Suomi on jäädyttänyt EU:n Venäjä-pakotelistalla olevien omaisuutta – ”Puhutaan merkittävistä omaisuuseristä”

Ulosottolaitos on turvannut takavarikkoa varten Venäjän oligarkkien omaisuutta myös tänä vuonna. Jäädytykset alkoivat ensimmäisten pakotelistausten 2014 jälkeen.

EU:n pakotelistalla olevaan Venäjän entiseen pääministeriin ja presidenttiin Dmitri Medvedeviin yhdistetty Fotinia-alus tuotiin viime syyskuun lopussa Kotkaan. Helsingin Sanomien tiedossa ei ole, onko vene takavarikossa.

9.3. 15:01

Suomi on jäädyttänyt EU:n Venäjä-pakotelistalla olevien omaisuutta. Jäädytyksiä eli ulosottokaaren väliaikaistoimia on tehty myös vuoden 2022 puolella.

Väliaikaistoimi tarkoittaa sitä, että ulosottomies esimerkiksi ottaa omaisuutta haltuunsa tai antaa velalliselle tai sivulliselle kiellon luovuttaa sitä. Väliaikaistoimella on sama vaikutus kuin ulosmittauksella, mutta se voi peruuntua.

”Täytäntöönpanotoimia on tehty myös kuluvan vuoden puolella. Käytännössä se tarkoittaa sen selvittämistä, että pannaanko omaisuus pysyvästi takavarikkoon”, sanoo ulosottolaitoksen johtava kihlakunnanvouti Aki Virtanen, joka johtaa erityistäytäntöönpanon valtakunnallista toimintayksikköä.

Ulosmittaus voi peruuntua, jos ulosottoviranomainen ei saa riittävästi näyttöä siitä että omaisuus on pakotelistatun omistuksessa tai määräysvallassa.

”Työ on kesken ja se tulee jatkumaan”. Pysyviä omaisuuden jäädytyksiä on tehty ennen kuluvaa vuotta 2022.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla, että myös Suomessa olevaa Venäjän oligarkkien varallisuutta etsitään ja jäädytetään. Kohteena ovat ne henkilöt, jotka on mainittu EU:n julkistamassa pakotelistauksessa.

Ulosottolaitos ei halua kommentoida sitä. kuinka monta jäädytystä on tehty tai mikä on jäädytetyn omaisuuden kokonaismäärä tai laatu.

”Silloin mennään lähelle yksittäisiä henkilöitä. Yksityiskohtaisempi avaaminen saattaisi vaarantaa myös itse takavarikoinnit”, Virtainen sanoo.

Mitään euromääriä Virtanen ei suostu kertomaan. "Puhutaan merkittävistä omaisuuseristä”.

Virtasen johtama erityistäytäntöönpanon yksikkö vastaa pakotelistalla olevien omaisuuden jäädyttämisestä.

Tiedot EU:n pakotteista tulevat ulosottovirastoon ulkoministeriöstä. Ulosottovirasto tekee sitten varojen jäädyttämispäätöksen.

Etsinnän kohteena ovat esimerkiksi käteisvarat, autot ja kiinteä omaisuus. Pankeille menee tieto pankkitilien löytämiseksi, minkä lisäksi ulosottovirasto käy läpi esimerkiksi ajoneuvo- ja kiinteistörekisterit.

”Ulosottomiehen lakiin perustuvat hyvin laajat tiedonsaantioikeudet ovat käytössä koko laajuudessaan”, Virtanen sanoo.

Euroopan unioni lisäsi viime viikolla pakotelistalle ensimmäisen Suomen kansalaisen, Gennadi Timtšenkon, joka on myös Venäjän ja Armenian kansalainen.

Timtšenko on maailman 76:nneksi rikkain ihminen arvioi uutistoimisto Bloomberg miljardööri-indeksissään joulukuussa. Hänen omaisuutensa arvo on 22,2 miljardia dollaria, ja se oli lisääntynyt vuonna 2021 noin 5,6 miljardilla dollarilla.

Ulkoministeriön oikeuspäällikkö Kaija Suvanto sanoi viime viikolla uskovansa, että Gennadi Timtšenkon omistusosuus myös Helsinki-hallissa eli entisessä Hartwall-areenassa on selvityksessä.

Toinen EU:n listalla oleva Suomessa tunnettu liikemies on Arkadi Rotenberg, joka on aikoinaan omistanut ja harjoittanut kylpylätoimintaa Kirkkonummen Långvikissä.

Lue lisää: Oligarkkien kylpylä­yhtiöt katosivat – Venäjä-pakotteet saivat Kirkko­nummen kunnan tutkimaan Långvikin omistuksia

Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla myös, että Venäjän entiseen pääministeriin ja presidenttiin Dmitri Medvedeviin yhdistetty Fotinia-alus tuotiin viime syyskuun lopussa Kotkaan. Ulosottoviraston on ollut yhteydessä alusta säilyttävään Kotka Yacht Storeen, mutta aluksen mahdollisesta takavarikosta ei HS:lla ole tietoa.

Omaisuuden etsintä ei siis rajoitu vain Suomen kansalaisiin. Suomessa etsinnän ja jäädytyksen kohteena on kaikki se omaisuus, joka on EU:n pakotelistattujen omistuksessa kansalaisuudesta riippumatta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita