”En haluaisi nähdä tilannetta työntekijöiden ja työnantajan vastakkainasetteluna, kun valtio rajoittaa mahdollisuutta rajoittaa elinkeinoa”, Makkula sanoo tilanteesta, jossa työnantajalta vaadittavan neuvotteluajan lyhentäminen vähentäisi työntekijän ansioita. Tällöin korvaus työntekijälle menetyksestä tulisi tulla valtiolta.

Lipunmyyntiyhtiö Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaa arvioi Tiketin saaneen suhteellisen hyvin tukia.

”Olemme menettäneet liikevaihtoa noin neljä miljoonaa euroa kahden vuoden aikana, ja tukia on tullut noin 800 000 euroa.”

Näistä tuista satatuhatta euroa on Business Finlandilta saatua investointeihin käytettävää rahaa.

Vuonna 2020 Tiketti teki 350 000 euroa tappiota, mutta vuonna 2021 yhtiö oli voitollinen.

”Paras tuki on sallia toimiminen”, Tiketin toimitusjohtaja Mirva Merimaa sanoo.

Tämän vuoden alku on ollut Tiketille raskaasti tappiollista. 35 työntekijästä viisi on lähtenyt joko muulle alalle tai opiskelemaan, Merimaa kertoo.

Uusien työntekijöiden kouluttaminen on sekin yrittäjälle taakka. ”Tämä on kisällitoimintaa. Kukaan ei tule valmiina lippualan ammattilaiseksi.”

Hallituksen nyt antamat lupaukset uusista tuista ovat Mirva Merimaan mukaan hyviä, joskin hän toivoo, että niin tapahtumatakuita kuin sulkukorvausta kehitettäisiin edelleen työ- ja elinkeinoministeriössä.

”Tapahtumatakuu tulisi ulottaa kaikkiin tapahtumiin ja varmistaa paremmin sen valuminen myös alihankintaketjulle.”

”Sulkukorvaus tulisi ohjata myös suljetuille toiminnoille, ei pelkästään tiloille.”

Tukijärjestelmän väliinputoajia ovat toisaalta isoimmat tapahtumajärjestäjät ja toisaalta erilaiset yksinyrittäjät ja artistit, Mirva Merimaa arvioi.

Toimitusjohtaja Juhani Merimaa Helsinki Rock & Roll Oy - ja Vantaa Festivaalit Oy -yhtiöistä kertoo rock-klubi Tavastian saaneen tukia kahden vuoden aikana noin 1,3 miljoonaa euroa.

”Liikevaihtoa olemme menettäneet Tavastiassa pitkälti yli 20 miljoonaa. Olemme kahden vuoden jälkeen tappiolla. Onneksi oli Ismo Alangon keikat.”

Juhani Merimaan mukaan tapahtuma-alalla on jo vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistä.

Muun muassa Ruisrockia järjestävä Vantaa Festivaalit on puolestaan saanut festivaalitukia sen verran, että festivaaliyhtiö on ”noin nollilla tai kevyesti miinuksella” kahden koronavuoden jälkeen. Tuet ovat tässä auttaneet merkittävästi, Merimaa sanoo.

Merimaa kertoo, että kesän festivaaleilla on edessään jännittävät lähiviikot. Helmikuun alkuun mennessä moni iso yhtye ja artisti päättää, lähtevätkö ne lainkaan Euroopan-kiertueille.

Kielteiset päätökset voivat johtaa moniin ongelmiin festivaaleilla, jos festivaalin luonne muuttuu, ja se saattaa johtaa lippujen peruuttamiseen, Merimaa kertoo.

Tällöin järjestäjien täytyy päättää, pidetäänkö jonkinlaisia pienempimuotoisia festivaaleja, jotta ammattimaisesta työvoimasta saadaan pidettyä kiinni ja yleisön mielenkiinto tapahtumiin saadaan pidettyä yllä.

Hevijätti Iron Maidenia odotetaan Suomeen kesäkuussa. Sen Euroopan-kiertueen kohtalo ratkennee lähiaikoina. Rockfest on tuomassa yhtyeen Hyvinkäälle.

Lomautusten myötä moni tapahtuma-alan ammattilainen on jo hakeutunut uusille aloille.

”Helmikuussa on tullut jo tilaisuuksien peruutuksiakin, kun ei ole saatu työvoimaa.”

Esimerkiksi Suomi–Ukraina-jalkapallo-otteluun jäi tulematta useita turvamiehiä, vaikka heidät oli palkattu, Merimaa kertoo.

"Olen myynyt jo veneen ja prätkän, ja nyt menen oikeisiin töihin.”

Juhani Merimaan mukaan erityisesti erilaiset yksinyrittäjät ja kulttuurialan alihankkijat ovat jääneet pandemian kärsijöiksi.

Vaikka yksinyrittäjillekin annetaan palkkatukea, sitä saa vain, jos on mahdollisuus ottaa ensin pankista lainaa maksaakseen itselleen palkkaa, Merimaa muistuttaa.

Merimaa kertoo kuvaavan esimerkin siitä, mitä eräs yksinyrittäjä oli sanonut lähtiessään alalta muihin töihin, vaikka Merimaa oli yrittänyt eri keinoin maalata kyseiselle henkilölle ruusuista tulevaisuutta alalla.

”Olen myynyt jo veneen ja prätkän, ja nyt menen oikeisiin töihin”, hän oli sanonut Merimaalle.

”Kysyin, että mitä ne oikeat työt ovat. ’Kaikkea muuta kuin mitä sä tarjoat’, hän vastasi.”