Pelastaako Kiina Venäjän pakotteiden ahdistaman talouden? ”Hölyn­pölyä”, sanoo maiden välistä kauppaa analysoinut suomalais­tutkija

Kiina saattaa pian käydä aleostoksilla hyljeksityssä naapurissa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping tapasivat Pekingissä 4. helmikuuta.

3.3. 9:53

Peking

Pystyisikö Kiina pelastamaan ystävänsä Venäjän taloudellisesti, kun kovat pakotteet alkavat purra hyökkääjään? Se on maailmalla iso keskustelunaihe.

”Ihan hölynpölyä”, toteaa ajatuksesta Iikka Korhonen, Suomen pankin siirtymä­talouksien tutkimuslaitoksen Bofitin johtaja etähaastattelussa.

Hän oli mukana kirjoittamassa viime viikolla ilmestynyttä selvitystä Venäjän taloussuhteista, myös Kiinaan.

Korhonen löytää monia syitä sille, että Kiina ei tule Venäjän taloutta nostamaan.

Ensin kuitenkin kolmen kappaleen kertaus isojen naapurimaiden talous­suhteista.

Kun länsimaat ovat panneet Venäjälle viime vuosina pakotteita, Venäjän ja Kiinan välinen kauppa on kasvanut. Tosin Kiina on kasvattanut kauppaansa muuallekin, joten pakotteet eivät ole näidenkään kahden maan kaupan kasvun ainut syy.

Kiina on Venäjän suurin kauppakumppani, mutta rikkaalle Kiinalle Venäjä on aika pieni tekijä – paitsi energiassa. Viime vuonna Kiinaan tuodusta raakaöljystä 15 prosenttia, maakaasusta kahdeksan prosenttia ja hiilestä peräti 20 prosenttia tuli Venäjältä, Bofitin selvitys kertoo.

Energiakauppa on yhä kasvamaan päin, sillä Kiina on jo aiemmin luvannut ostaa lisää öljyä ja kaasua, ja se on myös investoinut kaasuputkiin. Ison putkilinjan Siperiasta Kiinaan pitäisi olla täydessä käytössä kahden vuoden kuluttua.

Korhonen ei usko, että Kiinan ja Venäjän välinen kauppa pystyisi nyt yhtäkkiä kasvamaan paljon aiemmin suunniteltua enemmän ja ikään kuin korvaamaan pakotteiden vuoksi menetettävää rahaa.

Ensinnäkään Venäjällä ei ole hirveästi kiinnostavia tuotteita.

”Venäjän viennistä kaksi kolmasosaa on energiaa.”

Toisekseen infrastruktuurin rakennus vie paljon aikaa ja vaatii hirveästi rahaa.

”Pitää porata kaasukentille kaivot ja siirtoon putket. Se vaatii vuosia ja kirjaimellisesti kymmeniä miljardeja dollareita”, Korhonen jatkaa.

”Ja vielä Siperian kaasuputken tullessa täysin käyttöön, Eurooppa on Venäjälle tärkeämpi kaasun viennin kohde kuin Kiina.”

Kiina on myös tunnettu siitä, että se rakentaa energian saantiaan mahdollisimman monen maan ja reitin varaan. Kuinka isoksi se haluaa Venäjän osuuden kasvavan?

Venäjä ja Kiina ovat alkaneet käydä kauppaa myös yuaneissa. Tämä helpottaa Venäjää, jonka on nyt vaikea saada dollareita ja euroja.

Korhonen muistuttaa, että Kiinan ja Venäjän välisestä kaupasta kuitenkin vain viidennes käydään tällä haavaa yuaneissa.

Tämä tuskin hetkessä muuttuu.

Kun Venäjää nyt irrotellaan maksutietoja välittävästä Swift-järjestelmästä, tilalle on tarjoiltu Kiinan CIPS:iä.

”Se voi osittain auttaa, mutta ei se muussa kaupassa [kuin Kiinan ja Venäjän välisessä] oikein toimi.”

CIPS on sitä paitsi yuan-pohjainen järjestelmä.

”Venäjä tarvitsisi myös muita valuuttoja.”

Yhdestä asiasta Korhonen on aika varma.

”Kiinalaispankit eivät tule lainaamaan lisää rahaa venäläisille.”

Se olisi tietysti taloudellisesti tavattoman riskialtista, ja sen lisäksi kiinalaispankit pelkäävät joutuvansa itsekin Venäjä-pakotteiden kouriin.

Sitä pelkää Kiinakin, ja se hillitsee naapurin auttamishaluja. Korhonen muistuttaa, että Kiinalle tuli yllätyksenä, kuinka vahvoihin toimiin länsimaat pystyivät Venäjää vastaan.

Niinpä on mahdollista, että Kiina ei ala tiivistämään taloussuhteitaan Venäjän kanssa ainakaan enempää mitä se on ehtinyt jo ennen sotaa sopia.

”Kiinalle ei ole oikein mitään voitettavaa Venäjän auttamisessa.”

Sen sijaan Kiina voisi tehdä itsekkäitä liikkeitä.

”Jos tulisi jotakin halpaa ostettavaa Venäjältä.”

Kiinan ennustetaan ostavan Venäjältä ainakin alehintaista öljyä varastoon, jos Venäjä ei saa kaupaksi sitä muualle, kertoo uutistoimisto Bloomberg. Niin Kiina toimi, kun esimerkiksi Iran oli vaikeuksissa.

Kiina on äänekkäästi vastustanut pakotteita Venäjää vastaan ja antanut ymmärtää oman kauppansa jatkuvan kuten ennenkin.

Osa kiinalaisista teknologiayrityksistä on joutumassa hankalaan tilanteeseen. Niillä on tuotteissaan osia, jotka ovat ainakin Yhdysvaltain Venäjä-pakotteiden alla, kertoo hongkongilainen sanomalehti South China Morning Post.

Jatkavatko ne toimintaansa Venäjällä ja uhkaavat joutua laajennettujen pakotetoimien piiriin?

Kiinalainen kuljetusyritys Didi yritti jo vetäytyä Venäjältä, mutta kotimaisen paineen vuoksi se perui vetäytymisen.

Vaikea tilanne kiinalaisyrityksistä on muun muassa matkapuhelin- ja verkkoyhtiö Huaweilla ja tietokoneita valmistavalla Lenovolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita