OECD: Sodasta johtuva hintojen nousu koettelee eniten maailman köyhien taloutta

Talousjärjestö arvelee raaka-aineiden ja ruoan hintojen nousun johtavan talouskasvun heikkenemiseen ja hintojen yleiseen nousuun. Sota voi syödä euroalueen talouskasvusta 1,4 prosenttiyksikköä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut leivän hintaa Egyptissä ja monissa muissa Afrikan maissa, jotka tuovat vehnää Ukrainasta. Kuva torstailta kairolaisesta leipomosta.

17.3. 18:04

Venäjän hyökkäys voi heikentää koko maailman talouskasvua ja johtaa tuntuvaan inflaation kiihtymiseen. Venäjällä hyökkäystä seuranneet pakotteet aiheuttavat syvän taantuman, sanoo talousjärjestö OECD torstaina julkaistussa raportissaan.

Kun vielä vuodenvaihteessa talouskasvun uskottiin toipuvan koronaviruspandemiasta ja korkean inflaation vähitellen taittuvan, sota näyttää nyt luovan suurta epävarmuutta näihin odotuksiin.

Venäjä ja Ukraina ovat kansantuotteeltaan suhteellisen pieniä maita. Niiden yhteen laskettu osuus maailman bruttokansan­tuotteesta on OECD:n mukaan vain noin kaksi prosenttia. Niillä on myös suhteellisen vähän kahdenvälistä kansainvälistä kauppaa useimpien muiden maiden kanssa.

Venäjän hyökkäyksen vaikutus maailmanmarkkinoihin johtuu siitä, että Ukraina ja Venäjä ovat suuria maatalous­tuotteiden, mineraalien ja raaka-aineiden tuottajia.

OECD:n mukaan Ukraina ja Venäjä yhdessä vastaavat noin 30 prosentista maailman vehnänviennistä, yli neljäsosasta maailman lannoiteviennistä ja noin 20 prosentista maissin viennistä.

Vehnän hinta on lähes kaksinkertaistunut kolme viikkoa sitten alkaneen hyökkäyksen jälkeen. Myös lannoitteiden ja maissin hinnat ovat nousseet rajusti.

Hintojen nousu iskee OECD:n mukaan ylipäätään ankarimmin köyhimpiin maihin ja ihmisiin kaikkialla maailmassa, koska ruokaan ja energiaan kuluu köyhemmillä suhteellisesti suurempi osuus tuloista kuin varakkaammilla.

Erityisesti monet Lähi-idän ja Afrikan maat tuovat paljon viljaa Ukrainasta ja Venäjältä. OECD:n mukaan sodan aiheuttamat häiriöt viljan tuotannossa voivat pahimmillaan aiheuttaa nälänhätää.

Taistelujen vuoksi on epävarmaa, päästäänkö Ukrainassa tekemään tänä vuonna kevät­kylvöjä ainakaan suurimmassa osassa maata.

Se tarkoittaa, että viljasta on pulaa myös ensi talvena. Ruokapulaa voi pahentaa lannoitteiden tuonnin seisahtuminen niin Ukrainasta kuin Venäjältä.

Jo nyt sota on johtanut öljyn, maakaasun ja vehnän hintojen voimakkaaseen nousuun.

OECD kehottaa valtioita maksamaan hintojen nousun vaikutuksia lievittäviä tukia mieluummin suoraan vähävaraisille, eikä esimerkiksi laskemalla polttoaineiden yleistä verotusta.

OECD:n mukaan maailman talouskasvu voi sodan seurauksena jäädä prosenttiyksikön heikommaksi kuin mitä ennen sotaa odotettiin, ja sota voi kiihdyttää hintojen nousuvauhtia 2,5 prosenttiyksikköä.

Hintojen nousu ja pakotteiden vaikutus Venäjän kanssa käytävään kauppaan heikentää eniten euroalueen talouskasvua. Se voi OECD:n mukaan jäädä 1,4 prosentti­yksikköä pienemmäksi tänä vuonna kuin vielä ennen Venäjän hyökkäystä odotettiin.

Ennen hyökkäystä OECD ennusti euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan 4,3 prosenttia tänä vuonna.

Ennusteisiin liittyy nyt kuitenkin poikkeuksellista epävarmuutta, koska sodan kestoa ja sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei tiedetä. OECD:n mukaan maailman jakautuminen sodan seurauksena pysyviin blokkeihin voisi aiheuttaa järisyttäviä muutoksia esimerkiksi dollarin asemaan.

Lyhyellä aikavälillä hyökkäys vaikuttaa luonnollisesti rajuimmin Ukrainaan, missä suuri osa ihmisistä on joutunut lopettamaan normaalin työnteon ja suuri määrä infrastruktuuria on tuhoutunut.

Pakotteiden vuoksi myös Venäjän talous kärsii syvästä taantumasta. Tarkkoja lukuja on OECD:n mukaan vaikea arvioida.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita