Thomas Zilliacus on vuosikausia viettänyt talvikuukausia Itävallan St. Christophin alppikylässä.

Iloinen mies – Thomas Zilliacusin ihmeellinen elämä

Nokian viestintäjohtajaksi 25-vuotiaana nimitetty Thomas Zilliacus siirrettiin Nokian Kaakkois-Aasian johtajaksi, kun hänen hilpeä elämänsä herätti liikaa huomiota Helsingissä.

Suomen liike-elämässä pisimmälle päässeet ihmiset ovat puheissaan yleensä perin varovaisia. Björn Wahlroos on poikkeus.

Thomas Zilliacus on toinen poikkeus.

Nuorempi polvi ei ehkä häntä tunne, mutta 1970–1980-luvuilla Zilliacus tuntui pelmahtavan esiin joka puolelta.

Hän oli opiskelijapoliitikko ja opiskelijalehti Studentbladetin päätoimittaja, HJK:n jalkapallojaoksen puheenjohtaja ja työelämään siirryttyään jo 25-vuotiaana Nokian globaali viestintäjohtaja. 1980-luvun alussa nuoria kaupunkilaisia ammattilaisia alettiin kutsua jupeiksi, ja Zilliacus oli juppien juppi – itsevarma, komea ja onnekas kuin Hannu Hanhi.

Vuosina 1980–1993 Zilliacus työskenteli Nokiassa, valtaosan ajasta Aasiassa.

Nokian-vuosiensa aikana hän ehti myös perustaa mallitoimisto Paparazzin, yhdessä tyttöystävänsä Laila Snellmanin kanssa.

1990-luvun lopulla hän oli perustamassa Hartwall-areenaa ystävänsä Hjallis Harkimon kanssa ja ehdotti vuonna 2012 hallin ja Jokereiden myymistä venäläisille.

”Hjallis sanoi silloin, että hän ei koskaan myy venäläisille.”

Zilliacuksen, 68, viimeisimpiä uurastuksia on hänen perustamansa sosiaalisen median yhtiön Yuuzoon listaaminen Singaporen pörssiin vuonna 2014.

Zilliacus on mies, jonka elämä näyttää aina luistavan hyvistä sattumista toiseen vaikka välillä kävisikin nurjalla puolella. Hänen tarinansa on samalla kuin pikakelaus Suomen talouselämän kehityksestä, juppivuosien kiihkosta Nokian nousuun ja tuhoon – ja teknologian tuomaan murrokseen.

Keväällä 1972 helsinkiläinen Thomas Zilliacus sai ylioppilaslakin Töölön ruotsinkielisestä Zillenistä ja haki opiskelemaan vain sellaisiin paikkoihin, joihin ei vaadittu pääsykokeen suorittamista.

”Laiska kun olin”, Zilliacus sanoo.

Diplomaatin ura kiinnosti. Pelkillä papereilla hän pääsi sekä Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan että ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun eli Hankenille, joten Zilliacus aloitti opiskelut molemmissa.

Eikä aikaakaan, kun Zilliacus oli mukana ylioppilaspolitiikassa: ensin radikaalina demarina ja sitten Rkp:ssä. Hän istui Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan keskustavasemmistolaisen hallituksen puheenjohtajana heinäkuusta 1977 tammikuun loppuun 1979.

Vuoden 1978 itsenäisyyspäivänä ylioppilaspoliitikon tehtäviin kuului pitää puhe Senaatintorin rappusilla. Se osoittautui uran kannalta käänteentekeväksi.

Taistolaiset olivat ennen puheenpitoa vaatineet, että puhe on kirjoitettava yhdessä, koska heidän mielestään Zilliacus puhui ylioppilaskunnan edustajana.

”Sori nyt, mutta minä puhun ihmisenä enkä ylioppilaskuntana, vastasin.”

Zilliacus piti perin isänmaallisen puheen taistolaisten kiusaksi.

Seuravana maanantaina puhelin soi. Zilliacukselle kerrottiin, että Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan johtaja Max Jakobson oli ollut torilla kuuntelemassa puhetta. Hän oli pitänyt kuulemastaan ja halusi tavata.

Jakobson tarjosi Zilliacukselle työpaikkaa Evassa.

”Sehän oli sitä aikaa, kun politiikassa olivat kaikki nuoret Liikasen Ekistä lähtien, ja ne halusivat Evaan jonkun nuoren miehen, jolla oli oikeat kontaktit.”

24-vuotias Zilliacus nimitettiin Evaan tittelillä ”vanhempi tutkija”.

Akateemisen Sosialistiseuran ASS:n Yliopiston Tiedonantaja -lehdessä 4/1979 julkaistiin sarjakuva, jossa HYY:n hallituksen entinen puheenjohtaja ”Tuomas Niljakkuus” pettää opiskelijoiden luottamuksen.

Eräässä Evan tilaisuudessa Zilliacusta lähestyi tukevahko herrasmies. Hän oli Nokian varatoimitusjohtaja Harry Mildh, joka taas kertoi Nokian toimitusjohtaja Kari Kairamon haluavan tavata Zilliacusin.

”Saunottiin Karin kanssa Nokian pääkonttorissa Mikonkadulla ylimmässä kerroksessa yhtenä iltapäivänä, ja ne tarjosivat minulle Nokian viestintäjohtajan paikkaa”, Zilliacus kertoo.

Oli vuosi 1980. Zilliacus oli tuolloin 25-vuotias.

”Itse asiassa tunsin Nokian niin huonosti, että mä kuvittelin sen olevan vain kumisaapasfirma. Mutta kävi siis ilmi, että se oli paljon muutakin.”

Nokian viestintäjohtajana Zilliacus viihtyi hyvin myös Helsingin yössä: Kaivohuoneella ja Rocktailsissa, usein ikäistensä naisten seurassa. Seurapiirikaunottarien, kuten silloin sanottiin.

”En kiellä, ettenkö olisi tuohon aikaan ollut ihastunut kauniisiin naisiin. Olen aina ollut, sanotaanko, esteetikko”, Zilliacus myöntää.

Suomennetun hittikirjan Sinkkunaisen käsikirjan kuvitusta 1980-luvun juppivuosilta. Nuori nainen saa hyvältä haltijalta kolme toivomusta.

Zilliacus itsekin pukeutui näyttävästi laatuvaatteisiin. Usein tavaramerkkinä oli harteille kiedottu villapusero, töihin mennessä laadukas puku.

Esa Saarinen sanoi minulle jokin aika sitten tavatessamme, että oli aina mukava katsoa tyylikkäästi pukeutunutta miestä, kun kävelin töihin Neitsytpolulta Mikonkadulle, vaikka emme silloin vielä tunteneetkaan.”

Zilliacuksen tuolloinen työmatka kulki kotoa Ullanlinnasta Nokian pääkonttoriin Mikonkadulle, kun taas filosofi Saarinen käveli samoihin aikoihin kotoaan Bulevardilta työpaikalleen yliopistolle.

Zilliacus oli myös innokas jalkapalloilija. Hän oli 1980-luvulla HJK:n jalkapallojaoston puheenjohtaja ja 20-vuotiaana divaritason keskikenttäpelaaja Grankulla IFK:ssa. Kauniaislainen joukkue oli Kauniaisissa asuvalle suomenruotsalaiselle Zilliacusille luonteva valinta.

Opiskeluaikoinaan hän oli Brasiliassa stipendiaattina ja pääsi suhteilla harjoittelemaan pelaamaan mahtiseura FC Fluminensen nuorisoakatemian joukkueessa. Sitä kesti neljä kuukautta. Jalkapallouran tähtihetkiin kuului pelaaminen Maracanãn jättistadionilla sellaisten Brasilian maajoukkuetähtien kuin Rivelinon ja Carlos Alberton kanssa.

Brasiliassa vuonna 1975 stipendiaattina ollessaan Thomas Zilliacus kävi Fluminensen nuorisoakatemian harjoituksissa Rio de Janeirossa.

Vuonna 1983 Zilliacus perusti tyttöystävänsä Laila Snelmannin kanssa mallitoimisto Paparazzin. Syy oli hyvin käytännöllinen. Snellman teki mallintöitä ja järjesteli työnsä ohessa muita malleja kuvauksiin.

”Laila valitti kerran, että kuvaaja oli pyytänyt häntä hoitamaan viisi mallia kuvauksiin. Kysyin, että eikö Suomessa ole yhtään mallitoimistoa. Kun ei ollut, sanoin, että sellainen täytyy perustaa.”

Lehtileike Paparazzin toiminnan aloittamisesta.

Paparazzi-nimen Zilliacus kertoo keksineensä eräällä Hollannin-matkallaan.

Mallitoimisto kiinnosti yritysjohtajiakin.

Kari Kairamo halusi Paparazzin hallitukseen kunnes Harry Mildh sanoi, että sellainen olisi Nokian pääjohtajalle täysin sopimatonta. Tuolloin Sanomissa työskennellyt Kari Stadigh joutui puolestaan Aatos Erkon puhutteluun siitä, että oli suostunut Paparazzin varatilintarkastajaksi, Zilliacus kertoo.

Mallitoimiston perustamisen jälkeen Zilliacus oli yhä Nokian viestintäjohtajan tehtävässä, ja työantajalle hänen vauhdikas elämänsä alkoi olla jo rasite, Zilliacus kertoo. ”Eihän se sovi, että viestintäjohtaja on tunnetumpi kuin itse firma”, Harry Mildhille kuiskuteltiin.

Thomas Zilliacus lyhytikäisen miesten tyylilehti Cosmoksen kannessa oikeassa ylänurkassa näyttelijä Danny DeViton vasemmalla puolella.

Eräänä maanantaina Nokian johtoryhmän lounaalla Mikonkadulla yksi johtajista ehdotti, että Nokian pitäisi lähettää oma mies Aasiaan, koska ”siellähän on miljardeja ihmisiä”.

”Kari [Kairamo] sanoi, että helvetin hyvä idea, katseli pöydän ympäri ja näki, että minä olin 20 vuotta kaikkia muita nuorempi. Varmasti palkkakin oli kaikista heikoin, eikä minulla ollut perhettä.”

Niin Thomas Zilliacusista tuli Nokian Aasian- ja Tyynenmeren toimintojen aluejohtaja.

Asemapaikaksi valittiin Singapore, koska sinne Finnairilta löytyi suora lento.

Mobiilivallankumous oli tuolloin juuri alkamassa. Zilliacus muistaa, että Kaakkois-Aasian myyntitavoitteeksi asetettiin 45 000 matkapuhelinta.

”Mutta niitä myytiin varmaan yli 45 miljoonaa.”

Zilliacusin vastuulla olivat Kaakkois-Aasian maat, mutta ei Kiina.

Päätyönä oli varsinkin alkuun televerkkojen myyminen, ja Zilliacusin tehtävänä oli luoda suhteita päättäjiin. Hän kävi tapaamassa Thaimaan, Indonesian, Filippiinien ja Malesian valtiojohtoa ja kuninkaallisia – ja tunsi olevansa elementissään.

Thomas Zilliacus (kesk.) vieressään Malesian pääministeri Mahathir Mohamad vuonna 1988.

Tarina siitä, kuinka Thaimaahan myytiin ensimmäinen NMT-verkko on kuvaava.

Nokiassa oli huomattu, että Thaimaassa televerkkojen myynti vaati hyviä poliittisia suhteita. Zilliacus hankki lobbariksi entisen poliisipäällikön Thaksin Sinawatran, joka pian sen jälkeen perusti AIS-teleoperaattorin. AIS:n myytyään hänestä tuli Thaimaan pääministeri ja yksi maan vauraimmista henkilöistä. Hänet syrjäytettiin sotilasvallankaappauksessa syyskuussa 2006, ja hän päätyi maanpakoon.

Zilliacus kertoo Thaksinin olleen 1980-luvun loppupuolella myötämielinen Nokian verkkoratkaisun ostamisesta AIS:lle, mutta yhtiön mobiiliasiantuntijat olivat epäileviä. He ennustivat, että viiden vuoden kulutta Nokiaa ei ehkä enää olisi, kun isommat kansainväliset yhtiöt olisivat vallanneet markkinat.

”Sitten kävi niin, että eräs nokialainen oli käymässä Bangkokin toimistolla matkalla Malesiaan, ja hänellä oli mukanaan uusi, pieni Nokia 900 NMT-puhelin. Thaksin oli käymässä, näki puhelimen ja kysyi, ’mikä tuo on – haluan tuollaisen’.”

Thaimaan pitkäaikainen kuningas Bhumibol Adulyadej vastaanotti Nokian puhelimen vastaanotolla vuonna 1989. Thomas Zilliacus rivissä viides vasemmalta.

Niin Nokia sai myytyä Thaimaan suurimmaksi mobiiliyhtiöksi kasvavalle AIS:lle puhelimia ja verkko-osaamistaan.

Zilliacus toimi seitsemän vuotta Nokian Aasian aluejohtajana ja Aasian-yhtiön toimitusjohtajana.

Sitten koti-ikävä ajoi takaisin Suomeen, jossa uusi toimitusjohtaja Jorma Ollila oli järjestellyt johtoryhmän mieleisekseen.

Zilliacusille ei löytynyt siitä luontevaa sijaa.

Kolmen viikon kuluttua Zilliacus kertoi Ollilalle irtisanoutuvansa ja palaavansa Singaporeen.

”Jorma ei ollut kauhean iloinen, mutta sanoi, että tehdään semmoinen kompromissi, että toimit kolme vuotta vielä Nokian Aasian-toimintojen osa-aikaisena neuvonantajana ja voit samalla rakentaa omaa bisnestä. Sain siitä – niin kuin neuvonantajat usein saavat – parempaa palkkaa kuin kokopäivätoimisena palkallisena. Samalla rakensin omaa bisnestä niin kuin oli sovittu.”

Zilliacus kertoo, että hänellä meni pitkän aikaa ennen kuin hän tajusi, että kaikki sijoittajat eivät tiedä markkinoiden tai nopeasti kasvavien yritysten kasvuvauhdeista yhtä paljoa kuin hän. Hänen verkostoissaan liikkui arvokasta tietoa.

Thomas Zilliacus kertoo vaurastuneensa niin kiinteistökaupoilla, osakkeilla kuin omia yrityksiä perustamalla.

Kiinteistöjä on kertynyt myös omaan käyttöön. Singaporessa hänellä on vakituisena asuntona yli 500 neliön kattohuoneisto, Italian Como-järven rannalla villa, Itävallan Alpeilla talvi-asunto ja Suomessa sekä asunto Sipoossa että saari Hiittisissä.

”Se penthouse on ollut erittäin hyvä sijoitus”, Zilliacus kertoo Singaporen asunnosta.

Zilliacus on asunut Singaporessa nyt 36 vuotta. Siitäkö johtuu, ettei hänellä tunnu olevan tarvetta pienentää itseään seurassa?

”Ulkomailla oppii, että ei ihmisillä ole mitään sitä vastaan, että on heidän seurassaan iloisena”, Zilliacus vastaa.

Thomas Zilliacus saapui tammikuussa 1995 presidentti Ahtisaaren talousseminaariin Singaporessa omalla Ferrarilla.

Tarina siitä, kuinka Zilliacus tapasi japanilais-argentiinalaisen vaimonsa, voi sekin kertoa jotain miehen luonteesta.

Thomas Zilliacus oli baarikierroksella Singaporen yössä, kun hän näki, että baariin saapui eloisa nainen. Matka täpötäyden kapakan toiselle puolelle oli kuitenkin niin pitkä, etteivät he kohdanneet.

Monta kapakkaa myöhemmin aamuyöllä Zilliacus kääntyi baaritiskillä. Sama nainen seisoi hänen takanaan. He alkoivat keskustella, kunnes naisen ranskalainen poikaystävä saapui närkästyneenä paikalle.

”Olin kuitenkin ehtinyt antaa hänelle käyntikorttini ja pyytänyt soittamaan koska vain sopii. Kuukautta myöhemmin puhelin soi puoli kaksitoista illalla, kun olin eräillä illallisilla. Ehdotin tapaamista samaan baariin kello yhdeksi. Siitä se alkoi.”

Nykyisin perhe viettää kesät ja joulut Suomessa, joskin kaksi aikuista lasta opiskelevat tahoillaan Yhdysvalloissa ja Tanskassa.

Zilliacus kertoo, että hänelle tulee jatkuvasti mieleen uusia liikeideoita. ”Tulee helpommin isoja kuin pieniä asioita. Se on yleensä hyvä.”

Thomas Zilliacus kertoo oman yrittäjäuransa käynnistyneen Singaporessa kankeasti, kunnes hän vuonna 1998 päätti keskittyä teknologiaan.

Ensin Zilliacus innostui soittoäänien myyntimahdollisuuksista. Liikeideasta syntyi Open Mobile -yhtiö, joka myi erilaisia mobiili- ja internetpalveluita operaattoreille. Yhtiön neuvonantajiksi Zilliacus sai houkuteltua joukon maineikkaita mobiiliosaajia, ja sen jälkeen sijoittajiksi tuli isoja pelureita kuten Disneyn perheen sijoitusyhtiö.

Asiat etenivät kuitenkin hitaammin kuin sijoittajat toivoivat, ja vuonna 2005 Zilliacus osti pääomasijoittajien osuutensa itselleen – halvalla.

Yhtiöstä kasvatettiin mobiilipeliyhtiö, verkkomaksuyhtiö ja urheilu- ja viihdeyhtiö nimeltä Yuuzoo Corporation. Välillä yhtiöön oltiin liittämässä amerikkalainen elokuvien jakeluyhtiökin, mutta suunnitelma kariutui loppumetreillä.

Sitten Yuuzoo listattiin Singaporen pörssiin 300 miljoonan Singaporen dollarin eli noin 200 miljoonan euron markkina-arvolla.

Zilliacusin osakepotin arvo oli tuolloin noin sata miljoonaa Singapororen dollaria eli noin 70 miljoonaa euroa.

Tavoitteena oli kasvattaa Yuuzoosta globaali kiinalaisen Tencent- tai Alibaba-yhtiön kaltainen alustatalousyhtiö, jonka arvo voisi nousta kymmeniin ellei satoihin miljardeihin.

Thomas Zilliacus poseerasi vuonna 2013 manageroimansa United World College of Southeast Asia -tyttökoulun jalkapallojoukkueen keskellä. Kuva on singaporelaisen The Straits Times -lehden jutusta, jossa kerrottiin Yuuzoosta. Joukkueessa ja kuvassa ovat myös Zilliacusin tyttäret Ariana ja Marina.

Sitten alkoivat vaikeudet.

Singaporen pörssi keskeytti 2018 yllättäen kaupankäynnin Yuuzoon osakkeella.

Syynä oli Yuuzoon poispotkitun työntekijän perusteeton väite lisenssitulojen virheellisestä tuloutuksesta, jonka hän väitti rikkovan paikallista arvopaperimarkkinalakia.

Singaporen pörssi aloitti asian tutkinnan.

Zillacius arvioi, että tutkinnassa asiaa selvitelleet tahot vetivät kotiinpäin, jotta Yuuzoon kiinalais-singaporelainen kilpailijayhtiö Sea Ltd. pääsisi kukoistamaan.

Niin kävikin. Sen markkina-arvo on nyt yli 40 miljardia euroa.

Yuuzoon toiminta keskeytyi 2019 rahoituksen loppumiseen.

Kiista jatkuu yhä.

”Kun johonkin ryhdyn, niin en kyllä periksi anna, enkä luovuta, ennen kuin olen joko onnistunut, tai on tullut sellainen seinä vastaan, ettei siitä enää pääse yli eikä ympäri”, Zilliacus sanoo.

Paraikaa Zilliacus vie eteenpäin pariakin uutta liikeideaa.

Kahden yrityksen patentit eivät ole vielä julkisia, mutta lempihankkeestaan Nordic Values Media Groupista Zilliacus kertoo mielellään.

Se on pohjoismaisiin arvoihin nojaava sosiaalisen median yhtiö. Tavoitteena on sosiaalinen media, jossa viestintä olisi turvallista ilman vale- ja vihapuhetta. Yhtiö pyrkii olemaan eurooppalainen vastine Meta Platforms -yhtiön Facebookille ja Instagramille.

Jo kilpa-autoilija Lewis Hamiltonin ja jalkapalloilija Christiano Ronaldon seuraajien siirtyminen toisi alustayhtiölle 425 miljoonaa käyttäjää ja tekisi yhtiöstä merkittävän.

”Ja uskon, että onnistun saamaan heidät ja joukon muitakin vaikuttajia, jotka ovat kyllästyneet Facebookin ja Instagramin toksiseen ilmapiiriin.”

Thomas Zilliacusin yksi hauska puoli on se, että jopa hänen teknologiajättejä haastavat visionsa kuulostavat kahvikupin ääressä keskustellessa lähes mahdollisilta.

Onko hän aina ollut samanlainen kumiankkana vaikeuksista pinnalle nouseva hyväntuulinen Hannu Hanhi, jota vuosikausien vaikeudet eivät nujerra?

”Vaikeuksista pitää oppia ja palata entistä vahvempana”, Zilliacus vastaa, hörppää kahvia ja haukkaa ison palan korvapuustista.

Itävallan St. Christophin alppikylässä vuosia asunut Thomas Zilliacus viihtyy ja on tullut vähitellen osaksi kyläyhteisöä – siinäkin määrin, että hän on saamassa omille viinipulloille säilytystilaa kylän viinikellarissa, joka on suurin Bordeaux-suurpullojen viinikellari maailmassa. Viinikellarin partneri Florian Werner ehdottaa Zilliacukselle Bad Boy -viiniä hänen syntymäpäiväjuhliinsa tarjottavaksi.

”Kun menimme vaimoni kanssa naimisiin 1998, isäni piti hääpuheen. Hän sanoi, että Thomas on siinä mielessä ihmeellinen kaveri, että hän ei koskaan näe ongelmia, vaan kuvittelee aina, että kaikki menee hyvin. Ja että ehkä sen tuloksena kaikki menee hyvin.”

”Minulla on ehkä joskus vähän liiankin ruusuinen näkemys siitä miten asiat loppujen lopuksi voivat kääntyä.”

Liian ruusuiseksi toiveeksi paljastui esimerkiksi Renny Harlinin ja Markus Selinin hanke Planet Hollywood -ravintolasta Helsingissä. Thomas Zilliacus oli yhtiön hallituksen puheenjohtaja.

Toinen tarina koskee Hartwall Areenan rakentamista.

Zillliacusin hyvä ystävä Hjallis Harkimo ja Zilliacuksen siskon mies Henrik de la Chapelle olivat pyytäneet häntä osakkaaksi viihdeareenaan luvaten 10 prosentin vuotuista osinkovirtaa sijoitukselle.

Kun osinkoja ei moneen vuoteen tullut lainkaan, Zilliacus sai idean hallin myymisestä venäläisille.

Zilliacus tiesi mediayhtiö Sanoman haluavan myös päästä eroon omistuksestaan ja solmi Sanoman kanssa esisopimuksen osakepotin ostosta itselleen, kertomatta Sanomille kenelle hän aikoo osakkeet edelleen myydä.

”Sitten kerroin venäläisten ostotarjouksesta Hjallikselle ja Henrikille. Hjallis raivostui: ’En ikinä myy venäläisille’, Hjallis sanoi.”

”Sitten, kun hän pari vuotta myöhemmin myi, hinta oli huomattavasti pienempi.”

Zilliacus kertoo, että sai onnekseen peruttua Sanoman kanssa tehdyn esisopimuksen.

Moitteeseen siitä, että hänen takiaan Jokerit lopulta päätyi venäläisomistukseen, Zilliacus vastaa: ”Kun 2012 ehdotin myymistä venäläiset olivat salonkikelpoisia ja kaupankäynti heidän kanssaan oli täysin normaalia. Kaikki osakkaat olisivat silloin myös saaneet paremman hinnan kuin mitä myöhemmin saivat.”

Kylän hotellissa on 1300-luvulta peräisin oleva oma kappeli, jonne hyväntekeväisyysjärjestö Bruderschaft St. Christoph kokoontuu. Zilliacus kuuluu paikalliseen veljesjärjestöön.

Haastattelu on lopuillaan. Juuri ennen hyvästelyjä Zilliacus muistaa vielä yhden jutun.

”Ai niin, oli lähellä, etten ostanut koko Nokiaa.”

Sekin on mielenkiintoinen tarina.

Zilliacus kertoo saaneensa rahoituksen Nokian ostamisesta pois pörssistä heinäkuussa 2012, kun yhtiön markkina-arvo oli vain 6,2 miljardia dollaria. Hän oli selvittänyt, että yhtiön kassavarat olivat olleet saman vuoden toukokuussa 4,9 miljardia dollaria ja patenttisalkun arvo oli viisi miljardia.

”Lisäksi Bloomberg oli arvioinut matkapuhelinyksikön arvoksi 14,4 miljardia euroa ja verkkobisneksen arvoksi kuusi miljardia”, Zilliacus kertoo.

Nokian osat olivat tuolloin siis runsaan 30 miljardin dollarin arvoiset, mutta Nokialla ei tuolloin ollut yhtään todella suurta osakkeenomistajaa. Suurimmat omistajat olivat amerikkalaisia instituutioita, jotka halusivat päästä osakkeista eroon.

Zilliacus matkusti New Yorkiin saadakseen yrityskauppoihin erikoistuneen Kohlberg Kravis Roberts & Co:n (KKR) päärahoittajaksi Nokian kaappaukseen.

Ideana oli ostaa amerikkalaisten suuromistajien osakkeet pörssin ulkopuolella, ja kasvattaa sitten sijoittajaryhmän omistusta noin 20 prosenttiin.

”Sillä olisi saanut määräysvallan, ja yhtiön osia myymällä olisi voinut tehdä hyvin merkittäviä voittoja.”

Hanke tyssäsi KKR:n kanssa New Yorkissa käytyyn neuvotteluun siitä, missä vaiheessa ostotarjous pitäisi tehdä.

”He olivat samaa mieltä pilkkomisesta, mutta halusivat odottaa, että hinta laskee lähemmäs kolmea miljardia. Sanoin että sorry boys, ei tule laskemaan. Ja sitten kurssi lähti nousuun.”

Vuotta myöhemmin Nokian osakekurssi oli lähes kaksinkertaistunut. Pian sen jälkeen matkapuhelinyksikkö myytiin.

Zilliacus (oik.) kävelyllä kylän majoitusta ja viinikellaria pyörittävän partnerin, Florian Wernerin kanssa.

Oikaisu 1.5. kello 6.27: Planet Hollywoodin mainittiin virheellisesti olevan Jaakko Selinin hanke. Kyseessä on Markus Selin.

Oikaisu 1.5. kello 10.43: Zilliacus on 68-vuotias eikä 65,ja hän kirjoitti ylioppilaaksi 1972 eikä 1970. HYYn hallituksen puheenjohtajana hän toimi 26.7.1977–30.1.1979.

Oikaisu 1.5. kello 19.35: Malesia-kuvassa Zilliacusin vieressä oli Malesian pääministeri Mahathir Mohamad eikä Kelantanin sulttaani.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita