Venäjän hyökkäys on ”ennen­kuulumaton, käsittämätön ja irrationaalinen”, mutta talous­pakotteet eivät siihen tehoa, sanoo kansain­välisen oikeuden tutkija Martti Koskenniemi

Talouspakotteet ovat Koskenniemen mukaan kaikesta huolimatta tärkeä keino painostaa valtioita, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta.

Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

26.2. 8:13

Talouspakotteet Venäjää vastaan ovat tehottomia mutta siitä huolimatta tärkeitä, sanoo kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

”On vaikea edes kuvitella, että Venäjä vetäytyisi Ukrainasta talouspakotteiden takia enkä usko poliittisten päättäjien sellaista edes ajattelevan. Pakotteiden tärkein tehtävä on osoittaa yhtenäisyyttä ja päättäväisyyttä Venäjää vastaan sekä samaan aikaa pysyä aseellisen konfliktin ulkopuolella.”

Koskenniemen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että toisen maailmansodan jälkeen on vain yksi tapaus, jossa sotaa käyvä valtio olisi muuttanut toimintaansa pakotteiden takia. Kun Ranska ja Britannia hyökkäsivät Egyptiin vuonna 1956 Suezin sodassa, Yhdysvallat määräsi niitä vastaan pakotteet.

”Tämä johti siihen, että molemmat valtiot vetäytyivät sieltä nopeasti. Kautta aikain pakotteiden poliittinen päämäärä on saavutettu ainoastaan 20–30 prosentissa tapauksista, jolloin pakotteita on asetettu.”

Koskenniemi painottaa, että talouspakotteet ovat toimineet toivutulla tavalla silloin, jos niiden hyväksyttävyydestä on laaja yksimielisyys ja ne kohdistuvat poliittiseen liittolaiseen niin kuin Suezin sodassa.

”Irakia vastaan vuonna 1990 määrätyt pakotteet tarkoittivat totaalista taloussaartoa. Vaikutukset olivat dramaattiset: niillä ei ollut oikeastaan mitään vaikutusta Saddam Husseiniin eikä hänen lähipiirinsä, mutta tavallisille kansalaisille pakotteet aiheuttivat suunnatonta kärsimystä, kun 90 prosenttia Irakiin ulkomaankaupasta katkaistiin.”

Toisin sanoen autoritaarisissa valtioissa pakotteet toimivat huonosti, koska itsevaltiaat eivät piittaa kansalaisten kärsimyksistä. Sittemmin valtiot ja kansainväliset järjestöt ovat muuttaneet toimintaansa. Täysimittaiseen taloussaartoon ei ole Irakin siviiliväestön ahdingon takia enää turvauduttu.

”Tämän takia on siirrytty pakotteisiin, jotka kohdistuvat yksittäisiin ihmisiin. Kun vaikutusvaltaisten ihmisten pankkitilit suljetaan ja heidän liiketoimensa ulkomailla tehdään mahdottomaksi, he saattavat läheisten suhteidensa takia painostaa poliittista johtoa sellaisia päämääriin, jotka ovat pakotteiden tarkoituksena.”

Toisaalta on vaikea sanoa päteekö tämä Venäjällä. Presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt viime vuosina karsimaan ainakin tiettyjen oligarkkien vaikutusvaltaa.

”Ensimmäisestä maailmansodasta lähtien meillä on ollut kansain­välisoikeudellinen järjestelmä, jonka perusteita ei ole koskaan aikaisemmin kyseenalaistettu tällä tavoin.”

Kaikesta huolimatta Koskenniemi pitää tärkeänä, että venäläisiä pankkeja, yrityksiä ja ihmisiä kohtaan on määrätty pakotteita.

”On erittäin tärkeää, että kansainvälinen yhteisö osoittaa pakotteillaan päättäväisyyttä Venäjää vastaan. Jos niitä ei asetettaisi, johtopäätös Venäjällä – ja muuallakin – olisi, että kansainvälisen oikeuden säännöillä ei ole kovin paljon merkitystä.”

Lue lisää: Yhdysvallat irrottaa Venäjän suurimmat pankit lännen rahoitus­­markkinoilta – vaikutus voi olla kovempi kuin EU:n hylkäämällä Swift-kiellolla

Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaan asevoiman käyttö on hyväksyttävä, jos se aloitetaan itsepuolustukseksi. Putinin määräyksestä aloitettu hyökkäys Ukrainaan on sen sijaan Koskenniemien mukaan mielivaltainen.

”Venäjän hyökkäys on ennenkuulumaton, käsittämätön ja irrationaalinen etenkin sen takia, että ensimmäisestä maailmansodasta lähtien meillä on ollut kansainvälisoikeudellinen järjestelmä, jonka perusteita ei ole koskaan aikaisemmin kyseenalaistettu tällä tavoin kuin Venäjä on nyt tehnyt.”

Sotilaallista voimaa on toki käytetty vaikka kuinka paljon viime vuosikymmeninä, mutta Koskenniemen mukaan aina on yritetty etsiä hyökkäyksille jokin oikeudellinen perustelu. Yleensä se on ollut vetoaminen itsepuolustusoikeuteen väittämällä, että jokin toinen valtio aikoo hyökätä.

Torstaina julkaistussa puheessaan presidentti Putin viittasi itsepuolustusoikeuteen vain ohimennen, mutta Koskenniemen mielestä hän ei edes yrittänyt esittää mitään näyttöä.

Lisäksi hyökkäyksiä on perusteltu humanitaarisia syillä, mutta niihin vetoaminen on hänen mukaansa oikeudellisesti kiistanalaista. Presidentti Putin on esimerkiksi väittänyt, että Venäjä pyrkii hyökkäyksellään estämään kansanmurhan Ukrainassa. Tämä voisi periaatteessa olla humanitaarinen perustelu, jos se pitäisi paikkansa.

”Uskomattominta on se, että Venäjä on esittänyt hyökkäykselleen milloin mitäkin perusteluja, mutta ei mitään niistä aivan tosissaan. Tällä tavoin se suhtautuu halveksivasti koko kansainvälisen oikeuden järjestelmää kohtaan. Tämä on ennenkuulumatonta.”

”Käsittämätön hyökkäys Ukrainassa muistuttaa lähinnä ensimmäisen maailmansodan järjettömyyttä.”

Ensimmäisessä maailmansodassa 16 miljoonaa ihmistä kuoli, vaikka oikeastaan kukaan ei Koskenniemen mukaan ymmärtänyt, mikä oli sodan tarkoitus. Ensimmäinen maailmansota oli niin käsittämätön, että sen takia alettiin hiljalleen kehittää kansainvälisoikeudellisia sääntöjä sodan oikeutukselle.

”Minulle kansainvälisen oikeuden historian tutkijana Venäjän aloittama käsittämätön hyökkäys Ukrainassa muistuttaa lähinnä ensimmäisen maailmansodan järjettömyyttä. Venäjä ei ole vedonnut edes länsimaiden käyttämään pahamaineiseen vaihdetaan hallinto -ilmaisuun, jolla on yritetty perustella kansainvälisen oikeuden vastaisia hyökkäyksiä.”

Koskenniemi huomauttaa myös, että presidentti Putin viitasi puheessaan lännen laittomaan Belgradin pommitukseen vuonna 1999 ja yhtä lailla laittomaan Irakin sotaan vuonna 2003.

”Nämä lännen laittomuudet eivät tietenkään oikeuta Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, mutta osoittavat, kuinka tärkeää on myös lännessä noudattaa YK:n peruskirjan määräyksiä.”