Moni länsimainen yritys haluaa vetäytyä Venäjältä, mutta Venäjä on tehnyt sen todella vaikeaksi – asian­tuntijan mukaan suomalais­yrityksillä on nyt käytännössä kolme vaihto­ehtoa

Länsimaiset yritykset irtautuvat Venäjän markkinoilta sankoin joukoin, mutta Venäjä tekee asian hankalaksi. Suomalaisyritystenkin täytyy harkita vetäytymisprosessi tarkoin, jotta niiden paikalliset työntekijät eivät joudu oikeudellisiin hankaluuksiin.

Kahviyhtiö Paulig on päättänyt vetäytyä Venäjältä. Kuvassa Pauligin Vuosaaren-tehdas.

7.3. 16:01

Lukuisat suomalaisyritykset ovat kertoneet joko lopettaneensa viennin Venäjälle tai keskeyttävänsä toimintonsa Venäjällä.

Venäjästä ei kuitenkaan noin vain irtauduta. Viime viikolla Venäjällä astui voimaan uusi asetus, joka antaa yrityksille vain kolme vaihtoehtoa: jatka liiketoimintaa, luovuta liiketoiminta venäläiselle partnerille tai hakeudu konkurssiin.

Uuden asetuksen mukaisesti ulkomaiset yritykset eivät voi siis realisoida omaisuuttaan Venäjällä.

Venäjän varapääministeri Andrei Belousov esitteli uuden asetuksen viime perjantaina, viikko sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Reuters kertoo.

”Yhtiö voi jatkaa täysimittaisesti toimintaa Venäjällä, ulkomaiset osakkeenomistajat voivat siirtää omistuksensa venäläisille partnereille ja palata markkinoille myöhemmin, tai yhtiö päättää toimintansa Venäjällä, sulkee tuotannon ja irtisanoo työntekijät”, Belousov sanoi tiedotustilaisuudessa.

Konkurssimenettely kestää Venäjällä kuitenkin noin 8–12 kuukautta.

Lisäksi Venäjällä on astumassa voimaan uusi pakote, joka kieltää maassa toimivia yrityksiä noudattamasta länsimaisia pakotteita. Se voi aiheuttaa uusia oikeudellisia ongelmia yrityksille, jotka pyrkivät markkinoilta pois.

Suomalaisyrityksissä selvitetään nyt kuumeisesti, kuinka Venäjän-toimintojen kanssa kannattaisi toimia, kertoo Elinkeinoelämän keskusliiton pk-johtaja Petri Vuorio.

”Venäjän uusi asetus on melko ikävä, se käytännössä estää nopeat irtautumiset”, Vuorio sanoo. ”Yritykset miettivät nyt ratkaisuja ja toimintatapoja näiden asetusten puitteissa.”

Mikäli uusia asetuksia rikotaan, koituu siitä ankarat rikosoikeudelliset seuraukset yrityksen paikalliselle johdolle.

”Yritysten pitää ottaa huomioon paikalliselle johdolle lankeavat juridiset vastuut.”

HS yritti maanantaina kysellä eri yrityksiltä, kuinka ne aikovat konkreettisesti toteuttaa lähdön Venäjältä. Vastaus eri tahoilta oli samansuuntainen: yritykset selvittävät asiaa ja prosessi on monimutkainen.

Esimerkiksi Venäjältä vetäytyvältä Pauligilta vastattiin, että yhtiö ei vielä tiedä, mitä sen paahtimolle Tverissä fyysisesti tapahtuu.

Vetäytyminen Venäjältä on kuitenkin aloitettu, ja prosessi suunnitellaan työntekijät, asiakkaat ja paikallinen lainsäädäntö huomioiden, Pauligilta kerrotaan.

”Prosessi alkaa välittömästi ja tarkkaa aikataulua arvioidaan. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista arvioida tilannetta enempää, koska selvitystyö on vasta aloitettu”, Pauligin toimitusjohtaja Rolf Ladau sanoo HS:lle sähköpostitse.

Voisiko liiketoiminnan jatkaminen olla siis joissakin tapauksissa järkevintä, mikäli yrityksen toiminta ei kuulu pakotteiden piiriin?

Kannattavan liiketoiminnan edellytykset ovat muuttuneet Venäjällä haastaviksi. Venäjän talouden ennustetaan supistuvan pahimmillaan jopa 15 prosenttia tämän vuoden loppuun mennessä, rupla on heikentynyt kahdessa viikossa yli 50 prosenttia, inflaatio on kovaa ja venäläisten ostovoima heikentyy heikentymistään.

”Varmasti se vaihtelee toimialoittain, voisiko Venäjällä vielä harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa. Ei se täysin poissuljettua ole”, Vuorio sanoo.

Toisaalta julkinen mielipide on nyt voimakkaasti Venäjällä toimimista vastaan. Yritysten pitääkin punnita, kumpi on suurempi riski: mainehaitta kotimaassa vai taloudelliset tappiot Venäjällä.

Venäjä on todennäköisesti myös asettamassa lisää vastapakotteita lähiaikoina, mikä muuttaa jälleen toimintaympäristöä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita