Suomen Pankin osastopäällikkö: Venäjän aloittama sota heikentää Suomen ja Euroopan kasvunäkymiä ehkä vain väliaikaisesti

Sodan välittömät talousvaikutukset Eurooppaan ovat merkittävät, mutta suorat kauppavaikutukset ovat pieniä ja vihreän siirtymän nopeutuminen Euroopassa tuo myös investointeja, Suomen Pankin Juha Kilponen kirjoittaa.

Suomen Pankin osastopäällikkö Juha Kilponen kuvassa keskellä. Vasemmalla sittemmin yrittäjäksi siirtynyt ekonomisti Juha Itkonen, oikealla nykyisin tutkijatohtorina toimiva ekonomisti Petteri Juvonen. Kuva Suomen Pankista 2018.

18.3. 15:37

Suomen Pankin osastopäällikkö Juha Kilponen arvioi blogikirjoituksessaan, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa merkittävästi Euroopan ja Venäjän talousnäkymiä.

”Venäjä eristyy ja taantuu, samalla kun Eurooppa, Suomi mukaan lukien, energiaomavaraistuu, vahvistuu ja kiinnittyy entistä vahvemmin transatlanttiseen yhteisöön”, Kilponen kirjoittaa.

Sodan välittömät talousvaikutukset Eurooppaan ovat Kilposen mukaan merkittävät.

Esimerkiksi Euroopan keskuspankki on arvioinut skenaarioissaan sodan aiheuttamaksi tulomenetykseksi euroalueella vajaat puolitoista prosenttia kuluvan vuoden aikana.

Venäjä ei kuitenkaan ole Euroopalle suuri vientimarkkina, ja siksi suorat kauppavaikutukset ovat pieniä, Kilponen muistuttaa.

”Energian ja raaka-aineiden hinnat kuitenkin nousevat ja mahdolliset tuonnin häiriöt vääjäämättä hidastavat kasvua lyhyellä aikavälillä. Useimmat ekonomistit arvioivat, että sodan aiheuttama sokki supistaa talouden kokonaistarjontaa eli hidastaa kasvua ja nostaa inflaatiota.”

Keski- ja pitkällä aikavälillä vaikutusten suuruus riippuu sodan kestosta ja laajuudesta sekä siitä, miten Eurooppa ratkaisee energiariippuvuuden Venäjästä, Kilponen arvioi.

”Silloin vihreän siirtymän merkittävä nopeuttaminen ja energiariippumattomuus Venäjästä tuo Eurooppaan joka tapauksessa uusia investointeja. Lisäinvestointeja syntyy myös merkittävästi Euroopan puolustuskyvyn parantamisesta.”

Samalla kriisi voi Kilposen arvion mukaan antaa vauhtia Euroopan talouksien rakenteiden uudistumiselle ja Euroopan yhtenäisyyden lisääntyminen avaa ikkunan transatlanttisen taloudellisen yhteistyön syventämiselle.

Se lisää länsimaiden välistä keskinäistä kauppaa, koska Venäjältä tuotua energiaa ja raaka-aineita korvataan tuonnilla muualta ja omalla tuotannolla.

Näin pitkän aikavälin talousvaikutukset voivat olla myös positiiviset, Kilponen kirjoittaa.

”Pysyviä talouden kasvumenetyksiä sodasta tuskin on odotettavissa.”

Suomen Venäjän-kaupan odotetaan vähenevän merkittävästi, mutta tämä ei ole Kilposen mukaan sinänsä uutta, koska Venäjän-kaupassa on ollut suuria heilahteluja ennenkin.

Venäjän osuus Suomen koko tavaraviennin arvosta oli noin 5,5 prosenttia vuonna 2021.

Se vastaa noin puoltatoista prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Suomen Pankki on arvioinut alustavasti, että sota hidastaa Suomen talouden kasvua 0,5–2 prosenttiyksikköä kuluvana vuonna.

Myös moni muu ennustaa Suomelle tälle vuodelle vielä maltillista kasvua.

Lue lisää: OP: Venäjän aloittama sota hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi, taantuma on kuitenkin vielä vältettävissä

Talousvaikutukset voivat jäädä Suomessa pitkäkestoisiksi, mutta Suomella on kuitenkin ovet auki länsimaisille sisämarkkinoille turvallisuuspoliittisten päätösten kautta, Kilponen kirjoittaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita