Suomalaiset ovat menettäneet Fortumin takia lyhyessä ajassa miljardeja, ja viisi asiaa ennakoi ongelmien vielä pahentuvan

Suurimmat riskit liittyvät silti Fortumin 76-prosenttisesti omistaman Uniperin kymmenien miljardien eurojen johdannaissalkkuun, jonka lainalaisuuksia ei kukaan ulkopuolinen tunnu tietävän.

Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo kertonee yhtiön Venäjään liittyvistä riskeistä torstaina, kun yhtiö kertoo viime vuoden tilinpäätöksestä.

28.2. 17:27

Ukrainan sota, Venäjään kohdistuneet pakotteet ja tulossa olevat vastapakotteet osuvat rajusti useiden suomalaisten yritysten liiketoimintaan. Yksi huomattavasti arvoaan menettäneistä yhtiöistä on energiayhtiö Fortum.

Fortumin tekee erityiseksi se, että siitä runsaat puolet omistaa Suomen valtio.

Fortumin markkina-arvo oli maanantaina iltapäivällä enää vähän yli 16 miljardia euroa. Yhtiön arvo on laskenut runsaassa kahdessa kuukaudessa noin kahdeksan miljardia euroa.

Valtio omistaa Fortumista vajaat 50,76 prosenttia, eli valtion Fortum-salkun arvosta on huvennut yli neljä miljardia euroa.

Yhtiön osakkeen syöksy alkoi joulun alla. Silloin osake maksoi lähes 28 euroa, maanantaina alle 19 euroa.

Lue lisää: Maailmaa järisyttävä energiaremontti on enää kymmenen vuoden päässä, ennustaa Fortumin toimitusjohtaja: ”Energia-alalle on tullut helpottunut tunnelma”

Analyysiyhtiö Inderes romahdutti Fortumin tavoitehinnan maanantaina 19 euroon aiemmasta 25 eurosta. Toimenpide kertoo siitä, että yhtiöön liittyvät riskit ovat kasvaneet salamannopeasti ja epävarmuus on nyt suurta.

Fortumin liittyviä riskejä kasvattaa se, että yhtiö on hankkinut viime vuosina enemmistöomistukseensa saksalaisen energiajätin Uniperin.

Euroopan suurimpiin maakaasun varastoijiin ja myyjiin kuuluvan Uniperin piti olla Fortumille vähäriskinen kassavirtakone, joka vielä hyötyisi Euroopassa käynnissä olevasta energiamurroksesta.

Mutta Venäjän kiristettyä kaasuhanojaan viime vuonna Uniperista tulikin nopeasti riskipesäke. Talvi on ollut Fortumin toimitusjohtajalla Markus Rauramolle tähänkin asti vaikea, mutta Ukrainan sodan syttyminen teki siitä liiketoiminnallisen painajaisen.

Mikä kaikki Fortumissa siis nyt sijoittajia arveluttaa?

1. Venäjältä tuleva tulos romahtaa ruplan myötä

Fortumin liikevoitosta noin viidesosa on tullut Venäjän liiketoiminnoista. Yhtiö on merkittävä toimija Venäjän sähkön- ja kaukolämmön tuotannossa.

Jo sen edeltäjäyhtiö Imatran Voima oli mukana Neuvostoliiton ja Venäjän energiabisneksissä. Neuvostoliiton hajottua Venäjä houkutteli investointeja tarvitsevalle energia-alalle läntisiä yhtiöitä.

Fortum ostikin vuoden 2008 alussa miljardikaupalla venäläisen Uralin alueella toimivan sähköntuotantoyhtiö TGC10:n, jonka voimaloiden modernisoimiseen se on käyttänyt suuria summia.

Fortumilla on tätä nykyä Venäjällä seitsemän suurta sähköä ja lämpöä tuottavaa voimalaitosta. Se on myös päässyt mukaan tuottoisiin (valtion tukemiin) tuuli- ja aurinkovoimaprojekteihin.

Venäjällä syntyvä tulos on kärsinyt jo pitkään ruplan heikosta kurssikehityksestä. Venäjän-yhtiön tulot saadaan ruplissa, mutta kun ne kotiutetaan emoyhtiöön Suomeen, ruplat on vaihdettava euroiksi.

Vielä vuonna 2008 ennen finanssikriisiä yhdellä eurolla sai 34 ruplaa. Helmikuun puolivälissä eurolla sai 83 ruplaa. Maanantaina rupla heikkeni jo niin, että eurolla sai yli 110 ruplaa.

Toinen asia on, miten voittojen kotiuttaminen onnistuu edes käytännössä, kun suuri osa venäläisistä pankeista on suljettu normaalin kansainvälisen maksuliikenteen ulkopuolelle pakotetoimilla.

2. Voimalaomistukset Venäjällä voidaan pahimmillaan jopa takavarikoida

Omistuksiin ja erityisesti energiantuotannon omistamiseen liittyy Venäjällä aina myös poliittinen riski.

Monet länsiyhtiöt ovat vetäytyneet tai ne on savustettu ulos Venäjän öljyntuotannosta ja muilta strategisilta aloilta kymmenen viime vuoden aikana Putinin hallinnon toimien arvaamattomuuden kasvaessa.

Fortum on kuitenkin säilyttänyt tähän asti hyvät ja jopa henkilökohtaiset välit Venäjän valtaeliittiin.

Tosin venäläiset painostivat yhtiön Fennovoiman osakkaaksi vuonna 2015, mutta muuten suhteet ovat säilyneet ilmeisesti asiallisina.

Lue lisää: Fortum joutui osakkaaksi ydinvoimalaan, josta se ei ole kiinnostunut.

Ukrainan sota voi muuttaa kaiken. Analyysiyhtiö Inderesinkin maanantaiaamun raportissa mainittiin jo sana kansallistaminen.

Kun katsoo millä vauhdilla lännen ja Venäjän suhteet ovat viime päivinä romuttuneet, on aivan mahdollista, että Venäjä takavarikoi läntisiä omistuksia ja vaikkapa Fortumin maassa olevat voimalat reaktiona lännen todella järeisiin pakotetoimiin.

Tämän todennäköisyyttä ei ainakaan pienennä se, että Fortum on Suomen valtion enemmistöomistama yhtiö.

Energiantuotannon kansallistaminen suoraan valtiojohdon päätöksellä tai esimerkiksi tekaistujen verovaateiden ja oikeudenkäyntien kautta ei olisi Venäjällä temppu eikä mikään.

Inderesin mukaan Fortumin Venäjän-omistuksiin sitoutuneen pääoman arvo on noin 2,6 miljardia euroa.

Myös Fortumin 76-prosenttisesti omistamalla Uniperilla on suuret voimalaomistukset Venäjällä tytäryhtiönsä Unipron kautta. Näitä omistuksia koskevat ihan samat ruplan kurssiin liittyvät ja poliittiset riskit kuin Fortumin suoria omistuksia.

Myös Uniperin osakkeen arvo on romahtanut joulukuun huipun 42 eurosta noin 30 euroon. Uniperilla on myös paljon muita sotaan ja pakotteisiin liittyviä riskejä.

3. Uniperilla on miljardiriski Nord Stream 2 -putkessa

Ukrainan sodan myötä on käynyt selväksi, ettei Itämeren pohjassa kulkevaa Nord Stream 2 -kaasuputkea oteta käyttöön – milloinkaan on liian voimakas sana, mutta ainakaan nähtävillä olevassa tulevaisuudessa.

Saksan liittokanseri Olaf Scholz sanoi viime viikolla hankkeen keskeytyvän.

Uniper on rahoittanut putken rakentamista noin miljardilla eurolla. Annettu laina on kirjattava tappioksi, jos näyttää siltä, että jo valmis putki jää vaille käyttöä.

4. Uniper voi olla vaikeuksissa, jos kaasutoimitukset loppuvat

Uniper on Euroopan suurimpia maakaasun varastoijia ja kauppiaita. Se myy kaasua asiakkaille pitkäaikaisilla sopimuksilla ja varastoi sitä asiakkaiden puolesta. Liiketoiminnan koko on valtavaa, mutta katteet melko pieniä.

Siksi yhtiö onkin todennäköisesti suojannut myös maakaasun hankintahinnan hyvin kattavasti. Mutta entä jos kaasuvirta Venäjältä Saksaan kerta kaikkiaan lakkaa, eikä riittävää määrää korvaavaa maakaasua ole saatavissa oikein mihinkään hintaan?

Venäjä kiristi kaasutoimituksia jo viime vuoden puolella oletettavasti tyhjentääkseen Euroopan kaasuvarastoja. Toimien taustalla lienee ollut varautuminen Ukrainan ja Euroopan kiristämiseen kaasutoimituksilla, kun Ukrainaan hyökätään.

Ainakin maanantaina kaasu vielä virtasi esimerkiksi nykyisessä Nord Stream -putkessa normaalia tahtia. Jos toimitukset kokonaan katkeaisivat, tilanne tuskin jäisi yksin Uniperin vastuulle.

Uniper ei ole paljastanut kaasun myyntisopimustensa ehtoja, mutta niissä voisi kuvitella olevan jonkinlaisia niin sanottuja force majeure eli ylivoimainen este -pykäliä esimerkiksi poliittisten toimitussulkujen varalle.

5. Maakaasun hinnan nousu voi kasvattaa johdannaisriskejä entisestään

Uniperilla on kaiken lisäksi valtava yli 80 miljardin euron arvoinen johdannaissalkku, jolla se on pyrkinyt suojaamaan liiketoimiaan, mutta kaikki kaupat eivät ole menneet putkeen.

Niin sähkön kuin maakaasun hinnat ovat heitelleet rajusti kuluneen vuoden aikana.

Lopputuloksena Uniper on joutunut antamaan johdannaiset myyneille osapuolille isoja vakuuksia. Niin isoja, että emoyhtiö Fortum joutui tammikuussa takaamaan Uniperin johdannaispositioita noin kahdeksalla miljardilla eurolla.

Lue lisää: Fortumin omistama Uniper on riskipesäke – Yhtiön valtavan johdannaissalkun heilahdukset nostattavat sijoittajien hiukset pystyyn.

Johdannaisriskien yksityiskohdista on mahdoton saada selkoa, mutta jollain tavalla ne ovat kaiketi kytköksissä maakaasun hintaan. Yhtiö ei ole avannut sijoittajillekaan johdannaissalkkuun liittyvien riskein yksityiskohtia.

Maakaasun hinta oli Euroopassa maanantaina nousussa, mutta hinta oli huomattavasti alempi kuin torstaina sodan alkaessa taikka viime joulun alla.

Silloin maakaasun yleisimmin noteerattu hinta Euroopassa eli Dutch TTF kohosi hetkellisesti peräti 180 euroon megawattitunnilta. Maanantaina iltapäivällä maakaasu maksoi noin 107 euroa megawattitunnilta.

Maakaasu on ollut hyvin poikkeuksellisissa hinnoissa viime vuoden keväästä asti. Ennen sitä megawattitunnin hinta keikkui vuosien ajan noin 15–16 euron tuntumassa.

Jos Venäjä katkaisisi kaasutoimitukset kokonaan, kaasun hinta varmasti nousisi rajusti. Mitä se tarkoittaisin Uniperin johdannaisriskeille? Siitä saataneen jonkinlaista lisätietoa torstaina 3. helmikuuta, kun Fortum julkistaa viime vuoden tuloksensa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita