Venäjää vastaan määrätyt pakotteet tuskin aiheuttavat talouskriisiä Suomessa, arvioi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Syynä on se, että Suomesta Venäjälle vietävien tavaroiden ja palveluiden arvo on vähentynyt tuntuvasti jo useita vuosia.
Venäjä oli viime vuonna Suomen kuudenneksi suurin kauppakumppani. Arvonlisällä mitattuna viennin osuus sinne vastasi 1,1–1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä olisi viennin loppumisen suora vaikutus Suomeen talouteen, jos yritykset eivät onnistu hankkimaan korvaavia vientikohteita.
Bruttoviennin arvo oli viime vuonna runsaat neljä miljardia euroa. Kymmenen vuotta sitten vienti Venäjälle vastasi yli kahta prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
”Jos tuonti loppuisi kokonaan, se olisi paljon suurempi isku. Viennin ja tuonnin loppumisen yhteisvaikutusta on kuitenkin erittäin vaikea arvioida, koska monet yritykset pystyvät hankkimaan Venäjältä tuomiaan raaka-aineita muualta, mutta kalliimmalla”, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.
On kuitenkin todennäköistä, että yritykset onnistuvat jossain määrin löytämään Venäjän kaupalleen korvaavia markkinoita.
Suomeen on tuotu Venäjältä pääasiassa raaka-aineita, joista selvästi eniten raakaöljyä. Viime vuonna sen tuonnin arvo oli 2,9 miljardia euroa. Toiseksi eniten tuotiin nikkeliä ja kolmanneksi eniten puuta ja puutavaraa.
Öljynjalostusyhtiö Neste ilmoitti pian Venäjän hyökkäykseen vähentäneensä raakaöljyn hankintaa Venäjältä ja korvanneensa sen muualta ostettavalla raakaöljyllä.
Vaikka viennin tyrehtymisen kansantaloudellinen merkitys ei ole kovin suuri, yksittäisille yrityksille voi aiheuttaa huomattavia ongelmia.
Uusimpien tietojen perusteella suomalaisilla yrityksillä on Venäjällä 300 tytäryhtiötä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on ollut 6,5 miljardia euroa. Kymmenet yhtiöt ovat jo ilmoittaneet keskeyttävänsä tai lakkauttavansa liiketoimintansa Venäjällä.
Vuosina 2010–2019 suomalaisten yritysten tytäryhtiöiden määrä Venäjällä on supistunut lähes kolmasosalla.
Venäläisten yhtiöiden tytäryrityksiä on Suomessa parikymmentä. Ne työllistävät runsaat 730 työntekijää Suomessa ja tuottavat liikevaihtoa liki 3,2 miljardia euroa.
Viime vuonna Venäjän osuus Suomen koko viennistä oli viisi prosenttia. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuus viennistä oli kolmannes. Muita keskeisiä vientitavaroita olivat kemialliset tuotteet ja metallit. Palveluiden osuus viennistä oli 11 prosenttia.
”On selvää, että Suomen talouskasvu hidastuu, mutta bruttokansantuote tuskin supistuu Venäjän aloittaman hyökkäyksen ja pakotteiden takia. Varmaa sen sijaan on, että inflaatio kiihtyy Suomessa, euroalueella ja maailmanlaajuisesti raaka-aineiden kallistumisen vuoksi”, Kangasharju sanoo.
Syyskuussa tutkimuslaitos ennusti Suomen bruttokansantuotteen kasvavan tänä vuonna 3,0 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia. Uusi ennuste julkaistaan 17. maaliskuuta.
Venäjän eristämisellä kansanvälisestä kaupasta saattaa Kangasharjun mukaan olla hyvin laajoja vaikutuksia maailmantalouteen.
”Venäjän ja Ukrainan osuus maailman viljakaupasta on 25 prosenttia. Viljan ja ruoan kallistumisesta voi seurata pahimmillaan levottomuuksia kehittyvissä kansantalouksissa ja mahdollisesti myös uusi pakolaiskriisi”, Kangasharju sanoo.
