Maailmaa uhkaa nyt dieselkriisi: Sodan tuomat ongelmat iskivät, kun kysyntä oli valmiiksi ennätystasolla ja tuotanto tiukilla

Venäjän hyökkäys Ukrainaan, kallis maakaasu ja talouden toipuminen pandemiasta ovat johtamassa pulaan dieselistä.

Polttoaineiden hinnat ovat nousseet entisestään Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

18.3. 15:03

Öljyn hinta on ollut Venäjän hyökättyä Ukrainaan yhä rajummassa nousussa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA vaati perjantaina jo nopeusrajoitusten laskemista ja etätöiden lisäämistä öljyn kulutuksen hillitsemiseksi.

Autoilijat eivät ole voineet olla huomaamatta öljyn hinnannousua bensapumpulla.

Erityisen kylmää kyyti on kuitenkin ollut dieseliä tankkaaville. Dieselin hinta on ollut bensaa rajummassa nousussa ja kohonnut täysin poikkeuksellisiin lukemiin.

Se vaikuttaa kaikkiin, koska dieseliä käyttävät kuljetukset ja tuotanto, jotka pitävät yhteiskunnan toiminnassa. Rekat, työkoneet, rahtijunat ja laivat kulkevat yleensä dieselillä.

Dieselistä oli maailmanmarkkinoilla pulaa jo ennen Venäjän helmikuussa aloittamaa laajaa hyökkäystä Ukrainaan.

Vaikka maailmanlaajuinen öljyn kysyntä ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoa, maailman dieselin kulutus nousi uuteen kaikkien aikojen ennätykseen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä.

”Nousu heijastaa pandemian jälkeistä epätasaista toipumista, jossa kuljetuskysyntä hyppäsi toimitusketju­ongelmien takia”, kirjoittaa Bloombergin kolumnisti Javier Blas.

Eurooppalaisilla jalostamoilla on ollut vaikeuksia vastata kasvavaan kysyntään. Yksi syy on ollut Blasin mukaan maakaasun korkea hinta.

Jalostamot käyttävät kaasua tuottaakseen vetyä, jolla poistetaan rikkiä dieselistä. Kaasun hintojen nousu on nostanut prosessin hintaa ja leikannut dieselin tuotantoa, Blas toteaa.

Vähärikkistä raakaöljyä tuottavat maat taas eivät kykene lisäämään tuotantoaan.

Eurooppa ei tuota kaikkea tarvitsemaansa dieseliä vaan tuo paljon kyseistä polttoainetta varsinkin Venäjältä.

”Tilannetta pahentaa paljon se, että Eurooppa ei tuo Venäjältä vain dieseliä, vaan myös puolijalostettua öljyä, jota jalostetaan edelleen dieseliksi”, Blas kirjoittaa.

Konsulttiyhtiö Oil X on hänen mukaansa jo varoittanut asiakkaitaan todellisesta riskistä ”fyysiselle diesel-pulalle Euroopassa”.

Jos tilanne ei muutu, Blas epäilee, että jotkut Euroopan valtiot voivat joutua jopa rajoittamaan dieselin myyntiä jo huhtikuussa.

Fossiilisen dieselin lisäksi Euroopassa tuotetaan myös noin kolmannes maailman biodieselistä.

Senkin tuotanto on kuitenkin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia vaarassa.

”Kasviöljyn tuonti Ukrainasta on sodan takia käytännössä pysähtynyt, ja sen takia rypsiöljyn – biodieselin tärkeimmän raaka-aineen – hinta on noussut voimakkaasti”, Blas kirjoittaa.

Uhkaava diesel-pula ei kuitenkaan ole yllättämässä Euroopan maita aivan tankki tyhjänä.

Euroopan unionin ja IEA:n velvoitteet vaativat maita varastoimaan polttoaineita varmuusvarastoihin.

Kansainvälisten velvoitteiden mukaan varastojen kokonaistason pitää vastata 90 päivän nettotuontia. Varastoilla siis pitäisi periaatteessa pärjätä noin kolme kuukautta normaalikulutuksella, vaikka öljyn tuonti loppuisi kokonaan.

Suomessa varastot ovat tätä selvästi suuremmat. Huoltovarmuuskeskus pitää valtion varmuusvarastoissa keskimäärin viiden kuukauden normaalikulutusta vastaavat tuontipoltto­ainevarastot.

Öljymarkkinoiden nykyisen tilanteen rauhoittamiseksi Suomi vapautti jo kaksi viikkoa sitten varmuusvarastoista markkinoille 377 000 barrelia raakaöljyä.

Blas katsoo, että Euroopan hallitusten pitäisi olla diesel-pulan suhteen ennakoivia.

”Viime vuonna Britannian hallitus oli liian hidas reagoimaan polttoainepulaan, ja siihen mennessä, kun se reagoi, oli liian myöhäistä”, hän kirjoittaa viitaten Britanniaa viime syksynä riivanneeseen polttoainekriisiin.

Tuolloin polttoaine loppui Britanniassa monilta asemilta. Muun muassa EU-eron ja koronapandemian aiheuttama pula kuljettajista haittasi Britannian polttoaine­kuljetuksia, vaikka jalostamoilla olisi ollut polttoainetta.