Ulko­ministeriö myöntää auttaneensa oligarkkien perustamaa Långvikin kylpylää pakote­ongelmissa

Rotenbergin oligarkkisuvun kylpylän liiketoiminta siirrettiin pienessä piirissä eteenpäin Yhdysvaltain Venäjä-pakotteiden vuoksi. Ulkoministeriö auttoi yritystä vakuuttamaan amerikkalaiset siitä, että pakotteita ei kierretä.

Kirkkonummella sijaitseva Långvikin kylpylä kertoo menettäneensä asiakkaitaan sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

9.3. 18:36

Ulkoministeriö vahvistaa laatineensa asiakirjan, jonka avulla Långvikin kylpylän uusi omistajayhtiö on vakuutellut katkoneensa ongelmalliset yhteydet pakotelistattuihin oligarkkeihin.

HS kertoi keskiviikkona kylpyläkiinteistön kadonneista omistajista.

Kirkkonummella sijaitsevassa Långvikin kylpylässä tehtiin vuosina 2014–2015 liiketoiminnan omistusjärjestelyjä.

Jouduttuaan Yhdysvaltain Krim-pakotelistalle oligarkkiveljekset Boris Rotenberg ja Arkadi Rotenberg myivät kylpylän liiketoiminnan Boris Rotenbergin pojalle Roman Rotenbergille.

Seuraavana vuonna Yhdysvallat katsoi Roman Rotenbergin auttaneen isäänsä ja setäänsä kiertämään pakotteita. Myös hänet asetettiin pakotelistalle.

Tämän jälkeen Roman Rotenberg siirsi kylpylän liiketoiminnan Ryokan oy:lle, josta lähes puolet omistaa hänen isänsä Boris Rotenbergin pitkäaikainen liikekumppani Auvo Niiniketo. Toinen merkittävä Ryokanin omistaja on Martti Ahto, joka on niin ikään hoitanut Rotenbergien liikeasioita Suomessa.

Ulkoministeriöstä ei pystytty kertomaan HS:lle, kuka laati ministeriön logolla varustetun asiakirjan vuonna 2015.

Ryokan toimitti tiistaina HS:lle asiakirjan, jonka se kertoo saaneensa ulkoministeriöstä varmistaessaan toiminnan pakotekestävyyttä kaupanteon jälkeen.

Ministeriön logolla varustetussa dokumentissa selostetaan kylpylän liiketoimintakauppaan liittyviä seikkoja ja kuvaillaan liiketoiminnan ostajia.

Asiakirjassa myös kerrataan Yhdysvaltojen vaatimuksia pakotteiden suhteen. Tekstissä todetaan muun muassa, että omaisuuden kauppa katsotaan aidoksi, mikäli ostaja ei toimi pakotelistalla olevan myyjän lukuun.

Ulkoministeriön laatimassa asiakirjassa ei kuitenkaan mainita, että Ryokanin keskeiset omistajat ovat olleet Rotenbergien pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita.

Niiniketo on tuntenut Boris Rotenbergin vuosikymmenten ajan ja on muun muassa istunut tämän Riminex-yhtiön hallituksessa vuodesta 2001 asti. Yhteistyö on jatkunut myös vuoden 2015 järjestelyjen jälkeen.

Ulkoministeriön asiakirjassa vakuutetaan lopuksi, että Ryokanin ja kiinteistön omistajan välillä ei liiku rahaa kolmeen vuoteen. Liiketoiminta myytiin Ryokanille euron hintaan, ja kiinteistön omistus jäi Rotenbergeille.

Ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto vahvistaa HS:lle, että Ryokanin HS:lle luovuttama asiakirja on aito. Samanlaista paperia säilytetään ministeriön kassakaapissa.

”Yritys itse on tuolloin ollut yhteydessä ministeriöön ja kysynyt, voiko ministeriö fasilitoida keskusteluja”, Suvanto kertoo.

Hän korostaa, että ministeriö ei ole ”ottanut kantaa mihinkään”, koska se ei voi ”luvata mitään” Yhdysvaltain pakotteiden osalta.

”Me emme voi antaa mitään lupia tai siunauksia.”

Långvikin kiinteistö toimi aikaisemmin Kansallis-Osake-Pankin koulutuskeskuksena.

Suvannon mukaan fasilitointi tarkoittaa tapaamisten järjestämistä ministeriön tiloissa ja tietojen välittämistä Yhdysvaltain viranomaisille. Tapaamisessa oli mukana Yhdysvaltain suurlähetystön väkeä.

Millä tavalla ulkoministeriö itse on selvittänyt Ryokanin taustoja? Tuliko tuolloin esille, että omistusta siirrettiin pienessä piirissä eteenpäin?

”Me emme ole selvittäneet Ryokanin taustoja. Välitimme vain tiedot, jotka Yhdysvallat ilmeisesti pyysi. Yhdysvallat peilasi vastauksia omia pakotesääntöjään vastaan. ”

Kyseessä on kuitenkin ulkoministeriön asiakirja, joka on varustettu sen logolla. Suvannon mukaan yrityksen taustan selvittäminen ei edes kuulunut ulkoministeriön tehtäviin.

Ulkoministeriön asiakirjassa ei ole allekirjoitusta. Kuka sen on laatinut?

”En tiedä. Se on varmaan laadittu ulkoministeriössä. Eri osastot ja henkilöt ovat osallistuneet niihin tapaamisiin.”

Suvanto korostaa, että ministeriö ei edes olisi luovuttanut asiakirjaa julkisuuteen. Hänen mukaansa vastaavia ”fasilitointeja” on tehty muitakin. Määrää Suvanto ei tiedä, eikä ministeriö hänen mukaansa voi antaa yksityisiä yrityksiä koskevia tietoja ulospäin.

”Jonkin verran on silloin 2014 jälkeen fasilitointipyyntöjä tullut ja jonkin verran niitä on tehty.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita