Öljy­jätti Lukoil toivoo loppua Venäjän sota­toimille Ukrainassa, mutta tiukka sensuuri estää sen sanomisen suoraan – ”Teboil on täysin napa­nuorassa emo­yhtiöönsä”, sanoo tutkija

Sota-sanaa karttava Teboil toimii viestinnässään emoyhtiönsä linjausten mukaisesti taloudellisten intressien vuoksi, arvioi vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

Teboilin venäläinen emoyhtiö Lukoil on vaatinut ”aseellisen konfliktin” lopettamista. Teboilin viestintälinjana on myös, ettei sanaa ”sota” käytetä.

9.3. 2:00 | Päivitetty 9.3. 7:09

Venäläisen öljy-yhtiö Lukoilin omistama suomalainen huoltoasemaketju Teboil on joutunut vaikeaan asemaan omistajansa vuoksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan länsi on aloittanut poikkeuksellisen voimakkaat toimet Venäjää ja sen taloutta vastaan. Yksityiset yrittäjät pyörittävät Suomessa Teboilin huoltoasemia, joihin on kohdistunut laaja boikotti.

Tällä viikolla myös suomalaisketjun viestintä on herättänyt huomiota. Sanomalehti Kaleva kertoi maanantaina, että Teboilin viestintäjohtaja Toni Flyckt oli pyytänyt toimittajaa poistamaan Teboilista kertovasta artikkelista sota-sanan ja korvaamaan sen sanalla konflikti.

Sanat ”sota” ja ”hyökkäys” ovat Venäjällä pannassa sotasensuurin vuoksi. Venäjän aloittama sota Ukrainassa on Kremlin mukaan ”sotilaallinen erikoisoperaatio”.

Venäjän parlamentin ylähuoneen eli liittoneuvoston hyväksymän lain myötä ”valeuutisten” levittämisestä Venäjän armeijasta ja sanktioiden kannattamisesta Venäjälle tuli rikos 4. maaliskuuta alkaen. Laki astui pikaisesti voimaan Venäjän johtajan Vladimir Putinin allekirjoituksella.

Nyt ”valeuutisten” levittämisestä voi saada sakkoja tai jopa 15 vuotta vankeutta. Sanktioiden kannattamisesta Venäjälle voi saada sakkorangaistuksen. Myös ulkomaalaisia koskevan lain myötä Venäjällä on erittäin vaikeaa, ellei mahdotonta kertoa tai puhua Ukrainan sodasta muulla kuin Kremlin sanelemalla tavalla.

Helsingin Sanomat on kotiuttanut kirjeenvaihtajansa Venäjältä toistaiseksi, jotta toimittajien turvallisuus voidaan varmistaa uuden sensuurilain aikana.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila sanoo, että Venäjän sotasensuuri lähentelee jo Neuvostoliittoa johtaneen Josif Stalinin ajan tiukimpia sananvapautta rajoittavia lakeja.

”Rujoimmassa muodossaan yritetään kokonaan kieltää tietyt asiat tai sanat ja peitetään todellisuus. Kritiikin kohdistaminen Venäjään tai maan hallintoon estetään”, Lassila sanoo.

Viime viikolla suomalaismediat uutisoivat öljy-yhtiö Lukoilin vaativan ”Ukrainan sodan pysäyttämistä”.

Myös Teboil julkaisi Lukoilin englanninkielisen tiedotteen omilla verkkosivuillaan otsikolla: ”Teboilin omistaja Lukoil on ilmaissut voimakkaan kannanoton Ukrainan tilanteeseen liittyen ja vaatii aseellisen konfliktin lopettamista välittömästi.”

Tässäkin tilanteessa sanat ”sota” ja ”hyökkäys” loistavat poissaolollaan.

Lukoilin voidaan tulkita vaativan sodan lopettamista, vaikka näitä sanoja ei käytetäkään. Tiedote julkaistiin päivää ennen sotasensuurilaista päättämistä, mutta on kuvaavaa, ettei siinä kohdisteta syytöksiä kehenkään tai edes mainita Venäjää.

”Se on sallitun rajoissa olevaa kritiikkiä. On aika ilmeistä, että siellä on kätketty kritiikki hallinnon toimia kohtaan, mutta sen ei vielä voi katsoa rikkovan uutta lakia. Tämä on pelon politiikkaa, että yksittäisestä väärästä sanasta voi joutua rikosvastuuseen”, Lassila sanoo.

Lassilan mukaan venäläiset myös osaavat lukea rivien välistä.

”Tällainen orwellilainen sensuuri kaikessa naiiviudessaan ei ole koskaan toiminut Venäjällä. Venäläisillä on harjaantunut ja poikkeuksellinen taito lukea ironiaa ja satiiria. Jos tavoitteena on todella vakiinnuttaa ja laajentaa sitä tietoisuutta, että sotaa ei ole, se ei onnistu”, Lassila sanoo.

Venäjä kuitenkin toistaa kansalaisilleen omaa totuuttaan tapahtumista sotapropagandan levittämiseen valjastetun median kautta. Riippumattoman tutkimuskeskus Levadan johtaja, sosiologi Denis Volkov sanoi HS:n haastattelussa, että Venäjällä yleinen mielipide on selvästi ”erikoisoperaation” puolella, mutta käsitys siitä on riittämätön ja puutteellinen.

On vaikea arvioida Venäjän kansan todellista mielipidettä. Tiukentunut sensuuri ja rangaistuksen uhka estävät ihmisiä puhumasta avoimesti ja lisäävät epäluuloja.

Lassila arvioi, että Teboilin viestintä mukailee konsernin sisäistä ohjeistusta.

”Teboil on täysin napanuorassa emoyhtiöönsä”, Lassila arvioi.

Sen sijaan Lassila ei usko, että sota-sanan käyttäminen aiheuttaisi minkäänlaista vaaraa Teboilin työntekijöille, vaan taustalla ovat taloudelliset intressit.

Toisaalta Teboilin tilannetta voi jossain määrin verrata mihin tahansa jättiyhtiön paikalliseen tytäryhtiöön. Esimerkiksi yhdysvaltalaisten teknologiajättien viestintälinja on ollut perinteisesti niukka.

Teboilin markkinointi- ja viestintäjohtaja Toni Flyckt ei kiireisiin vedoten vastaa HS:n kysymyksiin puhelimitse. HS ei toistaiseksi ole saanut vastausta sähköpostitse lähetettyihin kysymyksiin.

Kalevalle Flyckt on kertonut Teboilin linjanneen, ettei yhtiö ota kantaa poliittisesti.

Lukoilin 3. maaliskuuta 2022 julkaisemassa tiedotteessa sanotaan vapaasti suomennettuna seuraavasti:

Rakkaat Lukoilin osakkeenomistajat, työntekijät ja asiakkaat,

Lukoilin hallitus esittää mitä syvimmän huolensa Ukrainan traagisten tapahtumien johdosta. Vaadimme aseellisen konfliktin mitä pikaisinta lopettamista ja ilmaisemme vilpittömän empatiamme niille uhreille, joihin tämä tragedia vaikuttaa. Tuemme vahvasti pysyvää tulitaukoa ja ongelmien ratkaisua neuvotteluilla ja diplomatialla.

Yhtiö tekee kaikkensa jatkaakseen toimintojaan kaikissa niissä maissa ja alueilla, joissa sillä on toimintaa nykyisin. Yhtiö on sitoutunut ensisijaiseen missioonsa olla luotettava energiantoimittaja kuluttajille ympäri maailmaa.

Lukoil pyrkii kaikessa toiminnassaan antamaan oman panoksensa rauhan sekä kansainvälisten ja humanitaaristen suhteiden edistämiseen.

Lukoilin hallitus.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan