EK:n kysely yritysten ja yliopistojen yhteis­työstä: Moni yrityksille tärkeä tutkimus­ala, kuten koneen­rakennus, uhkaa hiipua

Yritysten mukaan yhteistyö yliopistojen kanssa on kuitenkin selvästi parantunut vuoden 2010 yliopistouudistuksen jälkeen.

EK:n johtaja Riikka Heikinheimo pitää kyselyn tuloksia positiivisina huolenaiheista huolimatta.

20.3. 2:00 | Päivitetty 20.3. 7:18

Yritysten mukaan yhteistyö yliopistojen kanssa on selvästi parantunut ja monipuolistunut kymmenessä vuodessa, käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tuoreesta yrityskyselystä.

Huolestuttavaa on se, että moni yritysten kannalta tärkeä ala uhkaa hiipua tai jäädä yhden professorin varaan, kun yliopistot keskittyvät tutkimuksen huippualueisiin.

Vuonna 2010 toteutunut yliopistojen uudistus muutti ne yritysten mukaan ”jäykistä virastoista itsenäisesti johdetuiksi yliopistoiksi”, mikä on osaltaan aktivoinut yhteistyötä.

"Haastattelututkimuksemme tulokset ovat positiiviset. Yhteistyössä vallitsee vahva luottamuksen ilmapiiri, ja kansainvälistyminen nähdään positiivisena”, sanoo johtaja Riikka Heikinheimo EK:sta.

Yritysten huolenaiheita ovat joidenkin niille tärkeiden alojen hiipumisen lisäksi tutkimuksen lyhytjännitteinen rahoitus ja tulosten heikohko hyödynnettävyys.

Lupaavatkin perustutkimuksen tulokset uhkaavat jäädä hyödyntämättä rahoituksen pirstaleisuuden takia.

Soveltava tutkimus ei aina ole yliopiston mielestä tutkimuksellisesti kiinnostavaa tai rahoituksellisesti mahdollista.

Tutkimuksella ja osaamisen keskittymillä on Heikinheimon mukaan kuitenkin suuri rooli, kun Suomi kisaa hiilineutraaliin ja digitaaliseen talouteen siirtymisen maailmanmestaruudesta.

Yliopistouudistus kannusti yliopistoja itsenäisempään talouteen eli hankkimaan ulkopuolista rahoitusta ja profiloitumaan.

Yritysten vastausten mukaan yliopistojen profilointi ja työnjako ovat osin jääneet puolitiehen ja johtaneet jopa päinvastaiseen eli yliopistojen samanlaistumiseen.

Teolliselle toiminnalle tärkeitä tutkimusaloja voi silloin kadota ja kansallisesti tärkeä osaaminen jäädä vain yhden professorin varaan. Erikseen mainittiin koneenrakennus ja yllättäen myös perusohjelmointikielet.

”Yliopistojen keskittyessä tutkimuksen kärkialueisiin, mitä tapahtuu aloille, jotka eivät ole tutkimuksen huippua, mutta joiden osaamista ja osaajia Suomen yritykset tarvitsevat?” raportti kysyy.

Yritykset toivovatkin, että korkeakoulut tunnistaisivat yhdessä tällaiset tärkeät osaamisalueet ja sopisivat keskenään, etteivät ne pääse unohtumaan.

Haastatteluissa mainittiin silti usein myös toive, että yliopistojen olisi oltava yrityksiä edellä tulevaisuuden tutkimusaiheiden valinnassa ja uusien tärkeiden aiheiden tunnistamisessa.

”Yliopistojen tehtävänä on etsiä uusia asioita eikä orjallisesti noudattaa yritysten nopeammin vaihtuvia kiinnostuksen kohteita.”

Yritysten ja yliopistojen yhteistyön muodot ovat moninaisia alkaen opiskelijoiden lopputöistä ja projekteista aina laajoihin tutkimushankkeisiin, joita useimmiten on rahoittamassa Business Finland tai vaikka EU.

Uutena asiana uudistuksen myötä tuli varainhankinta, jonka avulla yliopistot ovat kasvattaneet omaa pääomaa. Yritykset ovat olleet ahkeria lahjoittajia, ja valtion myöntämä lisärahoitus on ollut hyvä kannustin.

Yliopistojen hallituksissa ulkopuolisten jäsenten osuus on noin puolet, mutta heistä vain osa tulee elinkeinoelämästä.

EK:n tutkimuksessa mukana olleet 32 yritystä edustavat teollisuutta sekä energia- ja ohjelmistotuotantoa.

Näillä yrityksillä on ollut ja on yhä merkittävää yhteistyötä yliopistojen kanssa. Yritysten liikevaihto oli toissa vuonna yhteensä 113 miljardia euroa.

Haastatellut olivat yritysten toimitusjohtajia, tutkimuksesta vastaavia tai varsinaista tutkimusyhteistyötä johtaneita henkilöitä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita