Bensiinin hinta ylitti jo kahden euron rajan, ja länsi on kieltänyt venäläisen öljyn tuonnin – milloin kolmen euron haamuraja ylittyy?

Raakaöljyn hinta hätyyttelee 2000-luvun ennätyslukemia. Valta vaikuttaa hintaan on öljyntuottajamailla.

Helsingissä Tullinpuomin Shellillä sekä 95-oktaaninen bensiini että diesel maksoivat 2,169 euroa litralta tiistaiaamuna 8. maaliskuuta 2022.

9.3. 13:47 | Päivitetty 9.3. 14:14

Polttoaineiden hinnat lähtivät nousemaan ja inflaatio kiihtymään jo ennen sodan syttymistä Euroopassa. Nyt merkittävän öljyntuottajamaan Venäjän öljy ei enää kelpaa länsimaille.

Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainaan raakaöljyn hinta on ollut jyrkässä nousussa. Tilanne on näkynyt suomalaisille autoilijoille huoltoasemilla, joilla polttoaineiden hinnat ovat jo tukevasti yli kahden euron litralta.

Euroopan maista Portugalin hallinto on päättänyt keventää polttoaineverotusta kuluttajien tilanteen helpottamiseksi.

Moni kiristelee hampaitaan tankkauslaskun äärellä jo nyt, mutta kuinka kalliiksi bensiinilitra voi pahimmillaan nousta?

”Vaikuttaa siltä, että maailmanmarkkinahinnan nousu on välittynyt pumpulla olevaan hintaan. Tilanne on mikä on”, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.

Heiskanen sanoo, että raakaöljyn ja polttoaineiden hinnannousua on hyvin vaikeaa ennustaa.

Analyytikot ovat arvioineet, että jos kaikki Venäjän toimittaman öljyn tuonti markkinoille estettäisiin, voisi öljyn barrelihinta nousta noin 200 dollariin.

Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak taas on varoittanut, että hinta voisi nousta jopa yli 300 dollariin.

”Ajan myötä olen nähnyt hyvin erilaisia heittoja siitä, mihin öljyn hinta voi mennä", Heiskanen toteaa arvioiden todennäköisyydestä.

Heiskasen mukaan OP:lla käytetään karkeaa laskusääntöä, jonka mukaan raakaöljyn hinnannousu 10 eurolla barrelilta tarkoittaa bensiinilitran hinnannousua seitsemällä sentillä.

”Raakaöljyn hinnan pitäisi nousta aika paljon tämän näppisäännön perusteella.”

Tällä laskukaavalla 80 sentin hinnannousu bensapumpulla edellyttäisi raakaöljyssä yli 110 euron kallistumista. Euron nousu vaatisi yli 140 euron kallistumisen.

Tiistaiaamuna helsinkiläisen huoltoaseman 95-oktaaninen bensiinilitra maksoi 2,169 euroa. Karkeasti laskettuna voidaan sanoa, että kolmen euron ylittämiseksi raakaöljyn pitäisi maksaa noin 240 euroa eli reilut 260 dollaria barrelilta. Saman kaavan mukaan 300 dollarin hintainen öljybarreli tarkoittaisi bensapumpuilla karkeasti noin 3,25 euron litrahintaa.

Nyt brent-futuurin hinta on noussut noin 130 dollariin barrelilta. Nykyinen öljyn hintaennätys on peräisin heinäkuun alusta 2008. Brent-öljy maksoi korkeimmillaan ennen finanssikriisiä 146 dollaria barrelilta.

Heiskanen muistuttaa, että esimerkiksi Lähi-idässä öljyteollisuuden toimijoilla on paljon kapasiteettia, jota voisi vapauttaa tilanteen kiristyessä. Öljyntuottajamaiden halukkuus lisätä tuotantoa on kuitenkin ollut Heiskasen mukaan yllättävän nihkeää. Korkeammat hinnat tarkoittavat niille enemmän tuottoja.

”Kapasiteetin vapauttaminen rauhoittaisi markkinatasapainoa. En näe, että heidän [öljyntuottajien] intresseissä olisi nostaa öljyn hintaa niin, että se vaurioittaa maailmantaloutta”, Heiskanen sanoo.

Myös Autoalan tiedotuskeskuksen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja totesi HS:lle viime viikolla, ettei öljystä ole pulaa. Yhdysvallat ja Opec-maat voisivat myydä enemmän öljyä, jos sitä ei osteta Venäjältä.

Sen sijaan öljyn hankintakanavien muutokset voivat nostaa bensiinin ja dieselin hintaa väliaikaisesti. Esimerkiksi Neste on ilmoittanut korvaavansa suurimman osa raakaöljyn hankinnoistaan Venäjältä Pohjanmeren öljyhankinnoilla.

”Raakaöljyn hinnan nousu ei ollut yllätys. Viime joulukuussa ennustelaitokset ennustivat hinnan nousevan, kun tilanne Ukrainassa alkoi kriisiytyä. Raakaöljyn hintakehityksen arvioimiseen liittyy epävarmuustekijöitä”, Kalenoja sanoi.

Venäjällä on iso merkitys Euroopan energiamarkkinoihin myös maakaasun kautta. Markkinoilla on tällä hetkellä suurta epävarmuutta liittyen Venäjän mahdollisiin omiin maakaasun vientirajoituksiin. Maakaasun hinnat ovat lähteneet jo kovaan nousuun.

Heiskasen mukaan epävarmuus energiamarkkinoilla heijastuu myös kuluttajiin, mutta nähtävissä ei ole samankaltaista kuluttamisen täyspysähdystä kuin koronapandemian alussa.

”Lähtökohtaisesti kotitalouksien tilanne on hyvä ja niille kertyi paljon säästöjä pandemian aikana. Epävarmuus vaikuttaa jonkin verran, mutta koronapandemian alun kaltaisesta tilanteesta ei ole ollut merkkejä.”

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan