Kemianteollisuuden kysely: Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus uhkaa tulevaisuuden investointeja

Kemianteollisuuden yritykset hyväksyvät EU:n Venäjää vastaan asettamat pakotteet, vaikka ne vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja luovat epävarmuutta tulevaisuuteen.

Kemianteollisuuden kyselyn avoimissa vastauksissa tuli paljon tukea Suomen Nato-jäsenyydelle ja toiveita lisätä puolustusmäärärahoja. Neste on yksi Kemianteollisuuden suuremmista jäsenyrityksistä.

17.3. 9:48

Niukasti yli puolet eli 51 prosenttia suomalaisten kemianteollisuuden yritysten toimitusjohtajista sanoo Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden olevan riski tulevaisuuden investoinneille.

Suomen asema investointikohteena nähdään Venäjän takia heikompana kuin esimerkiksi Ruotsin tai Norjan.

Kanta selviää Kemianteollisuus ry:n viime viikolla toteuttamasta jäsenkyselystä, jossa se selvitti millaisia vaikutuksia Venäjän Ukrainassa aloittamalla sodalla ja sen seurauksilla on kemianteollisuuden alalle Suomessa.

”Kemianteollisuusliittoperheineen tuomitsee jyrkästi Venäjän tekemän painostuksen ja sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Jäsenyrityksemme puoltavat selvästi EU:n Venäjä-pakotteita”, sanoo Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mika Aalto tiedotteessa.

”Yli puolet jäsenyrityksistämme pitää Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta riskinä tulevaisuuden investointien kannalta. Kyselymme avoimissa vastauksissa yrityksiltämme tuli paljon tukea Suomen Nato-jäsenyydelle ja toiveita lisätä puolustusmäärärahoja. Jäsenyrityksemme ovat myös tehneet lahjoituksia Ukrainaan sodan uhreille.”

Kyselyn tulosten mukaan kemianteollisuuden yritykset Suomessa ovat vahvasti sitoutuneet talouspakotteisiin, vaikka ne vaikuttavat yritysten liiketoimintaan ja tuotantoon ja luovat epävarmuutta tulevaisuuteen.

Lähes 95 prosenttia pitää EU:n asettamia pakotteita Venäjää vastaan oikeina toimina.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 46 prosenttia ilmoitti käyvänsä kauppaa Venäjän kanssa.

64 prosenttia vastanneista yrityksistä on rajoittanut omaehtoisesti Venäjän-kauppaa tai yritystoimintaa Venäjällä.

Enemmistö kemianteollisuuden yrityksistä Suomessa näkee sodan aiheuttaman kansainvälisen kriisin vaikeuttaneen liiketoimintaa. 86 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi kriisin vaikeuttavan liiketoimintaa vähintään jonkin verran.

Suomeen tuodaan Venäjältä erityisesti öljyä ja raaka-aineita, kuten metalleja, kemianteollisuuden raaka-aineita ja lannoitteita. Noin 10 prosenttia Suomen tuonnista tulee Venäjältä.

Suomesta myös viedään Venäjälle erityisesti jalostettuja tuotteita. Venäjän-viennistä noin 25 prosenttia on kemianteollisuuden alan tuotteita.

Vaikka kaikki pakotteet eivät suoraan koske kemianteollisuuden tuotteita, vaikuttavat muut pakotteet yrityksiin välillisesti. Esimerkiksi lannoiteoligarkkeja vastaan asetetut pakotteet osuvat suomalaisiin lannoiteyrityksiin.

Lannoitetuottajat etsivät keinoja korvata Venäjän-kauppaa. Ongelmat koskevat typen ja kaliumin saatavuutta. Koko tuonnista 79 prosenttia ammoniakista ja 87 prosenttia kaliumkloridista tuotiin Suomeen Venäjältä vuonna 2021.

Kemianteollisuudessakin pyritään vihreään siirtymään, eli fossiilisten polttoaineiden käytön minimoimiseen ja esimerkiksi ravinteiden kierron parantamiseen.

Järjestön mukaan vihreä siirtymä ja hiilineutraaliustavoitteet tukevat myös Suomen huoltovarmuutta.

”Kriisi on jo nyt yhdistänyt Euroopan unionia, ja se osaltaan voi nopeuttaa vihreää siirtymää ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamista. Nämä puolestaan tukevat maamme omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Nyt on tärkeää tiivistää yhteistyötä Suomen valtion ja elinkeinoelämän kesken erityisesti vihreän siirtymän osalta”, sanoo Mika Aalto.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan