Esko Aho piti yli 20 vuotta yhteyttä kolmeen pakotteiden kohteena olevaan oligarkkiin – ”Kanssa­käymisestä oli hyötyä myös Suomelle”

Aho piti yhteyttä etenkin Viktor Vekselbergiin ja Aleksei Mordašoviin, mutta myös Pjotr Aveniin.

Suomen Venäjän-suurlähettiläs Mikko Hautala, oligarkki Aleksei Mordašov, Esko Aho, kaivos- ja metalliyhtiö Nornickelin Harvallan jalostamon toimitusjohtaja Joni Hautojärvi ja Venäjän presidentin erityisedustaja Sergei Ivanov Pietarin talousfoorumissa vuonna 2018. Mordašovia ja Ivanovia vastaan on määrätty pakotteet Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

22.3. 16:29 | Päivitetty 22.3. 16:44

Entinen pääministeri Esko Aho kertoo pitäneensä yli 20 vuotta yhteyttä kolmeen oligarkkiin, joita vastaan on määrätty pakotteita.

”Kävin vuonna 2002 Moskovassa ensimmäisen kerran sillä mielellä, että alan systemaattisemmin rakentaa verkostoa venäläisiin. Olin silloin vielä kansan­edustaja, mutta olin päättänyt luopua siitä toimesta.”

Suhteiden luomisessa Ahoa auttoi suurlähettiläs René Nyberg. Vuonna 2003 Aho kertoo olleensa pari viikkoa Moskovassa suhteita luomassa.

Matkansa aikana hän tapasi myös presidentti Vladimir Putinin epäsuosioon joutuneen öljy-yhtiö Jukosin perustajan Mihail Hodorkovskin.

”Parhaiten opin tuntemaan Viktor Vekselbergin ja Aleksei Mordašovin, jonka omistaman Severstalin [kaivos- ja metalliyhtiö] tuotteita kulki Suomen kautta maailmalle. Häntä tapasin säännöllisesti. Myös Pjotr Avenia tapasin silloin tällöin, mutta en läheskään yhtä tiiviisti kuin Vekselbergiä ja Mordašovia.”

Vekselberg on sijoitusyhtiö Renova Groupin suurin osakkeenomistaja, jota vastaan Yhdysvallat määräsi pakotteet jo Krimin miehityksen seurauksena vuonna 2018. Mordašov puolestaan on Severstalin suurin osakkeen­omistaja ja Aven merkittävä osakkeenomistaja sijoitusyhtiö Alfa Groupissa. Euroopan unioni määräsi molempia vastaan pakotteet Venäjän hyökättyä helmikuun lopussa Ukrainaan.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan Mordašovin omaisuuden laskennallinen arvo on 22 miljardia dollaria, Vekselbergin 17 miljardia dollaria ja Avenin kuusi miljardia dollaria.

Lue lisää: Nämä uppo­rikkaat miehet tekevät juuri sen, mitä presidentti Putin käskee

Aho piti heihin yhteyttä ollessaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) yliasiamies ja sen jälkeen Nokian yhteis­kunta­suhde­johtajana. Tosin Avenin hän kertoo tavanneensa ensimmäisen kerran pääministerinä 1990-luvun alussa, jolloin tämä oli Venäjän ulkomaan­kauppa­ministeri.

Oletteko miettinyt sellaista mahdollisuutta, että presidentti Putinin sisäpiiriin kuuluvat oligarkit pitivät länsimaiden poliittisiin vaikuttajiin yhteyttä vain edistääkseen tavalla tai toisella Venäjän etuja?

”Heidän tavoitteena oli ensisijaisesti edistää omia liiketoimiaan ja kehittää niitä länsimaisten periaatteiden mukaan. Lisäksi pitää palata 1990-luvun alkuun, jolloin Boris Jeltsinistä tuli presidentti. Olin silloin pääministerinä mukana keskusteluissa, joissa pohdittiin vakavasti, miten Venäjään pitäisi suhtautua. Meillä ei ollut kovin ruusuista kuvaa Venäjästä emmekä suinkaan kuvitelleet, että se muuttuisi yhdessä yössä länsimaaksi", Aho vastaa.

Ahon mukaan yksi idea oli kuitenkin ylitse muiden: Venäjä pitää integroida länsimaihin eikä sitä saa päästää eristyksiin. Hän tähdentää, että monilla oli jo Jeltsinin presidenttikauden alussa voimakas halua eristäytyä ja rakentaa neuvosto­liitto­maista Venäjää.

”Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että taloudelliset yhteydet palvelivat Venäjää tavalla, josta presidentti Putin nyt hyötyy. Toisaalta on erittäin tärkeää ymmärtää sekin, että riippuvuus lännestä on osoittanut nyt Venäjälle suureksi riskiksi. Kaikkien pakotteiden purevuus perustuu nimenomaan siihen, että Venäjä on hyvin riippuvainen lännestä, ja se [riippuvuus] on kasvanut myös Putinin aikana.”

Hänen mielestään hyökkäyssota Ukrainaan on satanut niiden laariin, jotka ovat kannattaneet eristäytymistä.

”Venäjällä on yllättävän paljon ihmisiä, joiden mielestä Venäjän tarkoituksena on elää omilla säännöillään toisista riippumatta. Tämä oppi on nyt vallalla Venäjällä.”

Kaduttaako teitä jälkeenpäin kanssakäyminen oligarkkien kanssa?

”Ajatus siitä, että kanssakäyminen Venäjän kanssa oli virhe, on mielestäni erikoinen. Onhan siitä hyötynyt kaikki länsimaat, Suomi mukaan lukien. Kun lukee suomeksi kustantamani Jegor Gaidarin kirjan, siitä selviää, että käsitykset Venäjän tulevaisuudesta eivät olleet missään vaiheessa ruusuisia. Minun työtäni oli Sitrassa, Nokiassa ja East Officessa [konsulttiyhtiö] pitää yhteyttä venäläisiin liikemiehiin. Olen vakuuttunut, että kanssakäymisestä oli hyötyä myös Suomelle.”

Esko Aho antoi HS:lle laajan haastattelun maaliskuun alussa. Haastattelu julkaistiin 8. maaliskuuta. Lue se kokonaisuudessaan täältä.